Terve, kommentoikaa tilannettani, onko mielestänne diagnoosi nyt oikea?
Keväällä molemmat jalat alkoivat puutumaan, eteni vyötärölle asti, välillä kävely oli mahdotonta, pystyin etenemään metrin. Lääkäreillä pallottelun jälkeen sairaalaan sisälle, jossa otettiin magneettikuvia ja likvor-näytteet. Magneetti päästä puhdas, selkärangassa muutos. Likvor puhdas. Kortisonitiputus kolme vuorokautta, jonka jälkeen kotiin. Jalat palautuivat lähes ennalleen.
Kontrollikäynnillä lääkäri diagnosoi MS-taudin. Aloitettiin betaferoni pistoshoito. Kahden kuukauden kuluttua ERI lääkäri totesi, että minulle on tehty VIRHEELLINEN diagnoosi!!!! Perustuen siis siihen, että pään magneetti ja likvor olleet puhtaat!
Mitäs mieltä olette tapauksesta? Kaksi kuukautta elänyt tiedon kanssa, että minulla on vakava sairaus, jota ei sitten olekaan...
Keväällä molemmat jalat alkoivat puutumaan, eteni vyötärölle asti, välillä kävely oli mahdotonta, pystyin etenemään metrin. Lääkäreillä pallottelun jälkeen sairaalaan sisälle, jossa otettiin magneettikuvia ja likvor-näytteet. Magneetti päästä puhdas, selkärangassa muutos. Likvor puhdas. Kortisonitiputus kolme vuorokautta, jonka jälkeen kotiin. Jalat palautuivat lähes ennalleen.
Kontrollikäynnillä lääkäri diagnosoi MS-taudin. Aloitettiin betaferoni pistoshoito. Kahden kuukauden kuluttua ERI lääkäri totesi, että minulle on tehty VIRHEELLINEN diagnoosi!!!! Perustuen siis siihen, että pään magneetti ja likvor olleet puhtaat!
Mitäs mieltä olette tapauksesta? Kaksi kuukautta elänyt tiedon kanssa, että minulla on vakava sairaus, jota ei sitten olekaan...
Vastaukset 7
Vanhimmat
No ei oo kyl yhtään hauskaa tollanen! Yleensä magneettikuvissa aivoissa näkyy "plakkeja" ja likvor-arvot koholla jos ms kyseessä. Onko sul muita oireita ollu? Ms yleensä oireilee pitemmän aikaa ennen kuin diagnosoidaan ja alotetaan lääkehoito. Mut se on kyl jokaisella erilainen. Harkitsiko lääkäri (molemmat neurologeja??) että kyseessä vois olla joku harnes-sairaus eli harvinainen neurologinen sairaus. Niissä oireet vähän samanlaisia kuin ms-taudissa. Toivottavasti saat oikean diagnoosin. Voimia jaksaa!
ollut ennen toukokuuta 2008. Jolloin jalat lähtivät puutumaan ja tilanne eteni nopeasti jo mainitsemaani kävelykyvyn lähes menettämiseen (kaatuilua ja metriä ei päässyt eteenpäin). Elokuusta tilanne lähes normaali.
Sairaalassa ollessa jo tuntui, että lääkäri "haluaa" diagnosoida MS-taudin.
Oli neurologi. Nyt sattumalta otti toinen neurologi vastaan, joka huomasi erehdyksen ja oli kysellyt muis muilta mielipiteitä (ei kylläkään diagnosin tehneeltä).
Puutuminen alkoi rankan oksennustaudin viimeisenä päivänä, ja on kuulemma täysin mahdollista, että olisi sen jälkitautina tullut magneettikuvissa muutoksina näkyvänä ja nämä oireet aiheuttava. Mutta tutkimuksiet jatkuvat ja MS-hoito lopetettiin.
Toisaalta on epävarma olo, että onko diagnoosi oikea, toisaalta hyvä että kävi tässä vaiheessa. Olin elänyt "tiedon kanssa" vasta pari kuukautta ja yrittänyt sopeutua siihen.
Onko kenenkään mielestä oikeudenmukaista kysellä potilasasiatoimistosta onko menettely oikein?
Tämä on huono vastaus, mutta vastaan kuiteskin.
Mulla on hartia-niskaalueella liikehäiriö ja kipuja. Tehty päänkuvaus ja likvor jotka normaalin rajoissa.
Kuvattiin myös selkä ja kaularanka, jossa vähäisiä muutoksia ja skoljoosi.
Niin noista dieknooseista.
Eka oli Parkkinsoni, johon lääkitys muutama kuukausi, josta ei apua. Seuraavaksi epäiltiin josko se olisi kaatumatauti. Kuukausien lääkitys. Ei apua. Kierosta selästä ja vinosta kaulasta päättelivät, että kysymys on Tortticolliksesta ja siihen sitten lääkitys. Ei apua.
Terveyteni huononi kokoajan ja kunto rapautui. Paino putosi kakskytkiloo. Sairauttani alettiin epäilemään psyykkiseksi, mikä sittemmin kumottiin, kun kävin kuvauttamassa yksityisellä kaularangan ja sieltä ne kaikki oireeni johtui.
Toisin sanoen. Se nyt on vaan niin, että aina ei ole helppoa löytää oikeata dieknoosia, vaan on tehtävä hakuammuntaa eri lääkkeillä, josko jostaklin olisi apua.
Toivottavasti saat apua tilanteeseesi.
Parempaa uuttavuotta t. yks rampa
No, mä sain kanssa diagnoosin ms-taudista tässä joku aika sitten ja oon kyllä kanssa ihmetellyt,et olikohan nyt tarpeeksi perusteita siihen. Oireita oli myös jalkojen puutuminen, mikä nousi reisiin asti. kävely ollut normaalia ihan kokoajan ja lihasvoima myös. Pään mri oli puhdas samoin kaularangan magneetti, kaikki hermoratatutkimukset oli normaalit. Likvorissa jotain todella lieviä poikkeavuuksia.Vähän ajan kuluttua oli jotain lieviä näköhäiriöitä, mutta ei silmähermotulehdusta, vaan oman käsityksen mukaan johtui siitä,kun olin juuri vaihtanut uudet silmälasit. Lääkärien mukaan ei johtunut uusista laseista. jotenkin vaan kanssa epävarma olo että onko mulla oikeesti ms-tauti,vaikka mulla ei tuon kummallisempia oireitakaan oo ja missään ei oo mitään näkyny. Ja voin kertoo,ettei mulla ole nyt mitään kieltämis vaihetta päällä...mitäs mieltä tästä?? Nii. lääkitys nyt sit pitäis siihen alottaa ja ku olo on vaa niin epävarma ni ei oiee tunnu hyvältä.
toiset haluais ms diagnoosin ja toisille se vaan annetaan...
pyydän saada huomauttaa: lääkitystä ei ole pakko aloittaa.
mul on kolme vuotta vanha (tosin varma) diagnoosi. enkä ole aloittanut pistoja.
tsemiä teille!
minulla vanha dg.
en ole dg:n saatuani koskaan saanut mitään lääkettä tähän kokeilunhalustani huolimatta. olen ihmetellyt kun muille tuntuu diagnoosin saaminen olevan todella vaikeaa, itse sain diagnoosin nopeasti ja helposti likvorin perusteella mitään muuta ei silloin tutkittu eikä ole tutkittu jälkeenpäinkään.
jotenki nyt epäilyttää se lääkitys alottaa kaikkine sivuoireineen,mut mikä sit ois parasta. Alottaa lääkitys ja kestää sivuoireet jos sillä saadaan hidastettua taudin kulkua. Vai, kun olo tuntuu nyt ihan hyvältä eikä mitään merkkei,että joku ms-tauti on, niin jättäis lääkityksen alottamisen myöhemmäks. Siis kaikki on kyllä sitä mieltä ollut,että se lääkitys kannattais alotaa ja mitä aiemmin sen parempi...???? Ite se tietty loppupeleissä se päätös pitää tehdä,mutta..vaikeeta on.