Onko totta, mitä linkitetyssä viestissä väitetään http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000040246836
Ajaako ikävä julkisuus SRK:n toimimaan? Vaikkapa julkisuuden hiljentämiseksi, jos ei asioiden todelliseksi muuttamiseksi.
Ajaako ikävä julkisuus SRK:n toimimaan? Vaikkapa julkisuuden hiljentämiseksi, jos ei asioiden todelliseksi muuttamiseksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Taas palstalla keksittyjä juoruja. tai multinikin keksintöjä.
sen kertoo, myös kyllästyneelle, joka kertoo olevansa kotoisin Lopen kunnasta.
Mottonahan on kunnassa: Laaka ja vainaa!!!
Ainakaan viimeisessä Päivämiehessä ei ole aiheesta mitään, ain. milloin se on ja missä.
Tosipalsta tämä....
Tuolla joku kirjoitti että puhujainkokouksen aiheesta on seuroissa ja lehdissä puhuttu kesästä asti. Onko kukaan nähnyt? Jos joku on kuullut tai nähnyt, ilmoittakoon, haluaisin lukea sen itsekin.
On todella omituista, ettei oma yhdistyksemme selvästi kerro meille jäsenilleen, mikä on puhujainkokouksen aihe.
Ei niitä ole koskaan aikaisemminkaan kerrottu ennakkoon. Mutta nyt vasta tajuamme missä pimennossa meitä pidetään. Miksi ihmeessä?
Mitä sillä tiedolla loppujen lopuksi tekee!!
Aika erikoinen kanta, jos oot uskomassa! Mua ainakin kiinnostaa siionin opilliset keskustelut ja asiat. Jos ei sua kiinnostakaan, pitäisi niillä joita kiinnostaa, olla mahdolisuus tietää!
Kiusaajia ei saa suojella, vaikka maine menisi, niin kiusaajillahan ei ole siinäkään enää mitään menettämistä.
Julkisuus ei hiljene vain muodollisuuksilla, on kyettävä tarttumaan suoraan asian ytimeen. Se tietää muutosta.
...Mitä enemmän sitä kätkee, sitä enemmän se näkyy. (Carmen Sylva)
Kristus katosi Heikiltä
Kirjoittanut: kaikkitietävä 23.9.2006 klo 22.25
Inhottava kirjoittaa näin raaka analyysi mutta kumminkin. HS oli uudenheräyksen opissa oleva narsisti. Hän kaivoi ja kaiveli henkiä lähes kaikesta. Hän nautti asemastaan ja ihmisten pelokkuudesta jonka hänen kovat otteensa aiheuttivat. Mutta oli hänellä myös paljon kannattijia ja saarnamiehistä monet katsoivat häneltä löytyvän oikean opin avaimet.
HS katsoi sen minkä ihminen silmillä näkee. Kaikessa joka häntä uhkasi hän näki väärän hengen. HS oli erikoisesti tarrautunut vastustamaan kaikkea maallista kehitystä. Kuten televisio, koululaitoksen uudistaminen, tehtaiden kameravalvontajärjestelmät ym.
Hänen puheensa oli oikean ja selvän kuuloista, useimmat kuulijoista ihastuivat ja kokivat että ompa mies raittiisti uskomassa kun on selvät ja kirkkaat mielipiteet. Täällä palstalla on myös joitain kirjoittajia jotka jättävät itsestään ns. oikean ja raittiin uskovaisen kuvan mutta joiden sanoma ei kestä minkäänlaista kritiikkiä.
Tämä on jonkillainen ongelma kristillisyydessä vieläkin. Tässä yhteisössä ei ole rakentavaa ja oppositioasetelman purkavaa kriittistä keskustelukulttuuria. Vieläkin julkisesti asioita kyselevä leimataan väärähenkiseksi vaikka hän sydämmestään vakuuttaa uskoaan. Raamatun mukaan suun tunnustus riittää merkiksi sydämmen uskosta. Ei siinäkään tarvitse kilvoitella tekojen tai tekemättä jättämisien tiellä.
Kokonaisuudessaan HS on vaarallinen esimerkki siitä mihin yksiin käsiin keskittynyt valta johtaa. Siionissa opetetaan kuuliaisuus seurakuntaäidin äänelle, mutta jossain on mentävä kohtuus tässäkin. Jos seurakuntaäidin ääni rupeaa yskähtelemään ja epäilyttää ollaanko oikealla tiellä silloin pitäisi olla mahdollisuus kysellä ilman leimautumista. Jumala hallitsee ja Jeesus on taivaassa. Seurakuntaäidin ääni muodostuu ihmisaivoissa. Jeesus tai Jumala ei toimi kuiskaajana maan päällä kenenkään ihmisen korvaan.
Vain kolmiyhteyden kolmas persoona pyhä henki ohjaa jos Jumalan sanalle pysytään kuuliaisena. Muuta ei ole kuin raamattu josta oikea oppi on katseltava. Luther ei luottanut edes perinteeseen niinkuin katollinen kirkko. Yksin raamattu, ei muuta. Lestadiolaisuudessa opetettaan myös turvautumaan perinteeseen ja se on kylläkin vastoin Lutherin uskonpuhdistuksen periaatteita. Vanhoillislestadiolaisuudenkin olisi uskallettava luopua perinteen muodostaman uskon viljelystä. -70 perinteissä ei Jumalan valtakunnan matka olisi jatkunut. Pahimmat harhat on uskosta puhdistettu. Vieläkin olisi juustohöylälle käyttöä.
Rovaniemn suviseurat 1978 tai 1979 ja Heikki Saaren puhe. Ottakaa huomioon että paperiversiota sanotaan stilisoidun. Jos on nauhalla jollain niin siitä kuulumaan.
Näytä aiheet >
olisin kiinnostunut
Kirjoittanut: äänitteestä 23.9.2006 klo 21.16
pistä mailia osoitteeseen [email protected]
Lueskelen tässä juuri kyseistä HS:n saarnaa. Aiheena on Matt. 13:44 eli Jeesuksen kertomus peltoon kätketystä aarteesta. Ensivaikutelma on hämmentävä.
HS vertaa tekstin vertausta kylväjävertaukseen ja puhuu erityisesti kylväjävertauksen ohdakkeista. Metsään mennäänkin aika pian (lainaukset suoraan HS:n saarnasta joka löytyy srk:n suviseurajulkaisusta vuodelta 1979): "Jeesus ei puhu Jumalan Pojasta mutta Ihmisen Pojasta, koska Herra Jeesus tekee ihmesten kautta valtakuntansa työtä". Raamatuntulkinnan perustelu on rakennettu varsin hyllyvälle pohjalle. Samoin siinä kohdin kun HS kumoaa lukuisin raamatuntulkinnoin itse Jeesuksen kiellon mennä kitkemään ohdakkeita (jotka hänen mukaansa kylvettiin vihamiesten toimesta hengellisen valvomattomuuden takia) "opillinen puhtaus on aina Jumalan seurakunnassa ja niin kuin olette näissä seuroissa kuulleet: joka harhailee ja ei pysy Kristuksen opissa, sillä ei ole Jumalaa. Siitä tulee jumalaton ihminen". Pahinta hapatusta on luvassa vasta saarnan puolivälin jälkeen: "Nyt kun me ajattelemme Taivaan valtakuntaa, eikö se meidän järkemme mukaan olisi pitänyt asettaa hyville näköalapaikoille, että se olisi kaikkien ihmisten nähtävänä ja ihailtavana. Mutta Herra Jeesus sanoi, että se on peltoon kätketty. Se on siis valtakunta, josta Jeesus sanoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä. Sitä ei ihmissilmällä nähdä. Jumala kätki valtakuntansa peltoon ja pellossa on multaa."
Lainatut katkelmat HS:n saarnasta vaikuttavat äkkiseltään varsin tarkoituksenhakuisilta tulkinnoilta. Esimerkiksi tuo viimeinen lainaus kumoaa täysin ajatuksen kynttilästä joka pidetään esillä, että se valaisisi huoneen tai kaupungista joka on rakenneettu vuorelle.
Heikki Saari (s. 1906 k. 1987) oli vanhoillislestadiolainen saarnaaja, joka toimi saarnaajana lähes 60 vuotta. Hän oli vaikuttajayksilö vanhoillislestadiolaisuuden piirissä, missä hän toimi johtotehtävissä ja edusti jyrkkää maallikkolinjaa.
Hän oli kotoisin Alavieskasta[1] Someronkylästä, mutta muutti sieltä vuonna 1967 Ylivieskaan, jossa asui loppuelämänsä. Hän kuului Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (SRK) johtokuntaan ja työvaliokuntaan, Ylivieskan rauhanyhdistyksen johtokuntaan sekä Ylivieskan kirkkovaltuustoon. Puhujaksi hänet asetettiin Alavieskassa 1920-luvulla missä tehtävissä hän toimi vuoteen 1979 saakka, jolloin hänet laitettiin puhujakieltoon kososlaisuutta vastaan käydyissä taisteluissa.[2] Hän edusti opilliselta kannaltaan jyrkkää maallikkolinjaa lestadiolaisuuden vuoden 1960–1961 hajaannuksessa, jossa hän oli voimahahmo.[3] Lauri Pietilän mukaan Hän oli voimahahmo myös Yhdysvalloissa käydyissä neuvotteluissa, joiden tuloksena osaa amerikkalaisista lestadiolaisista alettiin nimittää töröläläisiksi.[4] Heikki Saari johti SRK:n johtokunnan jäsenen rovasti Paavo Sillanpään mukaan hänen viisi vuotta kestäneitä ja erottamiseen johtaneita "korjaustoimenpiteitä" eli hoitokokouksia.[5] Saari oli sakramenttikomitean jäsen.[6] Hän kuului myös Päivämiehen vuonna 1954 perustettuun toimitusvaliokuntaan, jonka tehtävänä oli tukea ja avustaa toimittajaa ja valvoa lehden sisältöä.[7] Saari liikkui laajasti ympäri Suomea ja teki saarnamatkan myös Amerikkaan.[2] Hän osallistui myös vaimonsa Olgan ja Eino Kimpimäen kanssa Raittiusyhdistys Neliapilan toimintaan auttamalla sen johtajaa Artturi Jämsèniä keräämään vaalipuhujien joukkoa.[1] Lauri Pietilän mukaan Heikki Saari oli 1970-luvun SRK:n opetuksen pääarkkitehti.[8]