En jaksanut enää esittää sellaista mitä en oikeasti ole. Haluan olla rehellinen itselleni ja muille. Sanoin isälleni tänään, että en kykene oikeasti enää uskomaan. Isä yritti puhutella mua, mutta sanoin pohtineen jo kauan tätä ratkaisua ja nyt olen lopullisen päätöksen tehnyt. Äiti oli kauhuissaan. Viesti levisi kulovalkean tavoin sisaruksilleni ja sukulaisille jne. Rupesi tulemaan viestejä suunnasta jos toisesta.
Isä sanoi, että minä menetän harrastusvälineet pikkuveljilleni, koska tein tällaisen ratkaisun. Sanoin, ettei usko voi olla edellytys harrastusvälineille. Isä sanoi, että kun se näin sanoo, se myös on niin. Pyörä siirtyi pikkuveljelle. Ja menetin alkuun myös viikkorahaoikeuden, joka myöhemmin kumottiin. Joka tapauksessa pyörä on vieläkin pikkuveljellä. Ratkaisusta on jo aikaa kymmenen päivää, mutta rangaistukset eivät tunnu tähän jäävän. Nyt minun pitäisi ruveta katsomaan itselle uutta asuntoa. Arvoni on kuulemma muuttunut täysin erilaisiksi, kuin vanhempien ja sisarusten. Itse en kyllä ole pyrkinyt millään tavalla tuomaan epäuskoani esille. En kuuntele edes ns. maailmanmusiikkiakaan kotona.
En sitten tiedä, olenko muka vaikuttanut jotenkin siihen, ettei pikkusisaruksiakaan enää kiinnosta samalla tavalla mennä seuroihin, kuin ennen. Tiedä häntä. Jokatapauksessa joudun nyt katsomaan itselle uuden asunnon. Harmi vain, että pyörän menetin. Opiskelijana mulla ei ole varaa uuteen pyörään.
Onko vanhempien menettely ihan oikeuden mukaista?
Isä sanoi, että minä menetän harrastusvälineet pikkuveljilleni, koska tein tällaisen ratkaisun. Sanoin, ettei usko voi olla edellytys harrastusvälineille. Isä sanoi, että kun se näin sanoo, se myös on niin. Pyörä siirtyi pikkuveljelle. Ja menetin alkuun myös viikkorahaoikeuden, joka myöhemmin kumottiin. Joka tapauksessa pyörä on vieläkin pikkuveljellä. Ratkaisusta on jo aikaa kymmenen päivää, mutta rangaistukset eivät tunnu tähän jäävän. Nyt minun pitäisi ruveta katsomaan itselle uutta asuntoa. Arvoni on kuulemma muuttunut täysin erilaisiksi, kuin vanhempien ja sisarusten. Itse en kyllä ole pyrkinyt millään tavalla tuomaan epäuskoani esille. En kuuntele edes ns. maailmanmusiikkiakaan kotona.
En sitten tiedä, olenko muka vaikuttanut jotenkin siihen, ettei pikkusisaruksiakaan enää kiinnosta samalla tavalla mennä seuroihin, kuin ennen. Tiedä häntä. Jokatapauksessa joudun nyt katsomaan itselle uuden asunnon. Harmi vain, että pyörän menetin. Opiskelijana mulla ei ole varaa uuteen pyörään.
Onko vanhempien menettely ihan oikeuden mukaista?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensimmäisessä kpl puhut tästä päivästä ja toisessa kpl onkin jo 10 pv :-(
kuin sieniä sateella :)
Ei tuollaista tapahdu oikeasti. Tiedän sen.
Uskonsa kieltäneet nuoret ja vanhemmatkin ovat erikoisen rakkaita vanhemmilleen. Ainakin minun tuttavaperheessä.
2. Tess. 3:2
ja että me pelastuisimme nurjista ja häijyistä ihmisistä; sillä usko ei ole joka miehen.
Joku toinenkin huomasi, että olit muka tänään kertonut isällesi. Sitten kuitenkin jotain oli tapahtunut monta päivää sitten pyöräsi kanssa. Lopulta jopa sekin oli jo näkösällä, että nuoremmat sisarukset olivat ottaneet sinusta mallia, eivätkä halunneet enää seuroihin!!!!
Ei se kaikki siis tapahtunutkaan tänään.
Tuskin eilenkään...
Miten kielsit uskon? Yksityinen kansalainen ei voi edes uhkasakkoa asettaa kieltonsa tehosteeksi.