Tähän tulokseen on tultava eilisten televisioesiintymisten johdsota. Jyrki Kataisen kaikki skenaarioit ovat pettäneet.
Hallitustie aloitettiin voiton huumassa. Lähettiin toimiin, jotka ovat vieneet pohjan Suomen taloudelta. Valtion talous oli ennen kuulumattomassa kunnossa. Verorahoja roiskiittiin sinne tänne. Pääasiassa vain varakkaille ja hyvin toimeentuleville.
Kaikenkukkuraksi hallitus ensiaskeleissaan antoi ymmärtää, että Suomi ei enää ole sopimusyhteiskunta. Lähdettiin marssimaan yhtäjalkaa työnantajien kanssa. Se kuitenkin johti päinvastaiseen suuntaan. Hallitus uskoi, että työnantajat huolehtivat rootelistaan. Mutta niin ei käynytkään. Suomelta puuttui entisaikojen tapaan työvoimareservit, joilla olisi voinut uhota. Oli kyse työvoimapulasta. Avoimia työpaikkoja oli.
Katainen kumppaneineen avasi portit kaaokseen.
Katainen näyttää jo vihdoinkin uskovan, etteivät valtionvirkamiesten arviot ja ennusteet pidä paikkaansa. Ne ovat optimistisia. Ensi vuonna työttömiä on vähintään 300 000. Työttömiksi jää ei, ei 30-40 000, vaan noin 100 000 suomalaista.
Katainen, joka vielä äsken uhosi sillä, että hän huolehtii etteivät tulevat sukupolvet joudu maksamaa mitään, uskoo nyt, että tulevat sukupolvet ja eläkeläiset saavat maksettavakseen melkoisen velkataakan. Menot piti asettaa tulojen tasolle.
Jo hallituskuvioiden loppusuoralla viime vuonna tiedettiin, että nouseva talouskehitys tulee hiipumaan. Tähän hiipumiseen ei varauduttu. Se toteutui kuitenkin, kuten aina tapahtuu pitkän nousukiidon jälkeen. Mielikuvissaan hallitus arvioi, että hiipuminen tapahtuisi vasta ensi vuonna ja rakensi alkavan vuoden talousarviot sen pohjalta sekä jatkoi huumassa. Talouskavu pysähtyi keveäällä. Ja viimeistään siinä vaiheessa olisi pitänyt tehdä jotain ratkaisevaa. Hallitus ei tehnyt, koska se olisi johtanut kuntavaaleissa tappioon.
Hallitus säikähti, kun tuli tieto, että verotulot laskivat lähes yhdellä miljardilla. Kunnat näkivät, että ne tarvitsivat rahaa, koska niidenkin pussissa tulisi pohja näkyviin. Nyt kerrotaan, että vuoden päästä monet kunnat ovat konkurssikypsiä.
Hallitus on pahasti myöhässä.
Nyt ei riitä selitykseksi, että kansainvälinen talous- ja finanssikriisi olisi ainoa ongelma. Se tuli puolta vuotta myöhemmin, kun toimiin olisi pitänyt ryhtyä. Katainen hurskastelee ja antaa kuvan, että kaikki syy olisi muualla syntyneissä ongelmissa.
Suomi velkaantu lähi vuosina 20 miljardia euroa lisää ja ensi vuonna jo 5 miljardia euroa. Mistä ne maksetaan, kun talous kasvaa tulevina vuosina parhainakin enintään yhden prosentin. Se merkitsee, että plkkakehitys pysäytetään, palveluita vähennetään, terveyden- ja vanhusten huolto jää rempalleen, koulutustaso laskee jne.
Hallitustie aloitettiin voiton huumassa. Lähettiin toimiin, jotka ovat vieneet pohjan Suomen taloudelta. Valtion talous oli ennen kuulumattomassa kunnossa. Verorahoja roiskiittiin sinne tänne. Pääasiassa vain varakkaille ja hyvin toimeentuleville.
Kaikenkukkuraksi hallitus ensiaskeleissaan antoi ymmärtää, että Suomi ei enää ole sopimusyhteiskunta. Lähdettiin marssimaan yhtäjalkaa työnantajien kanssa. Se kuitenkin johti päinvastaiseen suuntaan. Hallitus uskoi, että työnantajat huolehtivat rootelistaan. Mutta niin ei käynytkään. Suomelta puuttui entisaikojen tapaan työvoimareservit, joilla olisi voinut uhota. Oli kyse työvoimapulasta. Avoimia työpaikkoja oli.
Katainen kumppaneineen avasi portit kaaokseen.
Katainen näyttää jo vihdoinkin uskovan, etteivät valtionvirkamiesten arviot ja ennusteet pidä paikkaansa. Ne ovat optimistisia. Ensi vuonna työttömiä on vähintään 300 000. Työttömiksi jää ei, ei 30-40 000, vaan noin 100 000 suomalaista.
Katainen, joka vielä äsken uhosi sillä, että hän huolehtii etteivät tulevat sukupolvet joudu maksamaa mitään, uskoo nyt, että tulevat sukupolvet ja eläkeläiset saavat maksettavakseen melkoisen velkataakan. Menot piti asettaa tulojen tasolle.
Jo hallituskuvioiden loppusuoralla viime vuonna tiedettiin, että nouseva talouskehitys tulee hiipumaan. Tähän hiipumiseen ei varauduttu. Se toteutui kuitenkin, kuten aina tapahtuu pitkän nousukiidon jälkeen. Mielikuvissaan hallitus arvioi, että hiipuminen tapahtuisi vasta ensi vuonna ja rakensi alkavan vuoden talousarviot sen pohjalta sekä jatkoi huumassa. Talouskavu pysähtyi keveäällä. Ja viimeistään siinä vaiheessa olisi pitänyt tehdä jotain ratkaisevaa. Hallitus ei tehnyt, koska se olisi johtanut kuntavaaleissa tappioon.
Hallitus säikähti, kun tuli tieto, että verotulot laskivat lähes yhdellä miljardilla. Kunnat näkivät, että ne tarvitsivat rahaa, koska niidenkin pussissa tulisi pohja näkyviin. Nyt kerrotaan, että vuoden päästä monet kunnat ovat konkurssikypsiä.
Hallitus on pahasti myöhässä.
Nyt ei riitä selitykseksi, että kansainvälinen talous- ja finanssikriisi olisi ainoa ongelma. Se tuli puolta vuotta myöhemmin, kun toimiin olisi pitänyt ryhtyä. Katainen hurskastelee ja antaa kuvan, että kaikki syy olisi muualla syntyneissä ongelmissa.
Suomi velkaantu lähi vuosina 20 miljardia euroa lisää ja ensi vuonna jo 5 miljardia euroa. Mistä ne maksetaan, kun talous kasvaa tulevina vuosina parhainakin enintään yhden prosentin. Se merkitsee, että plkkakehitys pysäytetään, palveluita vähennetään, terveyden- ja vanhusten huolto jää rempalleen, koulutustaso laskee jne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaiken lisäksi edellisistä asioista on seurauksena, että Suomi ajautuu pitkittyvään taantumaan. Joku taloustieteen proffa viime kesänä kirjoitti, että alamäki saattaa kestää kymmenenkin vuotta. Vuoden päästä maassa on 300 000 - 350 000 työtöntä, eikä kierteelle näy loppua.