Lapsi toi kotiin ensimmäisens todistuksensa. Niin kuin ei siinä olisi ollut tarpeeksi ihmettelemistä, että samalle luokalle järjestettiin kolme (3) joulujuhlaa parin päivän sisällä ja että vanhemmat eivät saaneet tulla yhteenkään niistä, niin nyt kävi ilmi, että todistukseen ei laiteta enää numeroita. Ainoat asiat jotka on arvosteltu, ovat käyttäytyminen ja yleiset työskentelytaidot ja nekin suullisesti. Nämä vastaavat vanhan ajan käytösnumeroa ja huolellisuutta ja harrastuneisuutta, jotka tapasivat kaikilla olla kymppejä, koska ne eivät kuvanneet lainkaan osaamista. Ne olivat ennen opettajakunnan mielestä joutavia. Eli kaikkein turhimpia asioita pidetään nykyään ainoina tärkeinä! Mitä hittoa tarkoittaa "Annat hyvin vaihtelevasti työrauhan itsellesi ja muille"? Tällainen arvosteluhan on kuin vajaaälyisen tekemä! Se ei noudata mitään äidinkielen eikä logiikan lainalaisuuksia. "Annat... työrauhan... itsellesi"! "Hyvin vaihtelevasti"?
Todistuksessa ei ole numeroita.
Faija
131067
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lapsenne ilmeisesti ei pysty keskittymään aina oppitunneilla ja ilmeisesti tästä häiriintyy myös välillä muutkin.
Numerot tulevat kolmannella luokalla, ellei teillä koulussa ole muuta sovittu.
Käytöksen ja huolellisuuden perusteet ovat muuttuneet muutaman vuosikymmenen aikana, eihän enää ole esim. kansakouakaan vaan peruskoulu :)
Ette ilmeisesti ole jutelleet opettajan kanssa vaan helpointa on tulla nettiin ihmettelemään mitä koulussa nykyään tapahtuu.
todistuksen mukaan saate kirje, jossa on selostettu arvosteluperusteista. Meidän ekaluollalaisella oli sellainen ja se selkiytti paljon arvostelua.
Ite olen joskus miettinyt, että pitäisikköhän ensimmäisen luokan todistus poistaa kokonaan, ettei kotona tulisi kenellekkään mielipahaa, jos kaikki ei olisi sujunukkaan koulussa ihan vanhempien odotusten mukaan.
numeort tulevat vasta nelosella...Eskarilainenkin saa tuollaisen sanallisen arvion,aivan samaan tyylisen kuin ekaluokkalaisetkin.
Onko päiväkotieskarilaisillakin arvostelu?
Meillä oli kaikki mielestäni oikeutettuja arvosteluja niin kutoset kuin ysitkin:)
ei stressiä.
sittenhän se mielipaha vanhemmille tulisi silloin toisella luokalla. Mielestäni sitä parempi mitä aiemmin vanhemmat saavat todellisen kuvan lapsensa taidoista, taidoista ja käyttäytymisestä ,etteivät ne mahdolliset harhaluulot elä pitkään. Ja välillä tulee sitten niitä positiivisiakin yllätyksiä! Minä olen niin onnellinen kun meidän lapsi onkin saanut esim. käytöksestään paljon parempaa palautetta kuin mitä kotona-käyttäytymisen perusteella olisin ikinä voinut uskaltaa toivoa:)
...ja myös oman lapsesi kanssa. Olemalla läsnä muulloinkin, kuin oikolukijana todistustenjakopäivänä, niin opit samalla itsekin uutta.
kun tyttö toi jonkun ihmeellisen ja arvostelevan todistuksen käytöksestä. Ei osaamisella ollut mitään tekemistä sen kanssa. Ihme hommaa...
Olen itse sen ikäpolven ihmisiä, joilla tapahtui tuo muutos toisen lapsen aikana, nyt lapseni ovat jo aikuisia. Aivan omituista arviointia, ja sitten laitetaan lapsi vielä myöhemmin itse arvioimaan itsensä. Höh... Koulu ei ole enää koulu! Olet oikeassa, keskitytään todellakin epäoleellisiin asioihin. Tarkoitus oli se, ettei lapsia laitettaisi eri kategorioihin osaamistensa suhteen heti ensimmäisiltä luokilta alkaen. Nyt kuitenkin laitetaan, ja vielä henkisellä puolella. - Jestas sentään. Hömppä hömppää.... Joko vanhan ajan arvio, tai ei arviota ollenkaan.
Minusta ihmiset haikailevat noita numeroita ihan turhaan. Ensimmäisten kouluvuosien aikana pääpaino opetuksessa on muutenkin erilasissa oppimista tukevissa asioissa. Siis opetellaan järjestelmällistä työskentelyä, keskittymistä, tehtävistä huolehtimista, työrauhan anmista muille, opettajan kuuntelemista yms. Tämä ihan sen vuoksi että kun tiedollisesti vaativampi opiskelu alkaa kolmannella luokalla, oppilaat olisivat silloin valmiita omaksumaan nopeammin annettavan tiedon. Ensimmäisten luokkien aikana annettava "todellinen" oppihan keskittyy lähinnä äidinkileen (lukeminen ja kirjoitus) ja matematiikan peruslaskutoimituksiin. Siksi ihan todelliset numeroarvosanat voisi antaa oikeastaan vain niistä. Ja silloinkin on tärkeämpää että oppilas saavuttaa noiden vuosien aikana riittävät taidot, ei se miten hyvä hän on suhteessa muihin. Vanhemmat voisivat ihan itse olla aktiivisia ja seurata lapsensa koulunkäyntiä niin että olisivat selvillä mitä siellä oikeasti tapahtuu ja mitä opetetaan/opitaan.
"Annat hyvin vaihtelevasti työrauhan itsellesi ja muille"?
Tuohan on selvä juttu kirjoitettu epäselvästi. Oppilas ei aina jaksa keskittyä tehtäviin, jolloin hän alkaa "melskata" eli häiritä muiden työtä. Välillä sitten tekee töitä ihan siististi.
Hallintokieli - Suomi:
vaihtelevasti = välillä huonosti
työrauhan itsellesi = miten itse tekee
... ja muille = häiritseekö se muita
Hallintokielessä ei ole negatiivisia sanoja. Ne korvataan "kivoilla" uudissanoilla, joista asiaa ei helposti ymmärrä. Lipevästä sanahelinästä pitää poimia piilotetut merkitykset jos haluaa tietää mitä todella tarkoitetaan.
Lipevää sanahelinää on kaiketi oltava aina jonkin verran, jotta lasten kiukkuiset ja kyrpiintyneet isit eivät ole heti opettajien niskavilloissa kiinni.
Jos ei ole lukihäiriötä tai muita "kielellisiä" esteitä, lauseista pitäisi pystyä löytämään tarkoitus.
Kuinka ammattitaitoisena pidettäisiin opettajaa, joka sanoo suoraan, että muksusi on ärsyttävä ADHD-hirvitys...?
"Kuinka ammattitaitoisena pidettäisiin opettajaa, joka sanoo suoraan, että muksusi on ärsyttävä ADHD-hirvitys...? "
Minä pitäisin rehellisenä ja suorana ihmisenä. Siis jos noin oikeasti (diagnosoidusti) olisi. Mutta ehkä olen poikkeus.
Jaksamista työhösi.
Niin. Totuus on tarua ihmeellisempää. Aina ne omat pikkumussukat eivät olekkaan niin kilttejä kun nykajan isit haluaisivat uskoa.
Faija se tässä ei taida noudatella minkäänlaisia logiikan lainalaisuuksia, sillä "Annat hyvin vaihtelevasti työrauhan itsellesi ja muille.", on äidinkielellisesti ilmaistu aivan oikein. Jopa tässä kontekstissa tämä lause kuulostaa oikein loogiselta. Eli herää tässä oikein epäsuora kysymys siitä,kuka se vajaaälyinen täällä on...
Sen sijaan, että takertuu lauseisiin, joita ei itse jostain syystä ymmärrä, kannattaisi perehtyä siihen olennaiseen eli jälkikasvun kasvattamiseen. Miksi mussukallesi tuottaa vaikeuksia antaa työrauhaa? Kannattaisikohan asialle tehdä jotain?
Terveisin
Huonosti käyttäytyviin lapsiin ja erityisesti heidän vanhempiinsa ärsyyntynyt nuori nainen pääkaupunkiseudulta