Kansanedustaja Yrttiaho
Puheenvuoro 16.12.2008
Arvoisa Herra Puhemies!
Tuoreet uutisotsikot kertovat vaalirahoittajana mainetta niittäneen Nova
Groupin hakeutuneen velkasaneeraukseen. Vähän aikaa sitten tämä Kehittyvien
maakuntien Suomi ry:n taustayrityksiin lukeutunut yhtiö kamppaili 400 000 euron
verorästien kanssa.
Merkittävien ja menestyneiden poliitikkojen taloudellinen tukeminen vaaleissa
ja samanaikaiset verovelat eivät Suomessa herätä suurempaa ihmettelyä. Näin
läpinäkyvä ja avoin on meillä rahan ja vallan liitto.
Yhtä vähän keskustelua on herättänyt se, että Suomen tasavallan hallituksen
kolmen ministerin vaalirahaa virtasi yhtiöiltä, joiden juuret ulottuvat
Luxemburgin ja Brittiläisen Neitsytsaarien veroparatiiseihin. Helsingin
Mekaanikontalon, jolta ministeritason vaaliraha oli peräisin, omistaa
Luxemburgiin rekisteröity Procomex -sijoitusyhtiö, jonka puolestaan on
perustanut Neitsytsaarille rekisteröity sijoitusyhtiö. Tiedämme, että juuri
Luxemburgin ja Neitsytsaarten kaltaiset veroparatiisin tuottavat harmaita
hiuksia varsinkin verottajalle mutta myös muille talousrikollisten kintereillä
roikkuville viranomaisille.
Nämä uutiset halusin nostaa taustaksi sille keskustelulle, jota toivottavasti
käymme täällä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumisesta ja
tehokkaista välineistä sen juurimiseksi.
Hallitus laatii sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Viranomaisyhteistyön
kehittämisestä talousrikosten torjunnassa kiistellään.
Talousvaliokunta käsittelee parhaillaan sijoitusrahastolain (tai paremminkin
lakiryppään) muutoksia. Muutoksen keskeisenä sisältönä on se, että
sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien hallintarekisteröinti sallittaisiin
ulkomaisille sijoittajille. Monien asiantuntijoiden mukaan muutos aiheuttaisi
toteutuessaan uusia mittavia veronkiertomahdollisuuksia sijoittajille -
kotimaisten sijoittajien ryhtyessä käyttämän statustaan väärin ja esiintymään
ulkomaalaisena sijoittajana. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla
valmisteltu hanke jatkaa tällä linjalla. Käsittelyssä oleva lakiesitys veisi
merkittävästi pohjaa pääomatuloihin kohdistuvalta verovalvonnalta.
Herra Puhemies!
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostamisessa on Suomessa
kuitenkin edistytty. 11 vuoden aikana toteutettujen
talousrikostorjuntaohjelmien avulla on saatu hyviä tuloksia. Kosolti
lainsäädäntöä, viranomaisten toimintaa ja yhteistyötä on tehostettu ja saatu
myös lisäresursseja. Tästä huolimatta harmaa talous ja talousrikollisuus
kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Edes talouden taantuma ei hillitse menoa. Uhkaa
käydä aivan samoin kuin 1990 luvun laman vuosina: rehellisesti toimivat
yritykset häviävät kiristyviä tarjouskilpailuja ja rikolliset saavat urakat.
Näin kävi erityisesti konkurssien keskeyttämissä urakoissa, joita
kilpailutettiin uusin kiristynein tarjousehdoin.
Toki talousrikollisuuden kasvuun vaikuttavat monet objektiiviset seikat:
- harmaan talouden ja talousrikollisuuden kansainvälistyminen
- valvontamekanismien vähentyminen ym.
- rikoksenteon välineet ovat halpoja, osakeyhtiöitä on helppoa ja halpaa
pistää pystyyn, ketjuttaa niitä, muokata ryppäitä ja läpipääsemättömiä
ryteiköitä
- kansainväliset rahansiirtomahdollisuudet helpottavat rikosten tekoa,
rahanpesua jne.
Mutta eräs syy, johon voimme vaikuttaa, on tahto puuttua harmaata taloutta ja
talousrikollisuutta ylläpitäviin rakenteisiin.
Tässä tehtävässä tarvittaisiin viranomaisten ja keskeisten ministeriöiden
valiovarainministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön saumatonta
yhteistyötä.
Siksi on oireellista, että sisäisen turvallisuuden ohjelmaa järjestäytyneen ja
vakavan rikollisuuden osalta valmistellut asiantuntijatyöryhmän esitykset
tyrmättiin juuri valtiovarainministeriön toimesta. Työryhmä ehdotti neljännen
talousrikostorjuntaohjelman sisältämiä tehokkaita toimenpiteitä:
- rakennusalan käännettyä arvonlisäverojärjestelmää
- rakennusalan urakoitsijoista annettavia neljännesvuosi-ilmoituksia
- tulliselvitysrikoksen säätämistä ja sanktiointia
- rekisterimerkintärikoksen törkeän tekomuodon säätämistä
- verohallinnon oikeuksien lisäämistä mm. vertailutietotarkastusten sallimista
luottolaitoksissa
- yritystukien maksajien oikeuksia saada nykyistä laajemmin verotustietoja
Valtiovarainministeriö ei yhtynyt esityksiin, vaan ilmoitti kategorisesti:
" Valtiovarainministeriön koordinoitu kanta on se, että raporttiin ilmestynyttä
talousrikostekstiä on mahdoton hyväksyä. Siinä sanotut asiat ovat pahasti
kesken ja valmistelun aloittamisestakin vallitsee täydellinen erimielisyys."
Yhtä ohdakkeiselta näyttää talousrikollisuutta torjuvan viranomaisyhteistyön
kehittäminen ja vakiinnuttaminen lainsäädännön avulla. Sisäministeriön luonnos
lakiesitykseksi viranomaisyhteistyöstä talousrikostorjunnassa sai vastaansa
verohallituksen varaukset ja oikeusministeriön kymmensivuisen kritiikin.
Oikeusministeriön lausunnossa päädyttiinkin siihen, että viranomaisyhteistyön
kehittämistä luonnoksen pohjalta ei ole syytä jatkaa.
Nykyisen muotoiselle viranomaisyhteistyölle, eli Virke-projektille sentään
luvataan rahoitusta vielä ensi vuodelle, vaikka tiedetäänkin
valtiovarainministeriön karsastavan Virken aloitteellisuutta.
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta ei voi Suomessa, ja varsinkaan
tämän hallituksen aikana, hyvin.
Hallituksen huolettomuutta torjua talousrikollisuutta, kuittikauppaa, pimeiden
palkkojen maksua, verojen kiertoa kuvaa hyvin tosiasia, että maassa on
työskennellyt vuosia n. 40 000 ulkomaista vuokratyöntekijää, joista vain
runsaat 900 on rekisteröitynyt verovelvolliseksi Suomessa, vaikka tätä
edellyttävä laki on ollut voimassa jo lähes pari vuotta.
En kadehdi noiden siirtotyöläisten asemaa - se on heikko, monin paikoin
rakennustyömailla ja telakoilla suorastaan kurja. Kysymys on ihmisvälityksestä,
jossa liikkuu suuri rikollinen raha. Volyymi on jopa niin suuri, että sen on
asiantuntija-arvioiden mukaan vaikuttanut mm. käteisen rahan ja setelistön
poikkeukselliseen lisääntymiseen Suomessa verrattuna muihin EU-maihin.
Eurokaudella eli vajaan 7 vuoden aikana käteisen rahan ja setelistön arvo on
Suomessa lähes kolminkertaistunut. Merkittävä osa setelistön kasvusta on
arvioitu päätyneen Suomen rajojen ulkopuolelle.
Arvoisa Herra Puhemies!
Hallitus ei panosta talousrikollisuuden torjuntaan. Voidaan jopa sanoa, että
tämä hallitus on painanut jarrua monille aloitteille, joilla voitaisiin
käytännössä suitsia talousrikollisuuden kasvua.
Puheenvuoro 16.12.2008
Arvoisa Herra Puhemies!
Tuoreet uutisotsikot kertovat vaalirahoittajana mainetta niittäneen Nova
Groupin hakeutuneen velkasaneeraukseen. Vähän aikaa sitten tämä Kehittyvien
maakuntien Suomi ry:n taustayrityksiin lukeutunut yhtiö kamppaili 400 000 euron
verorästien kanssa.
Merkittävien ja menestyneiden poliitikkojen taloudellinen tukeminen vaaleissa
ja samanaikaiset verovelat eivät Suomessa herätä suurempaa ihmettelyä. Näin
läpinäkyvä ja avoin on meillä rahan ja vallan liitto.
Yhtä vähän keskustelua on herättänyt se, että Suomen tasavallan hallituksen
kolmen ministerin vaalirahaa virtasi yhtiöiltä, joiden juuret ulottuvat
Luxemburgin ja Brittiläisen Neitsytsaarien veroparatiiseihin. Helsingin
Mekaanikontalon, jolta ministeritason vaaliraha oli peräisin, omistaa
Luxemburgiin rekisteröity Procomex -sijoitusyhtiö, jonka puolestaan on
perustanut Neitsytsaarille rekisteröity sijoitusyhtiö. Tiedämme, että juuri
Luxemburgin ja Neitsytsaarten kaltaiset veroparatiisin tuottavat harmaita
hiuksia varsinkin verottajalle mutta myös muille talousrikollisten kintereillä
roikkuville viranomaisille.
Nämä uutiset halusin nostaa taustaksi sille keskustelulle, jota toivottavasti
käymme täällä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumisesta ja
tehokkaista välineistä sen juurimiseksi.
Hallitus laatii sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Viranomaisyhteistyön
kehittämisestä talousrikosten torjunnassa kiistellään.
Talousvaliokunta käsittelee parhaillaan sijoitusrahastolain (tai paremminkin
lakiryppään) muutoksia. Muutoksen keskeisenä sisältönä on se, että
sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien hallintarekisteröinti sallittaisiin
ulkomaisille sijoittajille. Monien asiantuntijoiden mukaan muutos aiheuttaisi
toteutuessaan uusia mittavia veronkiertomahdollisuuksia sijoittajille -
kotimaisten sijoittajien ryhtyessä käyttämän statustaan väärin ja esiintymään
ulkomaalaisena sijoittajana. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla
valmisteltu hanke jatkaa tällä linjalla. Käsittelyssä oleva lakiesitys veisi
merkittävästi pohjaa pääomatuloihin kohdistuvalta verovalvonnalta.
Herra Puhemies!
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostamisessa on Suomessa
kuitenkin edistytty. 11 vuoden aikana toteutettujen
talousrikostorjuntaohjelmien avulla on saatu hyviä tuloksia. Kosolti
lainsäädäntöä, viranomaisten toimintaa ja yhteistyötä on tehostettu ja saatu
myös lisäresursseja. Tästä huolimatta harmaa talous ja talousrikollisuus
kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Edes talouden taantuma ei hillitse menoa. Uhkaa
käydä aivan samoin kuin 1990 luvun laman vuosina: rehellisesti toimivat
yritykset häviävät kiristyviä tarjouskilpailuja ja rikolliset saavat urakat.
Näin kävi erityisesti konkurssien keskeyttämissä urakoissa, joita
kilpailutettiin uusin kiristynein tarjousehdoin.
Toki talousrikollisuuden kasvuun vaikuttavat monet objektiiviset seikat:
- harmaan talouden ja talousrikollisuuden kansainvälistyminen
- valvontamekanismien vähentyminen ym.
- rikoksenteon välineet ovat halpoja, osakeyhtiöitä on helppoa ja halpaa
pistää pystyyn, ketjuttaa niitä, muokata ryppäitä ja läpipääsemättömiä
ryteiköitä
- kansainväliset rahansiirtomahdollisuudet helpottavat rikosten tekoa,
rahanpesua jne.
Mutta eräs syy, johon voimme vaikuttaa, on tahto puuttua harmaata taloutta ja
talousrikollisuutta ylläpitäviin rakenteisiin.
Tässä tehtävässä tarvittaisiin viranomaisten ja keskeisten ministeriöiden
valiovarainministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön saumatonta
yhteistyötä.
Siksi on oireellista, että sisäisen turvallisuuden ohjelmaa järjestäytyneen ja
vakavan rikollisuuden osalta valmistellut asiantuntijatyöryhmän esitykset
tyrmättiin juuri valtiovarainministeriön toimesta. Työryhmä ehdotti neljännen
talousrikostorjuntaohjelman sisältämiä tehokkaita toimenpiteitä:
- rakennusalan käännettyä arvonlisäverojärjestelmää
- rakennusalan urakoitsijoista annettavia neljännesvuosi-ilmoituksia
- tulliselvitysrikoksen säätämistä ja sanktiointia
- rekisterimerkintärikoksen törkeän tekomuodon säätämistä
- verohallinnon oikeuksien lisäämistä mm. vertailutietotarkastusten sallimista
luottolaitoksissa
- yritystukien maksajien oikeuksia saada nykyistä laajemmin verotustietoja
Valtiovarainministeriö ei yhtynyt esityksiin, vaan ilmoitti kategorisesti:
" Valtiovarainministeriön koordinoitu kanta on se, että raporttiin ilmestynyttä
talousrikostekstiä on mahdoton hyväksyä. Siinä sanotut asiat ovat pahasti
kesken ja valmistelun aloittamisestakin vallitsee täydellinen erimielisyys."
Yhtä ohdakkeiselta näyttää talousrikollisuutta torjuvan viranomaisyhteistyön
kehittäminen ja vakiinnuttaminen lainsäädännön avulla. Sisäministeriön luonnos
lakiesitykseksi viranomaisyhteistyöstä talousrikostorjunnassa sai vastaansa
verohallituksen varaukset ja oikeusministeriön kymmensivuisen kritiikin.
Oikeusministeriön lausunnossa päädyttiinkin siihen, että viranomaisyhteistyön
kehittämistä luonnoksen pohjalta ei ole syytä jatkaa.
Nykyisen muotoiselle viranomaisyhteistyölle, eli Virke-projektille sentään
luvataan rahoitusta vielä ensi vuodelle, vaikka tiedetäänkin
valtiovarainministeriön karsastavan Virken aloitteellisuutta.
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta ei voi Suomessa, ja varsinkaan
tämän hallituksen aikana, hyvin.
Hallituksen huolettomuutta torjua talousrikollisuutta, kuittikauppaa, pimeiden
palkkojen maksua, verojen kiertoa kuvaa hyvin tosiasia, että maassa on
työskennellyt vuosia n. 40 000 ulkomaista vuokratyöntekijää, joista vain
runsaat 900 on rekisteröitynyt verovelvolliseksi Suomessa, vaikka tätä
edellyttävä laki on ollut voimassa jo lähes pari vuotta.
En kadehdi noiden siirtotyöläisten asemaa - se on heikko, monin paikoin
rakennustyömailla ja telakoilla suorastaan kurja. Kysymys on ihmisvälityksestä,
jossa liikkuu suuri rikollinen raha. Volyymi on jopa niin suuri, että sen on
asiantuntija-arvioiden mukaan vaikuttanut mm. käteisen rahan ja setelistön
poikkeukselliseen lisääntymiseen Suomessa verrattuna muihin EU-maihin.
Eurokaudella eli vajaan 7 vuoden aikana käteisen rahan ja setelistön arvo on
Suomessa lähes kolminkertaistunut. Merkittävä osa setelistön kasvusta on
arvioitu päätyneen Suomen rajojen ulkopuolelle.
Arvoisa Herra Puhemies!
Hallitus ei panosta talousrikollisuuden torjuntaan. Voidaan jopa sanoa, että
tämä hallitus on painanut jarrua monille aloitteille, joilla voitaisiin
käytännössä suitsia talousrikollisuuden kasvua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.