Mistä löytyisi

Jos olet koskaan perehtynyt Betty Edwardsin työhön, hän näyttää, kuinka jopa alle vuodessa ns. lahjaton oppii piirtämään kuin ammattilainen. Sillä ei ole mitään tekemistä lahjakkuuden kanssa vaan sen, että oppii näkemään.
Piirtäminen ei ole mitään taikuutta, johon vain harvoilla ja valituilla on oikeus ja kyvyt. Kyse on harjoittelusta ja havainnointikyvystä, jonka ketä tahansa oppii, jos vain malttaa.

oikein sikiää? Taitaa taustalla olla vakavia itsetunto-ongelmia, kun muiden piirustämisen ilokin on liikaa kestettäväksi...

Piirtäminen on valtaosaltaan käden ja silmän yhteispeliä, ja sen oppii likimain kaikki, joilla on normaali motoriikka ja näkö. Lahjakkuudella ei juuri ole asian kanssa tekemistä. Nämä lahjakkuususkovaiset eivät vain ole vielä oivaltaneet, että piirtämisen suurin ilo on juuri itse piirtäminen, ei muiden kanssa taidossa kilpaileminen.

Itse suosittelisin myös hyvää opaskirjaa, tai ehkä ykkösenä jotain piirustuskurssia. Molemmat mainitut kirjat, Onni Ojan ja Betty Edwardsin ovat ihan päteviä. "Esipiirrettyjen" töiden huono puoli on juuri se, että silloin tuo itse tekeminen, mikä harjoittelussa on tärkeää, jää tekemättä.

Rohkeasti vaan piirtämään, ei se sen kummempaa ole.

Mazerra kirjoitti:

Jos olet koskaan perehtynyt Betty Edwardsin työhön, hän näyttää, kuinka jopa alle vuodessa ns. lahjaton oppii piirtämään kuin ammattilainen. Sillä ei ole mitään tekemistä lahjakkuuden kanssa vaan sen, että oppii näkemään.
Piirtäminen ei ole mitään taikuutta, johon vain harvoilla ja valituilla on oikeus ja kyvyt. Kyse on harjoittelusta ja havainnointikyvystä, jonka ketä tahansa oppii, jos vain malttaa.

Lue lisää

Olen kyllä sitä mieltä, että piirtämään oppii piirtämällä. Maalaamisessa oppaista on erittäinkin paljon apua, mutta piirtämisessä ei juurikaan. Ei niistä tietenkään haittaa ole, mutta piirtämisen oppiminen oppaista on hieman liioittelua. Sama juttu opettajien ohjeiden kanssa, hekin tuovat esille tietoa joka on jo piirtäjällä, mutta jonka esille saaminen vaatii vain lisäharjoitusta.

Puhun tietenkin omasta puolestani, mutta en muista kenenkään kollegan myöskään oppineen piirtämään oppaiden avulla. Kaiken perusta on piirtää tarpeeksi paljon. Tarvitaan määrää, että saadaan laatua.

Määrää, määrää, määrää ja vielä kerran määrää

artemix kirjoitti:

oikein sikiää? Taitaa taustalla olla vakavia itsetunto-ongelmia, kun muiden piirustämisen ilokin on liikaa kestettäväksi...

Piirtäminen on valtaosaltaan käden ja silmän yhteispeliä, ja sen oppii likimain kaikki, joilla on normaali motoriikka ja näkö. Lahjakkuudella ei juuri ole asian kanssa tekemistä. Nämä lahjakkuususkovaiset eivät vain ole vielä oivaltaneet, että piirtämisen suurin ilo on juuri itse piirtäminen, ei muiden kanssa taidossa kilpaileminen.

Itse suosittelisin myös hyvää opaskirjaa, tai ehkä ykkösenä jotain piirustuskurssia. Molemmat mainitut kirjat, Onni Ojan ja Betty Edwardsin ovat ihan päteviä. "Esipiirrettyjen" töiden huono puoli on juuri se, että silloin tuo itse tekeminen, mikä harjoittelussa on tärkeää, jää tekemättä.

Rohkeasti vaan piirtämään, ei se sen kummempaa ole.

Lue lisää

tarpeeksi niin jopa ihan tunnistettavat muotokuvatkin on mahdollisia. Se sitten onkin jo ihan oma lajinsa vai kuinka sinun mielestäsi?

mussini kirjoitti:

Olen kyllä sitä mieltä, että piirtämään oppii piirtämällä. Maalaamisessa oppaista on erittäinkin paljon apua, mutta piirtämisessä ei juurikaan. Ei niistä tietenkään haittaa ole, mutta piirtämisen oppiminen oppaista on hieman liioittelua. Sama juttu opettajien ohjeiden kanssa, hekin tuovat esille tietoa joka on jo piirtäjällä, mutta jonka esille saaminen vaatii vain lisäharjoitusta.

Puhun tietenkin omasta puolestani, mutta en muista kenenkään kollegan myöskään oppineen piirtämään oppaiden avulla. Kaiken perusta on piirtää tarpeeksi paljon. Tarvitaan määrää, että saadaan laatua.

Määrää, määrää, määrää ja vielä kerran määrää

Lue lisää

näin, mutta erästä asiaa on vaikea ohittaa, ihminen on ominaisuuksiensa summa ja kaikilla ei yksinkertaisesti käden taidot riitä piirtämiseen, vaikka kuinka harjoittelisi. Samoin kaikista ei tule huippuviulisteja vaikka kuinka paljon harjoittelisivat.

Omasta mielestäni syntymälahjaksi saatu lahjakkuus on taiteilijalle ehdottomasti tärkein ominaisuus ja jos synnynnäisesti lahjakas harjoittelee ahkerasti voi hän saavuttaa tuloksia joita muut voivat vain ihmetellä. Pelkkä lahjakkuus tai kova harjoittelu ei kuitenkaan tee kenestäkään mestaria omalla alallaan, vaan tarvitaan molemmat.

mussini kirjoitti:

Olen kyllä sitä mieltä, että piirtämään oppii piirtämällä. Maalaamisessa oppaista on erittäinkin paljon apua, mutta piirtämisessä ei juurikaan. Ei niistä tietenkään haittaa ole, mutta piirtämisen oppiminen oppaista on hieman liioittelua. Sama juttu opettajien ohjeiden kanssa, hekin tuovat esille tietoa joka on jo piirtäjällä, mutta jonka esille saaminen vaatii vain lisäharjoitusta.

Puhun tietenkin omasta puolestani, mutta en muista kenenkään kollegan myöskään oppineen piirtämään oppaiden avulla. Kaiken perusta on piirtää tarpeeksi paljon. Tarvitaan määrää, että saadaan laatua.

Määrää, määrää, määrää ja vielä kerran määrää

Lue lisää

Olen samaa mieltä että harjoitus tekee mestarin. Sen sijaan: "Maalaamisessa oppaista on erittäinkin paljon apua, mutta piirtämisessä ei juurikaan." -tämä väittämäsi että oppaista ja oppikirjoista oppimiseen mielestäsi ei olisi apua, väitän että puhut vastoin parempaa tietoa.
Tämäkin väitteesi: " Sama juttu opettajien ohjeiden kanssa, hekin TUOVAT ESILLE TIETOA JOKA ON JO PIIRTÄJÄLLÄ, mutta jonka esille saaminen vaatii vain lisäharjoitusta." -aiheutti minussa ja kolleegoissani melkoisesti hilpeyttä, etenkin tuo osuus jota korostin.
Tietenkin on oppilaita joihin kaikki opit ei pure, onhan se luonnollinen asia. Kaikille ei ole luotu samanlaista hahmotuskykyä kuin valtaosalle taidekouluihin pyrkivillä on luonnostaan. Siksi taidekoulujen valintakokeet eri muodoissaan juuri pyritäänkin järjestämäänkin siksi että oppilaista karsiutuisi pois ne joilla ei ole vähääkään lahjoja piirtämiseen, silti heitä muutama aina onnekkaasti läpäisee tuon seulan. Juuri tällaiset lahjattomat ovat niitä jotka eivät tule oppimaan opetuksessa eikä oppikirjoistakaan kovin kummoisesti, mutta jonkinlaista edistystä heissäkin silti havaitsee koulun jälkeen.
Tietysti kouluissa on myös harvoin (luojan kiitos) oppilaita jotka eivät eri syistä edes tahdo ottaa oppeja vastaan ja luonnollisestikaan heidän piirustustaidoissa ei näy kehitystä koulun jälkeen, onhan se selvää.

Tässä ketjussa näyttää olevan melkoisesti vallalla kaikenlaisen opetuksen alasajo. Onneksi sentään tällaisia palstoja ei oteta lainkaan vakavasti suomessa.

Kyse on siitä, että hahmottaa piirrettävän asian oikein. Kyse ei ole joidenkin harvojen erityisestä lahjakkuudesta, vaan kyvystä nähdä ja hahmottaa muodot, joka kehittyy paljon, jos piirtää paljon. Jotkut varmasti luonnostaan hahmottavat paremmin, joten he ovat ilmeisesti näitä lahjakkaita.

Monet piirrustusoppaat lähtevät siitä, että näytetään kuvasarja, jota seuraamalla sitten ihminen muka oppisi piirtämään. Nämä oppaat eivät todellakaan auta ketään perustaitojen oppimisessa.

Kun nyt lähdin kehumaan Betty Edwardsia (jonka kirjoja en usko kovinkaan monen täällä lukeneen) niin kerronpa siitä, mihin hänen opetuksensa perustuu.
Hän on tutkinut piirtämisen opettelua pitkän uransa ajan ja käyttänyt siinä hyväksi esim. neurologisten tutkimusten tuloksia. Kyse on oikean ja vasemman aivopuoliskon eroista hahmottamisessa. Vasen aivolohkomme, tuo verbaalinen ja looginen puolemme, haluaa tehdä elämästämme helpompaa laittamalla asioita kategorioihin. Sille riittää, että kananmuna on valkoinen, ihminen on vaaleanpunainen, omena on pyöreä, koira on ruskea, talo on neliö, ikkuna on neliö, ovi on suorakaide. Kuinka moni alakoulu ikäinen ja vanhemmalla iällään käyttää juuri näitä ennakkoasetuksia piirtäessään? Melkein kaikki. Oikea aivolohko käsittää kokonaisuudet ja suhteellisuudet ja tätä aivolohkoa käyttää taiteilijat piirtäessään ja maalatessaan. Edwardsin piirtämis-opetus perustuu siihen, että pyritään estämään juuri vasemman aivolohkon osallistuminen piirtämistapahtumaan, jolloin nämä valmiit ennakkoasetukset eivät ota valtaa, ja varsinainen kohteen analysointi voi alkaa.
Jokainen voi kokeilla tätä asiaa esim kääntämällä joku kuva ylösalaisin ja piirtää se, mitä kuvassa näkee. Kuvan ylösalaisin kääntäminen poistaa vasemman aivolohkon pelistä, koska se ei pysty eikä jaksa selviytyä tehtävästä.

Markkinoilla on niin paljon huonoja oppaita, jotka eivät anna mitään lisäarvoa sillä, joka yrittää tosissaan opetella piirtämään.

aivan lahjattomat eivät viitsisi edes yrittää oppia piirtämään. Minä uskon kyllä vahvasti siihen, että jos on kova polte piirtämiseen ja maalaamiseen, niin jonkinlaista luovaa kykyäkin on ja harjoittelemalla voi edistyä, niin kuin kaikessa muussakin, jossa "harjoittelu tekee mestarin". Vanha viisaus lienee totta.

tinat kirjoitti:

aivan lahjattomat eivät viitsisi edes yrittää oppia piirtämään. Minä uskon kyllä vahvasti siihen, että jos on kova polte piirtämiseen ja maalaamiseen, niin jonkinlaista luovaa kykyäkin on ja harjoittelemalla voi edistyä, niin kuin kaikessa muussakin, jossa "harjoittelu tekee mestarin". Vanha viisaus lienee totta.

Lue lisää

..sinnikkyys palkitaan ylhäältä päin myös tässäkin harrastuksessa. Älkää käsittäkö väärin, en viittaa tässä välttämättä mihinkään uskonnolliseen. Olen nähnyt esimerkiksi musiikissa kuinka ihmisen päättäväisyys on tullut noteeratuksi kaikilta mahdollisilta tahoilta.
Kun ihminen vain viitsii ja jaksaa niin kaikki on mahdollista.

Mazerra kirjoitti:

Kyse on siitä, että hahmottaa piirrettävän asian oikein. Kyse ei ole joidenkin harvojen erityisestä lahjakkuudesta, vaan kyvystä nähdä ja hahmottaa muodot, joka kehittyy paljon, jos piirtää paljon. Jotkut varmasti luonnostaan hahmottavat paremmin, joten he ovat ilmeisesti näitä lahjakkaita.

Monet piirrustusoppaat lähtevät siitä, että näytetään kuvasarja, jota seuraamalla sitten ihminen muka oppisi piirtämään. Nämä oppaat eivät todellakaan auta ketään perustaitojen oppimisessa.

Kun nyt lähdin kehumaan Betty Edwardsia (jonka kirjoja en usko kovinkaan monen täällä lukeneen) niin kerronpa siitä, mihin hänen opetuksensa perustuu.
Hän on tutkinut piirtämisen opettelua pitkän uransa ajan ja käyttänyt siinä hyväksi esim. neurologisten tutkimusten tuloksia. Kyse on oikean ja vasemman aivopuoliskon eroista hahmottamisessa. Vasen aivolohkomme, tuo verbaalinen ja looginen puolemme, haluaa tehdä elämästämme helpompaa laittamalla asioita kategorioihin. Sille riittää, että kananmuna on valkoinen, ihminen on vaaleanpunainen, omena on pyöreä, koira on ruskea, talo on neliö, ikkuna on neliö, ovi on suorakaide. Kuinka moni alakoulu ikäinen ja vanhemmalla iällään käyttää juuri näitä ennakkoasetuksia piirtäessään? Melkein kaikki. Oikea aivolohko käsittää kokonaisuudet ja suhteellisuudet ja tätä aivolohkoa käyttää taiteilijat piirtäessään ja maalatessaan. Edwardsin piirtämis-opetus perustuu siihen, että pyritään estämään juuri vasemman aivolohkon osallistuminen piirtämistapahtumaan, jolloin nämä valmiit ennakkoasetukset eivät ota valtaa, ja varsinainen kohteen analysointi voi alkaa.
Jokainen voi kokeilla tätä asiaa esim kääntämällä joku kuva ylösalaisin ja piirtää se, mitä kuvassa näkee. Kuvan ylösalaisin kääntäminen poistaa vasemman aivolohkon pelistä, koska se ei pysty eikä jaksa selviytyä tehtävästä.

Markkinoilla on niin paljon huonoja oppaita, jotka eivät anna mitään lisäarvoa sillä, joka yrittää tosissaan opetella piirtämään.

Lue lisää

Kotona piirretään lähes aina liian pienelle paperille liian monimutkaisia asioita. Kun edistystä ei tapahdu ja puutteet piirustustaidossa kuvitellaan johtuvan väärästä opetusmetodista päädytään kenties ostamaan uusi oppikirja. Paikallaan junnaaminen on useinkin vain seurausta väärästä paperikoosta.
Lähes aina siirtyminen isompaan paperikokoon ja riittävän pehmeään kynään tuottaa selkeää edistymistä ja toivotumman lopputuloksen.
Nyrkkisääntönä voisi pitää etenemistä karkeasta ja pehmeästä paperista sileään ja kovaan, mikäli jälkimmäinen nyt lainkaan on tarpeellinen. Iso ja pehmeäkärkinen kynä ja sen lisäksi toinen ohuempi ja kovakärkisempi kynä tuovat riittävän variaation viivaan.

Kunnollinen (maalaus)teline, siihen kovalevy n. 90 x 120cm ja levyyn kiinni litoposteri. Litoposterin karkealle puolelle sitten piirretään.
Paitsi että isoon kokoon on helpompi piirtää, myös puutteet ja edistys näkyvät selkeämmin sekä läheltä että kaukaa.
Aloitetaan yksinkertaisista muodoista eli kun on oppinut piirtämään kastemadon elävästi, voi siirtyä ravintoportaassa seuraavaan tasoon.

Jokainen löytää kokeilemalla itselleen toimivan yhdistelmän.

Lopuksi on todettava, että jos haluaa oikeasti oppia piirtämään tulee piirtämistä harjoitella kokopäivätoimisesti viikon tai useamman jaksoissa usean vuoden aikana.
Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, on asetettava taidolliset tavoitteet ja päämäärä tämä huomioon ottaen.

tinat kirjoitti:

aivan lahjattomat eivät viitsisi edes yrittää oppia piirtämään. Minä uskon kyllä vahvasti siihen, että jos on kova polte piirtämiseen ja maalaamiseen, niin jonkinlaista luovaa kykyäkin on ja harjoittelemalla voi edistyä, niin kuin kaikessa muussakin, jossa "harjoittelu tekee mestarin". Vanha viisaus lienee totta.

Lue lisää

Uskoisin, että tässä keskustelussa puhutaan lähinnä huvikseen piirrustelusta, siitä huolimatta get real. Kovalla harjoittelulla pääsee kyllä johonkin pisteeseen asti, mutta se ei saavuta lahjakkuutta kovaa harjoittelua.

kaikkeasitä kirjoitti:

Uskoisin, että tässä keskustelussa puhutaan lähinnä huvikseen piirrustelusta, siitä huolimatta get real. Kovalla harjoittelulla pääsee kyllä johonkin pisteeseen asti, mutta se ei saavuta lahjakkuutta kovaa harjoittelua.

Lue lisää

Olen samaa mieltä keskustelu ja neuvot pyörivät jossain piirtämisen sekamuodoissa, kun ei määritellä sitä mihin tarkoitukseen pitäisi oppia piirtämään ja millä välineellä.

Piirtämiseen liittyy myöskin vahvasti perspektiivioppi eli tilan kuvaamisen tekniikka sitä on yhden pisteen, kahden, kolmen ja neljän pakopisteen avulla kuten insinöörit ja arkkitehdit tarvitsevat työssään. Näiden asioiden tunteminen on tärkeätä myöskin mallia kuvatessa tilassa koska pelkkä mallin rajaaminen ilman sen ympäröivää tilaa ja valoa on typerän epätäydellistä sekä irrallista.

Toisin sanoen, nähdyn tilan käsite tulisi muodostua aivoissa ja siirtyä sieltä hermoratojen kautta herkäksi tilalliseksi tulkinnaksi esim. paperille jossa sijoittelu on yhtä tärkeä, kuin koko muistiin kirjoitettu aihe vaikka se on harjoitelmakin se on aina toiselle ihmiselle tarkoitettu viesti ja siten sen tulee olla lukukelpoinen. Huom. pöytälaatikkoon runoilevat ovat oma lukunsa.

Piirtämisen motoriikkaa voi tietenkin harjoitella tekemällä esim. suuria ympyröitä ja kaaria jne. hiilellä paperille ja täten kokeilla toimiiko aivot ja käsi yhteistyössä keskenään.

"Ilonpillaaja" kirjoitti:

Olen samaa mieltä keskustelu ja neuvot pyörivät jossain piirtämisen sekamuodoissa, kun ei määritellä sitä mihin tarkoitukseen pitäisi oppia piirtämään ja millä välineellä.

Piirtämiseen liittyy myöskin vahvasti perspektiivioppi eli tilan kuvaamisen tekniikka sitä on yhden pisteen, kahden, kolmen ja neljän pakopisteen avulla kuten insinöörit ja arkkitehdit tarvitsevat työssään. Näiden asioiden tunteminen on tärkeätä myöskin mallia kuvatessa tilassa koska pelkkä mallin rajaaminen ilman sen ympäröivää tilaa ja valoa on typerän epätäydellistä sekä irrallista.

Toisin sanoen, nähdyn tilan käsite tulisi muodostua aivoissa ja siirtyä sieltä hermoratojen kautta herkäksi tilalliseksi tulkinnaksi esim. paperille jossa sijoittelu on yhtä tärkeä, kuin koko muistiin kirjoitettu aihe vaikka se on harjoitelmakin se on aina toiselle ihmiselle tarkoitettu viesti ja siten sen tulee olla lukukelpoinen. Huom. pöytälaatikkoon runoilevat ovat oma lukunsa.

Piirtämisen motoriikkaa voi tietenkin harjoitella tekemällä esim. suuria ympyröitä ja kaaria jne. hiilellä paperille ja täten kokeilla toimiiko aivot ja käsi yhteistyössä keskenään.

Lue lisää

"Piirtämiseen liittyy myöskin vahvasti perspektiivioppi eli tilan kuvaamisen tekniikka sitä on yhden pisteen, kahden, kolmen ja neljän pakopisteen avulla kuten insinöörit ja arkkitehdit tarvitsevat työssään. Näiden asioiden tunteminen on tärkeätä myöskin mallia kuvatessa tilassa koska pelkkä mallin rajaaminen ilman sen ympäröivää tilaa ja valoa on typerän epätäydellistä sekä irrallista."

Ei liity figuurin piirtämisen ihan kauheasti kyllä perspektiivioppi. Perspektiiviä lukevat yleensä arkkitehdit, ei niinkään figuratiivista taidetta tekevät taiteilijat. Jonkinlaiset perusteet on varmaan hyvä kyllä oppia tostakin, mutta 99% figuurinpiirtämisestä on jotain muuta kuin perspektiivioppia.


"Piirtämisen motoriikkaa voi tietenkin harjoitella tekemällä esim. suuria ympyröitä ja kaaria jne. hiilellä paperille ja täten kokeilla toimiiko aivot ja käsi yhteistyössä keskenään."

Mistä ihme Onni Oja kirjasta näitä juttuja oikeen ongitaan? :D Mä ainakin piirtäisin kunnollisille paperille hiilellä (ei sillä paskalla suomalaisella pajuhiilellä) eläväämallia ja kipsipatsaita. Kaipa suorien ja hieman kaarevienviivojen vetoa pitää silloin tällöin harjoitella alkuvaiheessa, mutta loppupeleissä tollanen harjoitteleminen on ihan minimaalinen osuus tosta kokonaisuudesta. Paljon tärkeämpää oppia havaitsemaan mittasuhteet, valöörit, kaksiulotteiset muodot/ rytmit ja oppia tietysti tekemään noi kaikki käytännössä samaan aikaan toistensa kanssa.

mussini kirjoitti:

Kotona piirretään lähes aina liian pienelle paperille liian monimutkaisia asioita. Kun edistystä ei tapahdu ja puutteet piirustustaidossa kuvitellaan johtuvan väärästä opetusmetodista päädytään kenties ostamaan uusi oppikirja. Paikallaan junnaaminen on useinkin vain seurausta väärästä paperikoosta.
Lähes aina siirtyminen isompaan paperikokoon ja riittävän pehmeään kynään tuottaa selkeää edistymistä ja toivotumman lopputuloksen.
Nyrkkisääntönä voisi pitää etenemistä karkeasta ja pehmeästä paperista sileään ja kovaan, mikäli jälkimmäinen nyt lainkaan on tarpeellinen. Iso ja pehmeäkärkinen kynä ja sen lisäksi toinen ohuempi ja kovakärkisempi kynä tuovat riittävän variaation viivaan.

Kunnollinen (maalaus)teline, siihen kovalevy n. 90 x 120cm ja levyyn kiinni litoposteri. Litoposterin karkealle puolelle sitten piirretään.
Paitsi että isoon kokoon on helpompi piirtää, myös puutteet ja edistys näkyvät selkeämmin sekä läheltä että kaukaa.
Aloitetaan yksinkertaisista muodoista eli kun on oppinut piirtämään kastemadon elävästi, voi siirtyä ravintoportaassa seuraavaan tasoon.

Jokainen löytää kokeilemalla itselleen toimivan yhdistelmän.

Lopuksi on todettava, että jos haluaa oikeasti oppia piirtämään tulee piirtämistä harjoitella kokopäivätoimisesti viikon tai useamman jaksoissa usean vuoden aikana.
Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, on asetettava taidolliset tavoitteet ja päämäärä tämä huomioon ottaen.

Lue lisää

Lyijykynällä voi piirtää ihan hyvin vaikkapa A4:kin kokoiselle paperille. Maximi lyijykynällä alkaa kyllä olemaan joku A3 tai jotain siihen suuntaan. Lyijykynällä on helppo tehdä detaileja ja tarkkoja ääriviivoja. Muotoa mukailevia mallin rakennetta tutkivia piirustuksia voi myöskin tehdä varmasti helpommin lyijykynällä kuin hiilellä.

Hiili tosiaan sopii paremmin isoihin piirustuksiin (toisaalta se suomalainen schminke vai mikä lie paskahiili ei sovi kyllä mihinkään piirtämiseen).

Litoposteri on aika turha paperi. Canson Mi-teiteskin on parempi. Fabriano Ingres on myös okei paperia. En ole kauheasti noita kaikkia hiilelle soveltuvia papereita kokeillut. Litoposterissa on vikana se, että siihen ei uppoa kauhean helposti se hiili, ja pienestäkin tärähdyksestä tai hipaisusta se hiili pöllähtää pois paperista.

Isossa piirustuksessa on vaikeaa kotona piirettäessä se, että kotona harvemmin on sitä eläväämallia, ja se että harvemmin siitä piirustuksesta on tilaa kävellä taaksepäin. Mittasuhteita, valööreitä jne. on todella vaikea havaita esim. litoposterin kokoisesta piirustuksesta jostain 1m päästä, vaan siinä pitäisi olla useampi metri käävellä taaksepäin.

Tärkeintä mun mielestä piirtämisessä ei ole piirustuksen koko, vaan se että ne piirustukset menee oikein. Ja kun monella ei ole isoa studiota kotona johon voi vuokrata elävänmallin, niin kannattaa tehdä oikeaoppisesti peilinkautta omakuvia ja kopioida mestaripiirustuksia lyijykynällä ja hyvälle paperille.


"Aloitetaan yksinkertaisista muodoista eli kun on oppinut piirtämään kastemadon elävästi, voi siirtyä ravintoportaassa seuraavaan tasoon."

Kastematoa ei kannata piirtää ollenkaan. Kannattaa aloittaa yksinkertaisista esineistä tai patsaista (jos sattuu olemaan sellaisia kotona ( http://www.koristevalu.fi/ http://www.giustgallery.com/ ). Myös Bargue "plansseja" kannattaa kopioida. Niitä löytyy tosta Charles Bargue & Jean-Leon Gerome Drawing Course kirjasta. En jaksa ruveta jaarittelemaan, miksi juuri näitä, mutta kai itsekkin tajuat, että kastematoa ei kannata piirtää :D

BARE... kirjoitti:

"Piirtämiseen liittyy myöskin vahvasti perspektiivioppi eli tilan kuvaamisen tekniikka sitä on yhden pisteen, kahden, kolmen ja neljän pakopisteen avulla kuten insinöörit ja arkkitehdit tarvitsevat työssään. Näiden asioiden tunteminen on tärkeätä myöskin mallia kuvatessa tilassa koska pelkkä mallin rajaaminen ilman sen ympäröivää tilaa ja valoa on typerän epätäydellistä sekä irrallista."

Ei liity figuurin piirtämisen ihan kauheasti kyllä perspektiivioppi. Perspektiiviä lukevat yleensä arkkitehdit, ei niinkään figuratiivista taidetta tekevät taiteilijat. Jonkinlaiset perusteet on varmaan hyvä kyllä oppia tostakin, mutta 99% figuurinpiirtämisestä on jotain muuta kuin perspektiivioppia.


"Piirtämisen motoriikkaa voi tietenkin harjoitella tekemällä esim. suuria ympyröitä ja kaaria jne. hiilellä paperille ja täten kokeilla toimiiko aivot ja käsi yhteistyössä keskenään."

Mistä ihme Onni Oja kirjasta näitä juttuja oikeen ongitaan? :D Mä ainakin piirtäisin kunnollisille paperille hiilellä (ei sillä paskalla suomalaisella pajuhiilellä) eläväämallia ja kipsipatsaita. Kaipa suorien ja hieman kaarevienviivojen vetoa pitää silloin tällöin harjoitella alkuvaiheessa, mutta loppupeleissä tollanen harjoitteleminen on ihan minimaalinen osuus tosta kokonaisuudesta. Paljon tärkeämpää oppia havaitsemaan mittasuhteet, valöörit, kaksiulotteiset muodot/ rytmit ja oppia tietysti tekemään noi kaikki käytännössä samaan aikaan toistensa kanssa.

Lue lisää

Baren tietoisku: "Ei liity figuurin piirtämisen ihan kauheasti kyllä perspektiivioppi."
Kyllä se perspektiivinen kuvaaminen on kaiken alku ja loppu ovat taiteilijat todenneet ajat sitten.

Jotta pystyttäisiin piirtämään kolmiulotteisia asioita kaksiulotteiselle pinnalle, tarvitaan perspektiivioppia. Perspektiivin piirtämiseen on olemassa useita eri tapoja. Kaikki niistä
ovat ihmisen kehittämiä sääntöjä, sopimuksia siitä, miten jäljittelemme kolmiulotteisuuden vaikutelmaa.
Monet taiteilijat olivat yrittäneet kuvata tilaa erilaisin, vaihtelevin menetelmin.
Vasta renessanssiajan taiteilijat Italiassa kehittivät matemaattisen ja tarkan menetelmän kolmiulotteisuuden kuvaamisen. Perspektiivioppi perustuu ihmisen näkemistapaan, siihen että kaukana olevat kohteet näyttävät pienemmiltä ja edessä olevat isommilta. Pakopistettä käytetään apuna tämän vaikutelman aikaansaamiseksi.

Meidän "ajan henkemme", eetoksemme, on voimakkaasti visuaalinen. Visuaalinen havaintomaailmamme on perusteeltaan kolmiulotteinen. Havaintomaailman
siirtäminen kuvan muotoon on tapahtuma, jonka ytimenä ovat perspektiiviesittämisen
monimuotoiset variaatiot. Perspektiivin tutkimisen voidaan sanoa olevan hedelmällistä, koska se antaa aineksia älylliseen pohdintaan ja oivaltamiseen sekä myös siksi, että se ruokkii mielikuvitusta ja tyydyttää uteliaita.
Havainnot, jotka esiintyvät kuvataiteessa ja visuaalisen ympäristön hahmottamisessa ovat aina olleet - ja ovat nyt - yhteydessä maailmankaikkeuden kokemukseen tieteen ja tämän heijastumana taiteen käsitteistössä.
Barelle erityisesti, kun ajat takaa sitä oikeinpiirtämistä niin ethän voi piirtää siluettikuvaa eihän se näytä oikealta kolmiulotteista aihetta kuvattaessa kyllä siinä täytyy ottaa huomioon kohtitulevat ja poismenevät vaikkapa kehonosat eli perspektiivinen vaikutelma.

"Ilonpillaaja" kirjoitti:

Baren tietoisku: "Ei liity figuurin piirtämisen ihan kauheasti kyllä perspektiivioppi."
Kyllä se perspektiivinen kuvaaminen on kaiken alku ja loppu ovat taiteilijat todenneet ajat sitten.

Jotta pystyttäisiin piirtämään kolmiulotteisia asioita kaksiulotteiselle pinnalle, tarvitaan perspektiivioppia. Perspektiivin piirtämiseen on olemassa useita eri tapoja. Kaikki niistä
ovat ihmisen kehittämiä sääntöjä, sopimuksia siitä, miten jäljittelemme kolmiulotteisuuden vaikutelmaa.
Monet taiteilijat olivat yrittäneet kuvata tilaa erilaisin, vaihtelevin menetelmin.
Vasta renessanssiajan taiteilijat Italiassa kehittivät matemaattisen ja tarkan menetelmän kolmiulotteisuuden kuvaamisen. Perspektiivioppi perustuu ihmisen näkemistapaan, siihen että kaukana olevat kohteet näyttävät pienemmiltä ja edessä olevat isommilta. Pakopistettä käytetään apuna tämän vaikutelman aikaansaamiseksi.

Meidän "ajan henkemme", eetoksemme, on voimakkaasti visuaalinen. Visuaalinen havaintomaailmamme on perusteeltaan kolmiulotteinen. Havaintomaailman
siirtäminen kuvan muotoon on tapahtuma, jonka ytimenä ovat perspektiiviesittämisen
monimuotoiset variaatiot. Perspektiivin tutkimisen voidaan sanoa olevan hedelmällistä, koska se antaa aineksia älylliseen pohdintaan ja oivaltamiseen sekä myös siksi, että se ruokkii mielikuvitusta ja tyydyttää uteliaita.
Havainnot, jotka esiintyvät kuvataiteessa ja visuaalisen ympäristön hahmottamisessa ovat aina olleet - ja ovat nyt - yhteydessä maailmankaikkeuden kokemukseen tieteen ja tämän heijastumana taiteen käsitteistössä.
Barelle erityisesti, kun ajat takaa sitä oikeinpiirtämistä niin ethän voi piirtää siluettikuvaa eihän se näytä oikealta kolmiulotteista aihetta kuvattaessa kyllä siinä täytyy ottaa huomioon kohtitulevat ja poismenevät vaikkapa kehonosat eli perspektiivinen vaikutelma.

Lue lisää

"Jotta pystyttäisiin piirtämään kolmiulotteisia asioita kaksiulotteiselle pinnalle, tarvitaan perspektiivioppia. Perspektiivin piirtämiseen on olemassa useita eri tapoja. Kaikki niistä
ovat ihmisen kehittämiä sääntöjä, sopimuksia siitä, miten jäljittelemme kolmiulotteisuuden vaikutelmaa."

Monet tuntemani super taitavat taiteilijat eivät ajatelleet juurikaan perspektiiviä piirtäessään.


"Monet taiteilijat olivat yrittäneet kuvata tilaa erilaisin, vaihtelevin menetelmin.
Vasta renessanssiajan taiteilijat Italiassa kehittivät matemaattisen ja tarkan menetelmän kolmiulotteisuuden kuvaamisen. Perspektiivioppi perustuu ihmisen näkemistapaan, siihen että kaukana olevat kohteet näyttävät pienemmiltä ja edessä olevat isommilta. Pakopistettä käytetään apuna tämän vaikutelman aikaansaamiseksi."

Kolmiulotteisuutta ei voida yleistää jonkun opin alle, koska siihen vaikuttaa niin monta asiaa. Paljon tärkeämpää on piirtää figuuri yksinkertaistettuna kaksiulotteisilla muodoilla ja ymmärtää figuurin rakennetta, kuin piirtää figuuri jonain perspektiiviin sijoitettuina palikoina.

Figuuri on aina niin monimutkainen muoto, että sitä ei voi yleistää kunnolla miksikään 3d palikoiksi. En pysty uskomaan että todella taitavat 1800-l maalanneet naturalistiset maalarit käyttivät perspektiiviä juuri ollenkaan. Perspektiivi varmasti toimii tosin rakennuksia piirretäessä, mutta figuuria piiretäessä on 100 kertaa tärkeämpiä juttuja kuin perspektiivi.


"Barelle erityisesti, kun ajat takaa sitä oikeinpiirtämistä niin ethän voi piirtää siluettikuvaa eihän se näytä oikealta kolmiulotteista aihetta kuvattaessa kyllä siinä täytyy ottaa huomioon kohtitulevat ja poismenevät vaikkapa kehonosat eli perspektiivinen vaikutelma."

Piirrät ne poismenevät ja kohtitulevatkin asiat siluetteina. Silloin ne näyttävät oikeilta. Tietysti niitä on ajateltava kolmiulotteisina palikoina silloin tällöin, mutta pelkästään tollaisella ajatustavalla ei pitkälle pötkitä :(

BARE... kirjoitti:

"Jotta pystyttäisiin piirtämään kolmiulotteisia asioita kaksiulotteiselle pinnalle, tarvitaan perspektiivioppia. Perspektiivin piirtämiseen on olemassa useita eri tapoja. Kaikki niistä
ovat ihmisen kehittämiä sääntöjä, sopimuksia siitä, miten jäljittelemme kolmiulotteisuuden vaikutelmaa."

Monet tuntemani super taitavat taiteilijat eivät ajatelleet juurikaan perspektiiviä piirtäessään.


"Monet taiteilijat olivat yrittäneet kuvata tilaa erilaisin, vaihtelevin menetelmin.
Vasta renessanssiajan taiteilijat Italiassa kehittivät matemaattisen ja tarkan menetelmän kolmiulotteisuuden kuvaamisen. Perspektiivioppi perustuu ihmisen näkemistapaan, siihen että kaukana olevat kohteet näyttävät pienemmiltä ja edessä olevat isommilta. Pakopistettä käytetään apuna tämän vaikutelman aikaansaamiseksi."

Kolmiulotteisuutta ei voida yleistää jonkun opin alle, koska siihen vaikuttaa niin monta asiaa. Paljon tärkeämpää on piirtää figuuri yksinkertaistettuna kaksiulotteisilla muodoilla ja ymmärtää figuurin rakennetta, kuin piirtää figuuri jonain perspektiiviin sijoitettuina palikoina.

Figuuri on aina niin monimutkainen muoto, että sitä ei voi yleistää kunnolla miksikään 3d palikoiksi. En pysty uskomaan että todella taitavat 1800-l maalanneet naturalistiset maalarit käyttivät perspektiiviä juuri ollenkaan. Perspektiivi varmasti toimii tosin rakennuksia piirretäessä, mutta figuuria piiretäessä on 100 kertaa tärkeämpiä juttuja kuin perspektiivi.


"Barelle erityisesti, kun ajat takaa sitä oikeinpiirtämistä niin ethän voi piirtää siluettikuvaa eihän se näytä oikealta kolmiulotteista aihetta kuvattaessa kyllä siinä täytyy ottaa huomioon kohtitulevat ja poismenevät vaikkapa kehonosat eli perspektiivinen vaikutelma."

Piirrät ne poismenevät ja kohtitulevatkin asiat siluetteina. Silloin ne näyttävät oikeilta. Tietysti niitä on ajateltava kolmiulotteisina palikoina silloin tällöin, mutta pelkästään tollaisella ajatustavalla ei pitkälle pötkitä :(

Lue lisää

Esimerkiksi kaupungissa lyhtypylväs 50 metrin päässä on suhteellisesti puolta lyhempi kuin 25 metrin päässä oleva.

rtkk kirjoitti:

Esimerkiksi kaupungissa lyhtypylväs 50 metrin päässä on suhteellisesti puolta lyhempi kuin 25 metrin päässä oleva.

Joop mutta me ammattilaiset laskemme matemaattisesti nuo etäisyydet ja pylväitten pituudet tietyillä kaavoilla joita opitaan esimerkiksi taiteiden tiedekunnissa. Niistä on hurjasti apua esimerkiksi kaupunkiyleiskuvia tehtäessä.

.S-L. kirjoitti:

Joop mutta me ammattilaiset laskemme matemaattisesti nuo etäisyydet ja pylväitten pituudet tietyillä kaavoilla joita opitaan esimerkiksi taiteiden tiedekunnissa. Niistä on hurjasti apua esimerkiksi kaupunkiyleiskuvia tehtäessä.

Lue lisää

...aamun parhaista nauruista!

""Joop mutta me ammattilaiset laskemme matemaattisesti nuo etäisyydet ja pylväitten pituudet tietyillä kaavoilla joita opitaan esimerkiksi taiteiden tiedekunnissa.""

No esitteleppä nyt meille joku kaava millä matemaattisesti lasket taideteoksessa etäisyydet ja kerropa samalla mikä on se taiteen tiedekunta mistä olet oppisi saanut.

Tehdäänkö taidetta muuten valmiilla kaavoilla nykyään?

""Niistä on hurjasti apua esimerkiksi kaupunkiyleiskuvia tehtäessä.""

Kyllä itsestäni tuntuisi että perspektiivi auttaisi kaupunkikuvissa paljon enemmän kuin mainitsemasi kaavat, mitä niillä sitten tarkoitatkin jäänee varmasti arvoitukseksi. Mikäli et pysty valaisemaan asiaa tarkemmin?

Heh heh kirjoitti:

...aamun parhaista nauruista!

""Joop mutta me ammattilaiset laskemme matemaattisesti nuo etäisyydet ja pylväitten pituudet tietyillä kaavoilla joita opitaan esimerkiksi taiteiden tiedekunnissa.""

No esitteleppä nyt meille joku kaava millä matemaattisesti lasket taideteoksessa etäisyydet ja kerropa samalla mikä on se taiteen tiedekunta mistä olet oppisi saanut.

Tehdäänkö taidetta muuten valmiilla kaavoilla nykyään?

""Niistä on hurjasti apua esimerkiksi kaupunkiyleiskuvia tehtäessä.""

Kyllä itsestäni tuntuisi että perspektiivi auttaisi kaupunkikuvissa paljon enemmän kuin mainitsemasi kaavat, mitä niillä sitten tarkoitatkin jäänee varmasti arvoitukseksi. Mikäli et pysty valaisemaan asiaa tarkemmin?

Lue lisää

Kun sinua noin kiinnostaa niin saamasi pitää.
Juuri perspektiivissä esimerkiksi pylvään suhteellinen pituus suhteessa etäisyyteen on laskettavissa millin tarkasti käyttäen kahta kaaviota (algoritmi, logaritmi) soveltaen. Samoja menetelmiä voi käyttää lukemattomissa muissakin pakopisteitä sisältävässä projektissa.
Näitä menetelmiä ovat täyttäneet myös tietokoneohjelmoitsijat ammoisista ajoista lähtien rakennellessaan noita cad-ohjelmistoja. Algoritmin ja logaritmin hallinta on taiteilijalle hyväksi joka tykkää leikitellä visuaalisesti perspekteillä tai tehdä vaikkapa valokuvamaisia kaupunkiyleiskuvia.

Olen havaitsevinani pientä kateuden puuskaa tuossa vastauksessasi, niinpä vielä lisään vettä myllyysi kun vastaan vielä tuohon toiseenkin kysymykseesi.
Olen valmistunut viime keväänä Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnasta ja työskentelen tällä hetkellä opettajana. Riittääkö?

.S-L. kirjoitti:

Kun sinua noin kiinnostaa niin saamasi pitää.
Juuri perspektiivissä esimerkiksi pylvään suhteellinen pituus suhteessa etäisyyteen on laskettavissa millin tarkasti käyttäen kahta kaaviota (algoritmi, logaritmi) soveltaen. Samoja menetelmiä voi käyttää lukemattomissa muissakin pakopisteitä sisältävässä projektissa.
Näitä menetelmiä ovat täyttäneet myös tietokoneohjelmoitsijat ammoisista ajoista lähtien rakennellessaan noita cad-ohjelmistoja. Algoritmin ja logaritmin hallinta on taiteilijalle hyväksi joka tykkää leikitellä visuaalisesti perspekteillä tai tehdä vaikkapa valokuvamaisia kaupunkiyleiskuvia.

Olen havaitsevinani pientä kateuden puuskaa tuossa vastauksessasi, niinpä vielä lisään vettä myllyysi kun vastaan vielä tuohon toiseenkin kysymykseesi.
Olen valmistunut viime keväänä Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnasta ja työskentelen tällä hetkellä opettajana. Riittääkö?

Lue lisää

""Olen havaitsevinani pientä kateuden puuskaa tuossa vastauksessasi, niinpä vielä lisään vettä myllyysi kun vastaan vielä tuohon toiseenkin kysymykseesi.""

Ei kyse ei ole kateudesta vaan ihmetyksestä...

""Olen valmistunut viime keväänä Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnasta ja työskentelen tällä hetkellä opettajana. Riittääkö?""

...jonka korjaa tämä jälkimmäinen. Kysehän tuossa mainitsemassasi yliopistossa ei olekaan itse taiteesta, vaan taideteollisuudesta, siksi siellä opetetaan tekemään asiat kaavoilla eikä luovuudella. Mikäli olisit jo ensi viestissäsi kertonut kaavoilla tehtävän taideteollisuutta, niin siihen olisin minäkin yhtynyt heti. Tottakai taideteollinen grafiikka ja muut painetaan määrätyillä kaavoilla, mutta taiteen originaaliteoksia tuskin kukaan tekee kaavoilla, eihän taide voi kangistua kaavoihin.

Ymmärrettävästi et näin ollen ole taiteilija itse, vaan kaavoihin jumittunut taideteollinen opettaja. Eikä siinä mitään, pääasia että asia tuli selväksi ja olet löytänyt paikkasi. Mutta on turha sekoittaa tai verrata oikeita luovia taiteilijoita, taideteollisuuden kaavoihin jämähtäneisiin jäykkiin opettajiin.

Heh heh kirjoitti:

""Olen havaitsevinani pientä kateuden puuskaa tuossa vastauksessasi, niinpä vielä lisään vettä myllyysi kun vastaan vielä tuohon toiseenkin kysymykseesi.""

Ei kyse ei ole kateudesta vaan ihmetyksestä...

""Olen valmistunut viime keväänä Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnasta ja työskentelen tällä hetkellä opettajana. Riittääkö?""

...jonka korjaa tämä jälkimmäinen. Kysehän tuossa mainitsemassasi yliopistossa ei olekaan itse taiteesta, vaan taideteollisuudesta, siksi siellä opetetaan tekemään asiat kaavoilla eikä luovuudella. Mikäli olisit jo ensi viestissäsi kertonut kaavoilla tehtävän taideteollisuutta, niin siihen olisin minäkin yhtynyt heti. Tottakai taideteollinen grafiikka ja muut painetaan määrätyillä kaavoilla, mutta taiteen originaaliteoksia tuskin kukaan tekee kaavoilla, eihän taide voi kangistua kaavoihin.

Ymmärrettävästi et näin ollen ole taiteilija itse, vaan kaavoihin jumittunut taideteollinen opettaja. Eikä siinä mitään, pääasia että asia tuli selväksi ja olet löytänyt paikkasi. Mutta on turha sekoittaa tai verrata oikeita luovia taiteilijoita, taideteollisuuden kaavoihin jämähtäneisiin jäykkiin opettajiin.

Lue lisää

Sait vastauksesi ja mitä tapahtuikaan. Kaamea kateus sai jälleen vallan...miksi toiset ovat noin älykkäitä...miksi mä olen itse näin taukki....ei helvetissä....ei käy laatuun...keksinpä taas uuden ismin taiteeseen...jooo helvetissä sehän onkin TAIDETEOLLISUUTTA....joo otanpa nyt tämän seuraavaksi fraasikseni josta minut tunnetaan.....olen minä sentään kekseliäs vaikka taiteilijana olenkin täysi paska enkä osaa edes noita vitun kaavoja käyttää.

Anteeksi että menin tonne pääsi sisään noin röyhkeästi, mutta sinulla on sinne niin avoimet ovet että jokaisella on sinne vapaa pääsy. Olet selkeä kouluesimerkki synkän narsistisesta ja kateellisesta ihmisestä ja sinua voi lukea kuin avointa kirjaa. Miten kestät itseäsi?
Sinulla ei ole edes sellaista inhimillistä ominaisuutta kuin muilla ihmisillä ja se on häpeäntunne joka säätelee esimerkiksi kommunikointia.

:______: kirjoitti:

Sait vastauksesi ja mitä tapahtuikaan. Kaamea kateus sai jälleen vallan...miksi toiset ovat noin älykkäitä...miksi mä olen itse näin taukki....ei helvetissä....ei käy laatuun...keksinpä taas uuden ismin taiteeseen...jooo helvetissä sehän onkin TAIDETEOLLISUUTTA....joo otanpa nyt tämän seuraavaksi fraasikseni josta minut tunnetaan.....olen minä sentään kekseliäs vaikka taiteilijana olenkin täysi paska enkä osaa edes noita vitun kaavoja käyttää.

Anteeksi että menin tonne pääsi sisään noin röyhkeästi, mutta sinulla on sinne niin avoimet ovet että jokaisella on sinne vapaa pääsy. Olet selkeä kouluesimerkki synkän narsistisesta ja kateellisesta ihmisestä ja sinua voi lukea kuin avointa kirjaa. Miten kestät itseäsi?
Sinulla ei ole edes sellaista inhimillistä ominaisuutta kuin muilla ihmisillä ja se on häpeäntunne joka säätelee esimerkiksi kommunikointia.

Lue lisää

,,,asia nyt kuitenkin ole niin että menit oman pääsi sisään ja yrität syöttää omia ongelmiasi muille, koska totuus satutti niin paljon. Ja kun se kerran osui ja upposi noinkin hyvin, niin ei tässä sitten muuta. Koita pärjätä pääsi kanssa...?

.S-L. kirjoitti:

Kun sinua noin kiinnostaa niin saamasi pitää.
Juuri perspektiivissä esimerkiksi pylvään suhteellinen pituus suhteessa etäisyyteen on laskettavissa millin tarkasti käyttäen kahta kaaviota (algoritmi, logaritmi) soveltaen. Samoja menetelmiä voi käyttää lukemattomissa muissakin pakopisteitä sisältävässä projektissa.
Näitä menetelmiä ovat täyttäneet myös tietokoneohjelmoitsijat ammoisista ajoista lähtien rakennellessaan noita cad-ohjelmistoja. Algoritmin ja logaritmin hallinta on taiteilijalle hyväksi joka tykkää leikitellä visuaalisesti perspekteillä tai tehdä vaikkapa valokuvamaisia kaupunkiyleiskuvia.

Olen havaitsevinani pientä kateuden puuskaa tuossa vastauksessasi, niinpä vielä lisään vettä myllyysi kun vastaan vielä tuohon toiseenkin kysymykseesi.
Olen valmistunut viime keväänä Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnasta ja työskentelen tällä hetkellä opettajana. Riittääkö?

Lue lisää

Varmasti arkkitehti tarvitsee tollasia tietoja/ taitoja. Realistista maalaava taidemaalari taas ei.

Heh heh kirjoitti:

""Olen havaitsevinani pientä kateuden puuskaa tuossa vastauksessasi, niinpä vielä lisään vettä myllyysi kun vastaan vielä tuohon toiseenkin kysymykseesi.""

Ei kyse ei ole kateudesta vaan ihmetyksestä...

""Olen valmistunut viime keväänä Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnasta ja työskentelen tällä hetkellä opettajana. Riittääkö?""

...jonka korjaa tämä jälkimmäinen. Kysehän tuossa mainitsemassasi yliopistossa ei olekaan itse taiteesta, vaan taideteollisuudesta, siksi siellä opetetaan tekemään asiat kaavoilla eikä luovuudella. Mikäli olisit jo ensi viestissäsi kertonut kaavoilla tehtävän taideteollisuutta, niin siihen olisin minäkin yhtynyt heti. Tottakai taideteollinen grafiikka ja muut painetaan määrätyillä kaavoilla, mutta taiteen originaaliteoksia tuskin kukaan tekee kaavoilla, eihän taide voi kangistua kaavoihin.

Ymmärrettävästi et näin ollen ole taiteilija itse, vaan kaavoihin jumittunut taideteollinen opettaja. Eikä siinä mitään, pääasia että asia tuli selväksi ja olet löytänyt paikkasi. Mutta on turha sekoittaa tai verrata oikeita luovia taiteilijoita, taideteollisuuden kaavoihin jämähtäneisiin jäykkiin opettajiin.

Lue lisää

Siitäpäs sait taas niin turpaasi että tukkasi lähti hehe. Eikö sulla tällaset edes hävetä. Näin sinä saat köniisi jokaisessa ketjussa mihin tulet irvistelemään etkä silti mitään opi. Tällaiset naurettavat vastineet todistavat sen. Mene poju häpeemään jonnekin piiloon.
Sinä et koskaan oppisi edes käyttämään tollasia kaavoja, nääs kun on lusikalla annettu ja sekin niin pirun pieni.

(Sivustaseuraaja) kirjoitti:

Siitäpäs sait taas niin turpaasi että tukkasi lähti hehe. Eikö sulla tällaset edes hävetä. Näin sinä saat köniisi jokaisessa ketjussa mihin tulet irvistelemään etkä silti mitään opi. Tällaiset naurettavat vastineet todistavat sen. Mene poju häpeemään jonnekin piiloon.
Sinä et koskaan oppisi edes käyttämään tollasia kaavoja, nääs kun on lusikalla annettu ja sekin niin pirun pieni.

Lue lisää

...luu kurkkuun kun noin ilkeästi vastaat asialliseen viestiin, no totuushan sattuu eniten ja on vaikeinta kestää. Mutta alkaa olla huono merkki että menetät hermosi noinkin herkästi, ajatteleppa mikäli kohtaisimme livenä, saattaisit repiä pelihoususi tai saada sellaisen hermoromahduksen että joutuisit loppuiäksesi suljetulle hoitoon tai ainakin vahvan lääkityksen alaiseksi.

Katsos kun lahjattoman pitäisi pysyä lestissään ja jättää taiteen tekeminen ja siitä keskusteleminen sellaisten taiteilijoiden haltuun, joilla on alalle tarvittava lahjakkuus ja rohkeus.

BARE... kirjoitti:

Varmasti arkkitehti tarvitsee tollasia tietoja/ taitoja. Realistista maalaava taidemaalari taas ei.

Totta puhut. Ennen kun oli noita tietokoneohjelmia monet arkkitehdit käyttivät noita menetelmiä asemakaavoissaan. Tosiasia kuitenkin on että vielä nykyisin- niinkuin ennenkin moni taiteilija käyttää noita menetelmiä apunaan "soveltaen" realistisissa maalauksissaan. Algoritmin muunnelmia voi käyttää jopa ihmistä piirrettäessä ja lopputulos yleensä on aidon näköinen.
Tunnen moniakin taiteilijoita jotka tekevät tilaustöitä ihmisille valokuvista, jotka käyttävät noita menetelmiä apunaan. Heillä yleensä ei ole aina mahdollisuuksia käydä kohteessa mittailemassa fyysisesti kohteen epäselvyyksiä ja silloin otetaan nuo opitut menetelmät käyttöön jotka yhdistetään päättelykykyyn ja aidon näköistä tulee.

Ehkä tuosta aiemmasta vastauksestani sai käsityksen että vain yliopistojen taiteiden tiedekunnissa oppii tuota matematiikkaa. En kuitenkaan sitä tarkoittanut vaan sen oppii myös tenknisissä opistoissa ja joissakin tavallisissa taideopistoissakin. Tiedän myös sinnikkäitä taiteilijoita jotka ovat ihan itse omatoimisesti opetelleet nuo menetelmät ja jopa niiden sovellutukset. Sanoa kuitenkin täytyy että ihan kiertokoulupohjalta noita oppeja ei omaksu.
Siinäpä sinulle Bare oiva haaste jos sinniä piisaa. Siitä on taiteilijalle suunnattomasti hyötyä. Kannustan ottamaan haasteen vastaan.

.S-L. kirjoitti:

Totta puhut. Ennen kun oli noita tietokoneohjelmia monet arkkitehdit käyttivät noita menetelmiä asemakaavoissaan. Tosiasia kuitenkin on että vielä nykyisin- niinkuin ennenkin moni taiteilija käyttää noita menetelmiä apunaan "soveltaen" realistisissa maalauksissaan. Algoritmin muunnelmia voi käyttää jopa ihmistä piirrettäessä ja lopputulos yleensä on aidon näköinen.
Tunnen moniakin taiteilijoita jotka tekevät tilaustöitä ihmisille valokuvista, jotka käyttävät noita menetelmiä apunaan. Heillä yleensä ei ole aina mahdollisuuksia käydä kohteessa mittailemassa fyysisesti kohteen epäselvyyksiä ja silloin otetaan nuo opitut menetelmät käyttöön jotka yhdistetään päättelykykyyn ja aidon näköistä tulee.

Ehkä tuosta aiemmasta vastauksestani sai käsityksen että vain yliopistojen taiteiden tiedekunnissa oppii tuota matematiikkaa. En kuitenkaan sitä tarkoittanut vaan sen oppii myös tenknisissä opistoissa ja joissakin tavallisissa taideopistoissakin. Tiedän myös sinnikkäitä taiteilijoita jotka ovat ihan itse omatoimisesti opetelleet nuo menetelmät ja jopa niiden sovellutukset. Sanoa kuitenkin täytyy että ihan kiertokoulupohjalta noita oppeja ei omaksu.
Siinäpä sinulle Bare oiva haaste jos sinniä piisaa. Siitä on taiteilijalle suunnattomasti hyötyä. Kannustan ottamaan haasteen vastaan.

Lue lisää

Voihan noita kaavoja käyttää vaikka pullia leivottaessa :D. Mutta siis ei missään tosissaan otettavassa realistisentaiteen koulussa käytetä mitään ihme kaavoja :D.

En kyllä usko että suomalaisissa taidekouluissakaan tollasta opetetaan. Vaikka noissa nyt yleisesti ottaen tehdä mitään kauhean kehittävää.

Mua ei kiinosta kyllä kauheasti opetella mitään kaavoja mistä ei käytännön tasolla ole mitään hyöytyä. Realistista maalaavalle taiteilijalle noista kaavoista ei ole mitään hyötyä, on 1000 kertaa tärkeämpiä asioita, kuten se että pystyy piirtämään asiat oikean kokoisiksi, tajuta anatomiaa, järjestää välöörit jne...

Noi kaavat kuullostaa varmasti tosi teknisesät ja korkealentoselta, mutta oikeasti noista ei ole mitään hyötyä :(

BARE... kirjoitti:

Voihan noita kaavoja käyttää vaikka pullia leivottaessa :D. Mutta siis ei missään tosissaan otettavassa realistisentaiteen koulussa käytetä mitään ihme kaavoja :D.

En kyllä usko että suomalaisissa taidekouluissakaan tollasta opetetaan. Vaikka noissa nyt yleisesti ottaen tehdä mitään kauhean kehittävää.

Mua ei kiinosta kyllä kauheasti opetella mitään kaavoja mistä ei käytännön tasolla ole mitään hyöytyä. Realistista maalaavalle taiteilijalle noista kaavoista ei ole mitään hyötyä, on 1000 kertaa tärkeämpiä asioita, kuten se että pystyy piirtämään asiat oikean kokoisiksi, tajuta anatomiaa, järjestää välöörit jne...

Noi kaavat kuullostaa varmasti tosi teknisesät ja korkealentoselta, mutta oikeasti noista ei ole mitään hyötyä :(

Lue lisää

No ei noista varmaan mitään haittakaan ole, päinvastoin väitän minä. Eri alojen ammattilaisille on eduksi hallita eri menetelmiä. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa rakennusmies. Jos hänellä on itsellensä hankittu taito ja kyvyt suunnitella kokonaisuuksia ilman mitään etukäteispiirustuksia. Kuinka helppoa hänen työskentelynsä silloin onkaan kun voi keskittyä olennaiseen eikä tarvitse kuluttaa aikaa piirustusten tulkintaan. Myöskin koneenrakennusalalla eri taidot asentajalla on eduksi, esimerkiksi hitsaustaito, koneistustaito ja vaikkapa piirustustaito.
Selvensikö tämä asiaa yhtään? ;>D

Heh heh kirjoitti:

""Olen havaitsevinani pientä kateuden puuskaa tuossa vastauksessasi, niinpä vielä lisään vettä myllyysi kun vastaan vielä tuohon toiseenkin kysymykseesi.""

Ei kyse ei ole kateudesta vaan ihmetyksestä...

""Olen valmistunut viime keväänä Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnasta ja työskentelen tällä hetkellä opettajana. Riittääkö?""

...jonka korjaa tämä jälkimmäinen. Kysehän tuossa mainitsemassasi yliopistossa ei olekaan itse taiteesta, vaan taideteollisuudesta, siksi siellä opetetaan tekemään asiat kaavoilla eikä luovuudella. Mikäli olisit jo ensi viestissäsi kertonut kaavoilla tehtävän taideteollisuutta, niin siihen olisin minäkin yhtynyt heti. Tottakai taideteollinen grafiikka ja muut painetaan määrätyillä kaavoilla, mutta taiteen originaaliteoksia tuskin kukaan tekee kaavoilla, eihän taide voi kangistua kaavoihin.

Ymmärrettävästi et näin ollen ole taiteilija itse, vaan kaavoihin jumittunut taideteollinen opettaja. Eikä siinä mitään, pääasia että asia tuli selväksi ja olet löytänyt paikkasi. Mutta on turha sekoittaa tai verrata oikeita luovia taiteilijoita, taideteollisuuden kaavoihin jämähtäneisiin jäykkiin opettajiin.

Lue lisää

>>>Kysehän tuossa mainitsemassasi yliopistossa ei olekaan itse taiteesta, vaan taideteollisuudesta, siksi siellä opetetaan tekemään asiat kaavoilla eikä luovuudella. Mikäli olisit jo ensi viestissäsi kertonut kaavoilla tehtävän taideteollisuutta, niin siihen olisin minäkin yhtynyt heti. Tottakai taideteollinen grafiikka ja muut painetaan määrätyillä kaavoilla, mutta taiteen originaaliteoksia tuskin kukaan tekee kaavoilla, eihän taide voi kangistua kaavoihin.

OpettajaMyös kirjoitti:

>>>Kysehän tuossa mainitsemassasi yliopistossa ei olekaan itse taiteesta, vaan taideteollisuudesta, siksi siellä opetetaan tekemään asiat kaavoilla eikä luovuudella. Mikäli olisit jo ensi viestissäsi kertonut kaavoilla tehtävän taideteollisuutta, niin siihen olisin minäkin yhtynyt heti. Tottakai taideteollinen grafiikka ja muut painetaan määrätyillä kaavoilla, mutta taiteen originaaliteoksia tuskin kukaan tekee kaavoilla, eihän taide voi kangistua kaavoihin.

Lue lisää

...on aina hauskoja nämä lapin jutut, niissä on aina eräänlainen lapinlisä.

Viiala kirjoitti:

...on aina hauskoja nämä lapin jutut, niissä on aina eräänlainen lapinlisä.

Mitäs toi Lappi tähän liittyy? Saisinko perustelut tai osaatko perustella?
Mielelläni myös näkisin mitä uskot taiteiden tiedekunnissa opiskeltavan ja millä tavalla ja viittaan tähän aikaisemmin kirjoittamaasi: "...jonka korjaa tämä jälkimmäinen. Kysehän tuossa mainitsemassasi yliopistossa ei olekaan itse taiteesta, vaan taideteollisuudesta, siksi siellä opetetaan tekemään asiat kaavoilla eikä luovuudella. Mikäli olisit jo ensi viestissäsi kertonut kaavoilla tehtävän taideteollisuutta, niin siihen olisin minäkin yhtynyt heti. Tottakai taideteollinen grafiikka ja muut painetaan määrätyillä kaavoilla, mutta taiteen originaaliteoksia tuskin kukaan tekee kaavoilla, eihän taide voi kangistua kaavoihin."

Sinäkö tosiaan uskot että luovuudella noissa opinahjoissa ei ole osaa eikä arpaa? Tekisi mieleni sanoa aika pahasti mutta minä en alennu sinun tasollesi ja tyydyn vain yhtymään tuohon edelliseen kolleegaani ja sanon että ota asioista selvää ennen kuin rydyt tuollaisia päästämään kynästäsi.

.S-L. kirjoitti:

Totta puhut. Ennen kun oli noita tietokoneohjelmia monet arkkitehdit käyttivät noita menetelmiä asemakaavoissaan. Tosiasia kuitenkin on että vielä nykyisin- niinkuin ennenkin moni taiteilija käyttää noita menetelmiä apunaan "soveltaen" realistisissa maalauksissaan. Algoritmin muunnelmia voi käyttää jopa ihmistä piirrettäessä ja lopputulos yleensä on aidon näköinen.
Tunnen moniakin taiteilijoita jotka tekevät tilaustöitä ihmisille valokuvista, jotka käyttävät noita menetelmiä apunaan. Heillä yleensä ei ole aina mahdollisuuksia käydä kohteessa mittailemassa fyysisesti kohteen epäselvyyksiä ja silloin otetaan nuo opitut menetelmät käyttöön jotka yhdistetään päättelykykyyn ja aidon näköistä tulee.

Ehkä tuosta aiemmasta vastauksestani sai käsityksen että vain yliopistojen taiteiden tiedekunnissa oppii tuota matematiikkaa. En kuitenkaan sitä tarkoittanut vaan sen oppii myös tenknisissä opistoissa ja joissakin tavallisissa taideopistoissakin. Tiedän myös sinnikkäitä taiteilijoita jotka ovat ihan itse omatoimisesti opetelleet nuo menetelmät ja jopa niiden sovellutukset. Sanoa kuitenkin täytyy että ihan kiertokoulupohjalta noita oppeja ei omaksu.
Siinäpä sinulle Bare oiva haaste jos sinniä piisaa. Siitä on taiteilijalle suunnattomasti hyötyä. Kannustan ottamaan haasteen vastaan.

Lue lisää

Näistä piirtämisen asioista jotka ovat sovellettua matematiikkaa sitähän koko luovuus on. Jo Leonardo totesi näiden kehon-osien mittasuhteiden matemaattisuuden ja jos jollain on jokin kehon-osa lyhyempi tai pidempi kuin keskiverto se on sen häpeä eikä sitä voi yleistää.

Näillä matemaattisilla jakoisuuksilla voidaan testata onko yleensä lahjaa ryhtyä taiteilijaksi ja sitä tutkitaan pyrittäessä taidekouluun miten suhtautuu pinnan jakamiseen kuvamateriaalilla. Tämä pinnan jakaminen on tärkeämpää kuin se mitä siinä pinnalla esittää mutta sillä on väliä miten sen esityksensä jakaa suhteessa pintaan. T'ämä on kuitenkin tällaista uudemman ajan tietoa mikä perustuu siihen että miten näemme ja miten käsitämme näkemämme ja tämä jälkimmäinen on taas kulttuurisidonnaista.
Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla.

Taimaalari, ope kirjoitti:

Näistä piirtämisen asioista jotka ovat sovellettua matematiikkaa sitähän koko luovuus on. Jo Leonardo totesi näiden kehon-osien mittasuhteiden matemaattisuuden ja jos jollain on jokin kehon-osa lyhyempi tai pidempi kuin keskiverto se on sen häpeä eikä sitä voi yleistää.

Näillä matemaattisilla jakoisuuksilla voidaan testata onko yleensä lahjaa ryhtyä taiteilijaksi ja sitä tutkitaan pyrittäessä taidekouluun miten suhtautuu pinnan jakamiseen kuvamateriaalilla. Tämä pinnan jakaminen on tärkeämpää kuin se mitä siinä pinnalla esittää mutta sillä on väliä miten sen esityksensä jakaa suhteessa pintaan. T'ämä on kuitenkin tällaista uudemman ajan tietoa mikä perustuu siihen että miten näemme ja miten käsitämme näkemämme ja tämä jälkimmäinen on taas kulttuurisidonnaista.
Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla.

Lue lisää

""Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla.""

...selvitä palstan tietämättömille miten kuvapinta jaetaan nykytietämyksen mukaisesti ja esittele esimerkiksi malliksi omia teoksiasi ja näytä miten niissä kuvapinnanjako-opit on hyödynnetty? Vai onko tarkoitus vain leveillä ja yrittää tärkeillä?

Eikä sitä tarvitse edes omia teoksia laittaa näytille, kyllä sen kuvapinnanjaon voi selittää ihan muutenkin. Vai voiko?

.S-L. kirjoitti:

Mitäs toi Lappi tähän liittyy? Saisinko perustelut tai osaatko perustella?
Mielelläni myös näkisin mitä uskot taiteiden tiedekunnissa opiskeltavan ja millä tavalla ja viittaan tähän aikaisemmin kirjoittamaasi: "...jonka korjaa tämä jälkimmäinen. Kysehän tuossa mainitsemassasi yliopistossa ei olekaan itse taiteesta, vaan taideteollisuudesta, siksi siellä opetetaan tekemään asiat kaavoilla eikä luovuudella. Mikäli olisit jo ensi viestissäsi kertonut kaavoilla tehtävän taideteollisuutta, niin siihen olisin minäkin yhtynyt heti. Tottakai taideteollinen grafiikka ja muut painetaan määrätyillä kaavoilla, mutta taiteen originaaliteoksia tuskin kukaan tekee kaavoilla, eihän taide voi kangistua kaavoihin."

Sinäkö tosiaan uskot että luovuudella noissa opinahjoissa ei ole osaa eikä arpaa? Tekisi mieleni sanoa aika pahasti mutta minä en alennu sinun tasollesi ja tyydyn vain yhtymään tuohon edelliseen kolleegaani ja sanon että ota asioista selvää ennen kuin rydyt tuollaisia päästämään kynästäsi.

Lue lisää

-Mitäs toi Lappi tähän liittyy?-

...sanoin että jutuissa on aina lapinlisä ja se pitää vain ymmärtää, eikä niitä niin tosissaan pidä ottaa.

Sorbaano kirjoitti:

""Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla.""

...selvitä palstan tietämättömille miten kuvapinta jaetaan nykytietämyksen mukaisesti ja esittele esimerkiksi malliksi omia teoksiasi ja näytä miten niissä kuvapinnanjako-opit on hyödynnetty? Vai onko tarkoitus vain leveillä ja yrittää tärkeillä?

Eikä sitä tarvitse edes omia teoksia laittaa näytille, kyllä sen kuvapinnanjaon voi selittää ihan muutenkin. Vai voiko?

Lue lisää

"Eikä sitä tarvitse edes omia teoksia laittaa näytille, kyllä sen kuvapinnanjaon voi selittää ihan muutenkin. Vai voiko?"

Kyllä voi, mutta kun on ihan konkreettisesti huomattu että sinä et kertakaikkiaan käsitä ja todennäköisesti et taida oppiakkaan käsittämään niitä. On turhauttavaa yrittää kertoa taiteilijalle itsestään selviä toiminnallisia asioita kun vastaanotto on noin rajoitteinen. Ammatti-ihmiset kyllä noi käsittää muutenkin.
Voisit oikeastaan sinäkin panostaa enemmän taiteen opiskeluun vaikkapa itsenäisesti kuin esitellä sitä omaa kateuttasi näillä palstoilla päivät pitkät.

Sorbaano kirjoitti:

""Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla.""

...selvitä palstan tietämättömille miten kuvapinta jaetaan nykytietämyksen mukaisesti ja esittele esimerkiksi malliksi omia teoksiasi ja näytä miten niissä kuvapinnanjako-opit on hyödynnetty? Vai onko tarkoitus vain leveillä ja yrittää tärkeillä?

Eikä sitä tarvitse edes omia teoksia laittaa näytille, kyllä sen kuvapinnanjaon voi selittää ihan muutenkin. Vai voiko?

Lue lisää

menemään johonki taidekouluun näitä asioita oppimaan. Toiset ovat niitä jo opiskelleet tuhansia vuosia eivät ne tiedot itsestään tule ja sittenkin pitää olla päässä valmiudet vastaannottaa.

Tuossa jo 1628 vastasi osuvasti ei liene syytä täydentää.

Taimaalari, ope kirjoitti:

Näistä piirtämisen asioista jotka ovat sovellettua matematiikkaa sitähän koko luovuus on. Jo Leonardo totesi näiden kehon-osien mittasuhteiden matemaattisuuden ja jos jollain on jokin kehon-osa lyhyempi tai pidempi kuin keskiverto se on sen häpeä eikä sitä voi yleistää.

Näillä matemaattisilla jakoisuuksilla voidaan testata onko yleensä lahjaa ryhtyä taiteilijaksi ja sitä tutkitaan pyrittäessä taidekouluun miten suhtautuu pinnan jakamiseen kuvamateriaalilla. Tämä pinnan jakaminen on tärkeämpää kuin se mitä siinä pinnalla esittää mutta sillä on väliä miten sen esityksensä jakaa suhteessa pintaan. T'ämä on kuitenkin tällaista uudemman ajan tietoa mikä perustuu siihen että miten näemme ja miten käsitämme näkemämme ja tämä jälkimmäinen on taas kulttuurisidonnaista.
Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla.

Lue lisää

"Jo Leonardo totesi näiden kehon-osien mittasuhteiden matemaattisuuden ja jos jollain on jokin kehon-osa lyhyempi tai pidempi kuin keskiverto se on sen häpeä eikä sitä voi yleistää."

Hienoa ajatus teoriassa. Käytännössä on paljon tärkeämpää tajuta se miltä malli näyttää. Noihin mittasuhteisiin on toisaalta välillä varmasti ihan hyvä verrata mallin mittasuhteita, ja sitä kautta tarkistaa ne piirrettävän mallinmittasuhteet verratuna omaan piirustukseen.



"Näillä matemaattisilla jakoisuuksilla voidaan testata onko yleensä lahjaa ryhtyä taiteilijaksi ja sitä tutkitaan pyrittäessä taidekouluun miten suhtautuu pinnan jakamiseen kuvamateriaalilla"

Eihän voida testata.



"Tämä pinnan jakaminen on tärkeämpää kuin se mitä siinä pinnalla esittää mutta sillä on väliä miten sen esityksensä jakaa suhteessa pintaan. T'ämä on kuitenkin tällaista uudemman ajan tietoa mikä perustuu siihen että miten näemme ja miten käsitämme näkemämme ja tämä jälkimmäinen on taas kulttuurisidonnaista.
Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla."

En tajua. Hahattajat? Pinnan jakaminen, mitä se on?

Mä oon jonkun verran piirtänyt, enkä ole ikinä kuullutkaan siitä että joku tosissaan maalaava koittaisi tehdä piirettävän mallinmittasuhteista tietoisesti erilaiset kuin ne ovat. Tai siitä että joku piirtäisi mielestä/ muistista ihmisiä joilla olisi aina samat mittasuhteet. Eli leonardon mittasuhteet tai niiden jotkut matemaattiset suhteet ei ole kyllä kauhean tärkeitä. Toisaalta varmasti on hyvä opetella jotkut mittasuhteet ulkoa, kuten noi Leonardon, Richerin anatomiakirjan, tai kreikkalaiset 8pään mitat, jotta pystyy intuitiivisesti näkemään piiretäessä suuria mittasuhteellisia virheitä figuurissa.

Taiteilija N:o1628 kirjoitti:

"Eikä sitä tarvitse edes omia teoksia laittaa näytille, kyllä sen kuvapinnanjaon voi selittää ihan muutenkin. Vai voiko?"

Kyllä voi, mutta kun on ihan konkreettisesti huomattu että sinä et kertakaikkiaan käsitä ja todennäköisesti et taida oppiakkaan käsittämään niitä. On turhauttavaa yrittää kertoa taiteilijalle itsestään selviä toiminnallisia asioita kun vastaanotto on noin rajoitteinen. Ammatti-ihmiset kyllä noi käsittää muutenkin.
Voisit oikeastaan sinäkin panostaa enemmän taiteen opiskeluun vaikkapa itsenäisesti kuin esitellä sitä omaa kateuttasi näillä palstoilla päivät pitkät.

Lue lisää

"Ammatti-ihmiset kyllä noi käsittää muutenkin."

Koulutus, ammattilaisuus ja muut statukset ja tittelit, on yks vammasimmista asioista, mitä nykyään on. Niillä voidaan sitten peitellä omaa osaamattomuuttaan ja elämänsä mitättömyyttä.

Opiskelu taiteessa on sama kuin harjoittelu. Kirjojen pänttääminen ei johda pitkällä tähtäimellä mihinkään, jos ei käytännössä pysty tekemään hyvän näköisiä töitä. Siitä vaan pinnanjakajat, väriteoria idarit, kuvapinnan hallitsijat ja muut tohelot tekemään kunnollisia malli piirustuksia ja maalauksia.

BARE... kirjoitti:

"Jo Leonardo totesi näiden kehon-osien mittasuhteiden matemaattisuuden ja jos jollain on jokin kehon-osa lyhyempi tai pidempi kuin keskiverto se on sen häpeä eikä sitä voi yleistää."

Hienoa ajatus teoriassa. Käytännössä on paljon tärkeämpää tajuta se miltä malli näyttää. Noihin mittasuhteisiin on toisaalta välillä varmasti ihan hyvä verrata mallin mittasuhteita, ja sitä kautta tarkistaa ne piirrettävän mallinmittasuhteet verratuna omaan piirustukseen.



"Näillä matemaattisilla jakoisuuksilla voidaan testata onko yleensä lahjaa ryhtyä taiteilijaksi ja sitä tutkitaan pyrittäessä taidekouluun miten suhtautuu pinnan jakamiseen kuvamateriaalilla"

Eihän voida testata.



"Tämä pinnan jakaminen on tärkeämpää kuin se mitä siinä pinnalla esittää mutta sillä on väliä miten sen esityksensä jakaa suhteessa pintaan. T'ämä on kuitenkin tällaista uudemman ajan tietoa mikä perustuu siihen että miten näemme ja miten käsitämme näkemämme ja tämä jälkimmäinen on taas kulttuurisidonnaista.
Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla."

En tajua. Hahattajat? Pinnan jakaminen, mitä se on?

Mä oon jonkun verran piirtänyt, enkä ole ikinä kuullutkaan siitä että joku tosissaan maalaava koittaisi tehdä piirettävän mallinmittasuhteista tietoisesti erilaiset kuin ne ovat. Tai siitä että joku piirtäisi mielestä/ muistista ihmisiä joilla olisi aina samat mittasuhteet. Eli leonardon mittasuhteet tai niiden jotkut matemaattiset suhteet ei ole kyllä kauhean tärkeitä. Toisaalta varmasti on hyvä opetella jotkut mittasuhteet ulkoa, kuten noi Leonardon, Richerin anatomiakirjan, tai kreikkalaiset 8pään mitat, jotta pystyy intuitiivisesti näkemään piiretäessä suuria mittasuhteellisia virheitä figuurissa.

Lue lisää

Oletko bare törmännyt koskaan sanaan pinnan "Layout" josta tehdään suunnitelma työtä aloitettaessa ja erityisesti kun tehdään isompia teoksia, myöskin tilateoksia esimerkiksi seinämaalauksia? Niissä on tietyt säännönmukaisuudet.
Veikkaan että jokainen ammattitaiteilija tekee Layoutin luonnoslehtiöönsä ennenkuin aloittaa varsinaisen työnsä myös pienemmissä teoksissa.

Taimaalari, ope kirjoitti:

menemään johonki taidekouluun näitä asioita oppimaan. Toiset ovat niitä jo opiskelleet tuhansia vuosia eivät ne tiedot itsestään tule ja sittenkin pitää olla päässä valmiudet vastaannottaa.

Tuossa jo 1628 vastasi osuvasti ei liene syytä täydentää.

Lue lisää

...se ammattitaito ei siis sittenkään riittänyt selventämään sitä kuvapinnan jakoa, vaikka sitä ollaan niin paljon opiskeltu. Tulipa ainakin selväksi että teidän molempien kohdalla on kyse vain pätemisen yrittämisestä.

Taiteilija N:o1628 kirjoitti:

"Eikä sitä tarvitse edes omia teoksia laittaa näytille, kyllä sen kuvapinnanjaon voi selittää ihan muutenkin. Vai voiko?"

Kyllä voi, mutta kun on ihan konkreettisesti huomattu että sinä et kertakaikkiaan käsitä ja todennäköisesti et taida oppiakkaan käsittämään niitä. On turhauttavaa yrittää kertoa taiteilijalle itsestään selviä toiminnallisia asioita kun vastaanotto on noin rajoitteinen. Ammatti-ihmiset kyllä noi käsittää muutenkin.
Voisit oikeastaan sinäkin panostaa enemmän taiteen opiskeluun vaikkapa itsenäisesti kuin esitellä sitä omaa kateuttasi näillä palstoilla päivät pitkät.

Lue lisää

-Kyllä voi, mutta kun on ihan konkreettisesti huomattu että sinä et kertakaikkiaan käsitä ja todennäköisesti et taida oppiakkaan käsittämään niitä.-

...väitteen todistan koska tahansa vääräksi, joten ei muuta kuin esittelemään sitä kuvapinnan jakoa niin katsotaan kuinka paljon siitä tiedät. Jos tähän ei sinusta ole, niin aivan turha pullistella lapsellisena siellä nimimerkin takana.

-Voisit oikeastaan sinäkin panostaa enemmän taiteen opiskeluun vaikkapa itsenäisesti kuin esitellä sitä omaa kateuttasi näillä palstoilla päivät pitkät.-

Kuule eiköhän jokainen huomaa kuka se kateellinen oikein on, säälittää ettet itse sitä huomaa ja se laittaakin ajattelemaan ettei sinulla ole kaikki kohdallaan. Kehut olemattomilla tiedoilla ja kun pyytää kehujen tueksi esittämään näytteitä tiedoistaan, niin yhtäkkiä tietoja ei olekaan ja tiedon pyytäjää aletaan syyttelemään kateudesta.

Taiteilija N:o1628 kirjoitti:

Oletko bare törmännyt koskaan sanaan pinnan "Layout" josta tehdään suunnitelma työtä aloitettaessa ja erityisesti kun tehdään isompia teoksia, myöskin tilateoksia esimerkiksi seinämaalauksia? Niissä on tietyt säännönmukaisuudet.
Veikkaan että jokainen ammattitaiteilija tekee Layoutin luonnoslehtiöönsä ennenkuin aloittaa varsinaisen työnsä myös pienemmissä teoksissa.

Lue lisää

-Oletko bare törmännyt koskaan sanaan pinnan "Layout" josta tehdään suunnitelma työtä aloitettaessa ja erityisesti kun tehdään isompia teoksia, myöskin tilateoksia esimerkiksi seinämaalauksia? Niissä on tietyt säännönmukaisuudet.-

...mutta sinullahan on kaikki mahdollisuudet selittää asia meille mielestäsi tietämättömille ja ihmetyttää mikset sitä tee? Vai onko niin että olet kuullut urbaanilegendan ja haluat varmistaa ovatko muutkin kuulleet siitä ja sattuisivatko he tietämään asiasta enemmän.

Sorbaano kirjoitti:

-Oletko bare törmännyt koskaan sanaan pinnan "Layout" josta tehdään suunnitelma työtä aloitettaessa ja erityisesti kun tehdään isompia teoksia, myöskin tilateoksia esimerkiksi seinämaalauksia? Niissä on tietyt säännönmukaisuudet.-

...mutta sinullahan on kaikki mahdollisuudet selittää asia meille mielestäsi tietämättömille ja ihmetyttää mikset sitä tee? Vai onko niin että olet kuullut urbaanilegendan ja haluat varmistaa ovatko muutkin kuulleet siitä ja sattuisivatko he tietämään asiasta enemmän.

Lue lisää

En oikein ymmärrä sinua. Mikä sinua noin ahdistaa? Jos et tiedä asioitten laitaa niin miksi et itse ota niistä selvää. Minulla itselläni on asiasta tarvittavat tiedot enkä ole sinulle mitenkään tilivelvollinen. Etenkään kun et näköjään noita asioita ymmärrä vaikka niitä sinulle selostaakin, kuten S-L tuolla aiemmassa kirjoituksessaan teki.

Vastaanpa vielä tähänkin neronleimaukseesi:
> Kuule eiköhän jokainen huomaa kuka se kateellinen oikein on, säälittää ettet itse sitä huomaa ja se laittaakin ajattelemaan ettei sinulla ole kaikki kohdallaan.<

Kerrotko ystävällisesti mistä minun pitäisi sinulle olla kateellinen? Olisiko sinulla kenties jotain sellaista arvoa jota kaikki, mukaanluettuana minä sinua kadehdin? Oletko ehkä taiteilijana tavoittanut näkyvyyttä ja kuuluisuutta niin paljon että minulla tavallisena ammattitaiteilijana olisi syytä olla kateellinen? Onko ehkä CV-ssäsi hurjan paljon näyttelytapahtumia ja onko se muutenkin kunnioitusta herättävämpi kuin minulla ehkä? Myytkö ehkä taidettasi enemmän kuin minä?
Taide ei ole kilpailua niinkuin sinä oletat. Sellainen intuitio tulee lukijalle jokaisesta postauksestasi jonka laitat tänne palstalle. Kun se on kerran kilpailua mielestäsi niin kateutesi on sitten todella läpinäkyvää ja kärkästä niitä kohtaan jotka tunnet olevan uhka sinulle paremmuuskilpailussasi. Olen huomannut että sinä heräät kommunikoimaan ja puolustamaan kunniaasi heti kun joku kirjoittaa tietävänsä jotain yleensäkin asioista täällä. Sinulla on kaiken kaikkiaan hurja alemmuuskompleksi jostakin syystä jota voi vain arvailla. Ainakaan minä en ole kiinnostunut sinun taiteestasi pätkän vertaa.

Sanon vielä kerran että minulla ei ole minkäänlaista syytä olla sinulle kateellinen, päinvastoin! Itse en millään ilveellä tahtoisi olla sinun housuissasi ja sitäpaitsi tiedän että ne housusi olisikin minulle pirun pienet, olenhan nähnyt sinut monia kertoja täällä kaupungilla.

BARE... kirjoitti:

"Jo Leonardo totesi näiden kehon-osien mittasuhteiden matemaattisuuden ja jos jollain on jokin kehon-osa lyhyempi tai pidempi kuin keskiverto se on sen häpeä eikä sitä voi yleistää."

Hienoa ajatus teoriassa. Käytännössä on paljon tärkeämpää tajuta se miltä malli näyttää. Noihin mittasuhteisiin on toisaalta välillä varmasti ihan hyvä verrata mallin mittasuhteita, ja sitä kautta tarkistaa ne piirrettävän mallinmittasuhteet verratuna omaan piirustukseen.



"Näillä matemaattisilla jakoisuuksilla voidaan testata onko yleensä lahjaa ryhtyä taiteilijaksi ja sitä tutkitaan pyrittäessä taidekouluun miten suhtautuu pinnan jakamiseen kuvamateriaalilla"

Eihän voida testata.



"Tämä pinnan jakaminen on tärkeämpää kuin se mitä siinä pinnalla esittää mutta sillä on väliä miten sen esityksensä jakaa suhteessa pintaan. T'ämä on kuitenkin tällaista uudemman ajan tietoa mikä perustuu siihen että miten näemme ja miten käsitämme näkemämme ja tämä jälkimmäinen on taas kulttuurisidonnaista.
Minua ihmetyttää nämä kaikki hahattajat onko tosiaan tiedon määrä näistä taiteen kuvioista näin vähäistä täällä palstalla."

En tajua. Hahattajat? Pinnan jakaminen, mitä se on?

Mä oon jonkun verran piirtänyt, enkä ole ikinä kuullutkaan siitä että joku tosissaan maalaava koittaisi tehdä piirettävän mallinmittasuhteista tietoisesti erilaiset kuin ne ovat. Tai siitä että joku piirtäisi mielestä/ muistista ihmisiä joilla olisi aina samat mittasuhteet. Eli leonardon mittasuhteet tai niiden jotkut matemaattiset suhteet ei ole kyllä kauhean tärkeitä. Toisaalta varmasti on hyvä opetella jotkut mittasuhteet ulkoa, kuten noi Leonardon, Richerin anatomiakirjan, tai kreikkalaiset 8pään mitat, jotta pystyy intuitiivisesti näkemään piiretäessä suuria mittasuhteellisia virheitä figuurissa.

Lue lisää

kuvapinnalla ja myös sen pinnan muodot ovat kuvan luettavuuden kanalta tärkeitä ja samoin myös sisäisen jännitteen rakentaminen kuvamateriaaleilla kuvaan.
Kannattaisi hakeutua johonkin taideoppilaitokseen missä niitä opetetaan jos ei niistä ole alkeitakaan tiedossa. Tämän jälkeen voi sitten ruveta harjoittelemaan kuvan muita rakenneosia kuten piirustus maalaus tai vaikkapa valokuvaus.

Eräs yksinkertainen testi tästä tiedon alkeista: Piirrä piste neliön sisälle.
Tästä mihin sen pisteen piirrät siitä voi päätellä onko sinulla tietoa kuvataiteen perusasioista tai onko sinulla mahdollisesti luontaisia kykyjä taiteen tekemiseen. Tietysti asiasta varmistuminen vaatii paljon lisäkartoitusta kyvyistäsi ja valmiuksistasi oppia lisää kuvanrakennustaitoja.

Taiteilija N:o1628 kirjoitti:

En oikein ymmärrä sinua. Mikä sinua noin ahdistaa? Jos et tiedä asioitten laitaa niin miksi et itse ota niistä selvää. Minulla itselläni on asiasta tarvittavat tiedot enkä ole sinulle mitenkään tilivelvollinen. Etenkään kun et näköjään noita asioita ymmärrä vaikka niitä sinulle selostaakin, kuten S-L tuolla aiemmassa kirjoituksessaan teki.

Vastaanpa vielä tähänkin neronleimaukseesi:
> Kuule eiköhän jokainen huomaa kuka se kateellinen oikein on, säälittää ettet itse sitä huomaa ja se laittaakin ajattelemaan ettei sinulla ole kaikki kohdallaan.<

Kerrotko ystävällisesti mistä minun pitäisi sinulle olla kateellinen? Olisiko sinulla kenties jotain sellaista arvoa jota kaikki, mukaanluettuana minä sinua kadehdin? Oletko ehkä taiteilijana tavoittanut näkyvyyttä ja kuuluisuutta niin paljon että minulla tavallisena ammattitaiteilijana olisi syytä olla kateellinen? Onko ehkä CV-ssäsi hurjan paljon näyttelytapahtumia ja onko se muutenkin kunnioitusta herättävämpi kuin minulla ehkä? Myytkö ehkä taidettasi enemmän kuin minä?
Taide ei ole kilpailua niinkuin sinä oletat. Sellainen intuitio tulee lukijalle jokaisesta postauksestasi jonka laitat tänne palstalle. Kun se on kerran kilpailua mielestäsi niin kateutesi on sitten todella läpinäkyvää ja kärkästä niitä kohtaan jotka tunnet olevan uhka sinulle paremmuuskilpailussasi. Olen huomannut että sinä heräät kommunikoimaan ja puolustamaan kunniaasi heti kun joku kirjoittaa tietävänsä jotain yleensäkin asioista täällä. Sinulla on kaiken kaikkiaan hurja alemmuuskompleksi jostakin syystä jota voi vain arvailla. Ainakaan minä en ole kiinnostunut sinun taiteestasi pätkän vertaa.

Sanon vielä kerran että minulla ei ole minkäänlaista syytä olla sinulle kateellinen, päinvastoin! Itse en millään ilveellä tahtoisi olla sinun housuissasi ja sitäpaitsi tiedän että ne housusi olisikin minulle pirun pienet, olenhan nähnyt sinut monia kertoja täällä kaupungilla.

Lue lisää

-Jos et tiedä asioitten laitaa niin miksi et itse ota niistä selvää.-

En ole sanonmut etten olisi asioista perillä, mutta te olette nimimerkki S-L kanssa kehuneet tietävänne jotain mitä palstalla muut eivät tiedä teidän mukaanne ja koska itsekin kehoitat ottamaan asioista selvää, niin tein sen mahdollisimman helpolla tavalla ja kysyin tietoja sinulta ja kaveriltasi, mutta yllättäen ette kyenneetkään vastaamaan. Haluaisin kysyä miksi elvistelet joillain olemattomilla tiedoilla ja pyydät muitakin ottamaan asioista selvää ja sitten et olekaan valmis esittelemään tietojasi. Jokin asiassa ei täsmää???

-Sanon vielä kerran että minulla ei ole minkäänlaista syytä olla sinulle kateellinen, päinvastoin! Itse en millään ilveellä tahtoisi olla sinun housuissasi ja sitäpaitsi tiedän että ne housusi olisikin minulle pirun pienet, olenhan nähnyt sinut monia kertoja täällä kaupungilla.-

Haukut minua viestissäsi alemmuuskompleksiseksi ja edellä kopioidulla osuudessa syytät kateudesta. Mutta sinä siis tunnet minut ja olet nähnyt minua useasti kaupungilla, kun taas minä en tunne sinua enkä ole koskaan nähnyt sinusta muuta kuin nimimerkkisi. Joten kummalla meistä on alemmuuskompleksi, sinulla vai minulla, kun kerran et uskalla omalla nimelläsi mollata nimeltä tietämääsi taiteilijaa??? Kumpi on myös toiselle kateellinen, se kumpi huutelee puskista törkeyksiä, vai se kuka avoimesti pyytää tietoja palstalla väitetyiksi esitetyistä tiedoista, siltä joka tiedot on väittänyt omaavansa???

Taimaalari, ope kirjoitti:

kuvapinnalla ja myös sen pinnan muodot ovat kuvan luettavuuden kanalta tärkeitä ja samoin myös sisäisen jännitteen rakentaminen kuvamateriaaleilla kuvaan.
Kannattaisi hakeutua johonkin taideoppilaitokseen missä niitä opetetaan jos ei niistä ole alkeitakaan tiedossa. Tämän jälkeen voi sitten ruveta harjoittelemaan kuvan muita rakenneosia kuten piirustus maalaus tai vaikkapa valokuvaus.

Eräs yksinkertainen testi tästä tiedon alkeista: Piirrä piste neliön sisälle.
Tästä mihin sen pisteen piirrät siitä voi päätellä onko sinulla tietoa kuvataiteen perusasioista tai onko sinulla mahdollisesti luontaisia kykyjä taiteen tekemiseen. Tietysti asiasta varmistuminen vaatii paljon lisäkartoitusta kyvyistäsi ja valmiuksistasi oppia lisää kuvanrakennustaitoja.

Lue lisää

""Eräs yksinkertainen testi tästä tiedon alkeista: Piirrä piste neliön sisälle.
Tästä mihin sen pisteen piirrät siitä voi päätellä onko sinulla tietoa kuvataiteen perusasioista tai onko sinulla mahdollisesti luontaisia kykyjä taiteen tekemiseen.""

Olisiko sinulla esittää tästä jotain tieteellistä näyttöä tai voitko esittää jonkin asiasta tehdyn tutkimuksen?

Taimaalari, ope kirjoitti:

kuvapinnalla ja myös sen pinnan muodot ovat kuvan luettavuuden kanalta tärkeitä ja samoin myös sisäisen jännitteen rakentaminen kuvamateriaaleilla kuvaan.
Kannattaisi hakeutua johonkin taideoppilaitokseen missä niitä opetetaan jos ei niistä ole alkeitakaan tiedossa. Tämän jälkeen voi sitten ruveta harjoittelemaan kuvan muita rakenneosia kuten piirustus maalaus tai vaikkapa valokuvaus.

Eräs yksinkertainen testi tästä tiedon alkeista: Piirrä piste neliön sisälle.
Tästä mihin sen pisteen piirrät siitä voi päätellä onko sinulla tietoa kuvataiteen perusasioista tai onko sinulla mahdollisesti luontaisia kykyjä taiteen tekemiseen. Tietysti asiasta varmistuminen vaatii paljon lisäkartoitusta kyvyistäsi ja valmiuksistasi oppia lisää kuvanrakennustaitoja.

Lue lisää

Hienoja teorioita. Käytännön tasolla kuvapinnat ja muut hömpötykset onkin sitten aivan epäoleellisia.

Taiteilija N:o1628 kirjoitti:

Oletko bare törmännyt koskaan sanaan pinnan "Layout" josta tehdään suunnitelma työtä aloitettaessa ja erityisesti kun tehdään isompia teoksia, myöskin tilateoksia esimerkiksi seinämaalauksia? Niissä on tietyt säännönmukaisuudet.
Veikkaan että jokainen ammattitaiteilija tekee Layoutin luonnoslehtiöönsä ennenkuin aloittaa varsinaisen työnsä myös pienemmissä teoksissa.

Lue lisää

Tarkoitat siis kompositio luonnosta, joka tehdään ennen itse maalausta, tolla layoutilla?

Kompositiossa ei ole mitään kauhean ilmiselviä säännönmukaisuuksia. Melkeen kaikki "säännöt" mitä kompositiossa on, onkin sitten käytännössä rikottavissa.

Tai siis ehdottomasti toi kompositio on tärkeä osa-alue, mutta ilman kunnollista käytännön taitoja maalata näkemäänsä, koko kompositio on turha.

Sorbaano kirjoitti:

-Jos et tiedä asioitten laitaa niin miksi et itse ota niistä selvää.-

En ole sanonmut etten olisi asioista perillä, mutta te olette nimimerkki S-L kanssa kehuneet tietävänne jotain mitä palstalla muut eivät tiedä teidän mukaanne ja koska itsekin kehoitat ottamaan asioista selvää, niin tein sen mahdollisimman helpolla tavalla ja kysyin tietoja sinulta ja kaveriltasi, mutta yllättäen ette kyenneetkään vastaamaan. Haluaisin kysyä miksi elvistelet joillain olemattomilla tiedoilla ja pyydät muitakin ottamaan asioista selvää ja sitten et olekaan valmis esittelemään tietojasi. Jokin asiassa ei täsmää???

-Sanon vielä kerran että minulla ei ole minkäänlaista syytä olla sinulle kateellinen, päinvastoin! Itse en millään ilveellä tahtoisi olla sinun housuissasi ja sitäpaitsi tiedän että ne housusi olisikin minulle pirun pienet, olenhan nähnyt sinut monia kertoja täällä kaupungilla.-

Haukut minua viestissäsi alemmuuskompleksiseksi ja edellä kopioidulla osuudessa syytät kateudesta. Mutta sinä siis tunnet minut ja olet nähnyt minua useasti kaupungilla, kun taas minä en tunne sinua enkä ole koskaan nähnyt sinusta muuta kuin nimimerkkisi. Joten kummalla meistä on alemmuuskompleksi, sinulla vai minulla, kun kerran et uskalla omalla nimelläsi mollata nimeltä tietämääsi taiteilijaa??? Kumpi on myös toiselle kateellinen, se kumpi huutelee puskista törkeyksiä, vai se kuka avoimesti pyytää tietoja palstalla väitetyiksi esitetyistä tiedoista, siltä joka tiedot on väittänyt omaavansa???

Lue lisää

"Haluaisin kysyä miksi elvistelet joillain olemattomilla tiedoilla ja pyydät muitakin ottamaan asioista selvää ja sitten et olekaan valmis esittelemään tietojasi. Jokin asiassa ei täsmää???"
Et tainnut edes huomata että toi kehoitus tarkoitti sinua ja vain sinua? Tosiaan, toi kateutesi saa ihan ilmiömäisiä piirteitä tuosta alemmuuskompleksistasi.
Kerroppas nyt kerrankin miksi et itse uskalla esiintyä reilusti omalla nimelläsi kun olet kerran mielestäsi niin muka rohkea. Keksit vain mitä erilaisempia nimimerkkejä joilla on helppoo keskustella vaikkapa itsensä kanssa. Olet naurettavuuden A-luokassa ja se on ainut asia missä peset meidät muut mennen tullen. Huomaa AINUT!
Sinua itseäsi selvästi vituttaa kun et voi täällä keskustella anonyyminä kun sinut jo ensimmäisistä lauseista tunnistaa niinkuin tuossa naurettavassa pikku keskustelupätkässä. Olet Urpo!

:_____: kirjoitti:

"Haluaisin kysyä miksi elvistelet joillain olemattomilla tiedoilla ja pyydät muitakin ottamaan asioista selvää ja sitten et olekaan valmis esittelemään tietojasi. Jokin asiassa ei täsmää???"
Et tainnut edes huomata että toi kehoitus tarkoitti sinua ja vain sinua? Tosiaan, toi kateutesi saa ihan ilmiömäisiä piirteitä tuosta alemmuuskompleksistasi.
Kerroppas nyt kerrankin miksi et itse uskalla esiintyä reilusti omalla nimelläsi kun olet kerran mielestäsi niin muka rohkea. Keksit vain mitä erilaisempia nimimerkkejä joilla on helppoo keskustella vaikkapa itsensä kanssa. Olet naurettavuuden A-luokassa ja se on ainut asia missä peset meidät muut mennen tullen. Huomaa AINUT!
Sinua itseäsi selvästi vituttaa kun et voi täällä keskustella anonyyminä kun sinut jo ensimmäisistä lauseista tunnistaa niinkuin tuossa naurettavassa pikku keskustelupätkässä. Olet Urpo!

Lue lisää

...näitä mollaamisia on helppo tehdä nimimerkin suojassa nimeltä tietämäänsä taiteilijaa kohtaan, mutta ei se edusta kuin henkistä köyhyyttä ja alemmuuskompleksin mukanaan tuomaa kateutta. Jos sinusta oikeasti olisi taiteilijana johonkin, niin laittaisit ilman muuta minut hiljaiseksi teoksillasi. Mutta kun ei niin ei, näin ollen osakseni jääneekin itseäsi lahjakkaamman taiteilijan mollaaminen nimimerkin suojasta.

Azukay kirjoitti:

""Eräs yksinkertainen testi tästä tiedon alkeista: Piirrä piste neliön sisälle.
Tästä mihin sen pisteen piirrät siitä voi päätellä onko sinulla tietoa kuvataiteen perusasioista tai onko sinulla mahdollisesti luontaisia kykyjä taiteen tekemiseen.""

Olisiko sinulla esittää tästä jotain tieteellistä näyttöä tai voitko esittää jonkin asiasta tehdyn tutkimuksen?

Lue lisää

Ihmettelen mitä se Bare on siellä taikissa oppinut, kun ei näytä mitään tarttuneen hihaan.
Tässä osoite mistä voitte opiskella ko. asioita:
http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/04_pinta.html
ja lainaus sieltä kirjoituksesta:
"Elementin sijoittaminen pinnan suhteen:
KESKIKENTTÄ
Tasapainoinen, levollinen, tylsä?
YLÄOSA
Irtonainen, keveä, leijuva. Yläosa mielletään helposti taivaaksi ellei
asiaa kumota muilla elementeillä tai voimilla.
ALAOSA
ed. Vastakohta. Painava, sitova
Täytettäessä kuvapinnan ylä- että alaosaa elementein, alkaa helposti muodostua tilavaikutelma, jossa pienemmät elementit ovat taaempana ja suuremmat edessä, mikäli asettelu ei muuten loogisesti ole päällekkäistä.
REUNAT JA KULMAT
Sijoittaessasi elementin lähelle reunaa, reunat aktivoituvat voimakkaasti. Liian lähelle reunaa asetettu elementti tuntuu putoavan tai olevan liikkeessä poispäin kuvapinnalta. Rajaamalla elementin osaksi ulos alueelta syntyy hyvin jännitteinen vaikutelma, joka voi kuitenkin olla tasapainoisempi luonteeltaan kuin tilanne jossa elementti melkein hipaisee reunaa.
Mikäli on epävarma elementin sijoituspaikasta se yleensä näkyy lopputuloksesta. Elementti ei ”pysähdy” paikalleen. Reuna liian lähellä vetää elementtiä puoleensa ja tämä liike vaikutelma hajottaa sommittelun tasapainon. Tämä antaa amatöörimaisen vaikutelman. Toisaalta mikäli vaikutuksen tuntee, sitä voidaan todella tehokkaasti käyttää hyväksi."

Sitten kun luette kultaisen pisteen käytöstä ja sovellatte näitä kuvantekoon voitte päästä lähemmäs ammattilaisen taitoja ja tietoja.

Taimaalari, ope kirjoitti:

Ihmettelen mitä se Bare on siellä taikissa oppinut, kun ei näytä mitään tarttuneen hihaan.
Tässä osoite mistä voitte opiskella ko. asioita:
http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/04_pinta.html
ja lainaus sieltä kirjoituksesta:
"Elementin sijoittaminen pinnan suhteen:
KESKIKENTTÄ
Tasapainoinen, levollinen, tylsä?
YLÄOSA
Irtonainen, keveä, leijuva. Yläosa mielletään helposti taivaaksi ellei
asiaa kumota muilla elementeillä tai voimilla.
ALAOSA
ed. Vastakohta. Painava, sitova
Täytettäessä kuvapinnan ylä- että alaosaa elementein, alkaa helposti muodostua tilavaikutelma, jossa pienemmät elementit ovat taaempana ja suuremmat edessä, mikäli asettelu ei muuten loogisesti ole päällekkäistä.
REUNAT JA KULMAT
Sijoittaessasi elementin lähelle reunaa, reunat aktivoituvat voimakkaasti. Liian lähelle reunaa asetettu elementti tuntuu putoavan tai olevan liikkeessä poispäin kuvapinnalta. Rajaamalla elementin osaksi ulos alueelta syntyy hyvin jännitteinen vaikutelma, joka voi kuitenkin olla tasapainoisempi luonteeltaan kuin tilanne jossa elementti melkein hipaisee reunaa.
Mikäli on epävarma elementin sijoituspaikasta se yleensä näkyy lopputuloksesta. Elementti ei ”pysähdy” paikalleen. Reuna liian lähellä vetää elementtiä puoleensa ja tämä liike vaikutelma hajottaa sommittelun tasapainon. Tämä antaa amatöörimaisen vaikutelman. Toisaalta mikäli vaikutuksen tuntee, sitä voidaan todella tehokkaasti käyttää hyväksi."

Sitten kun luette kultaisen pisteen käytöstä ja sovellatte näitä kuvantekoon voitte päästä lähemmäs ammattilaisen taitoja ja tietoja.

Lue lisää

...taiteilijalle, sääntöjä joita rikkomalla saavuttaa taiteessa paremman tuloksen kuin niitä noudattamalla. Alkeellista oppia elementtien sijoittelusta jossa kuvaa tasapainoittavat tekijät on jätetty huomioimatta, kuvahan harvoin koostuu vain yhdestä elementistä.

""Sitten kun luette kultaisen pisteen käytöstä ja sovellatte näitä kuvantekoon voitte päästä lähemmäs ammattilaisen taitoja ja tietoja.""

Mitä tekemistä taidolla on tiedon kanssa?

Taimaalari, ope kirjoitti:

Ihmettelen mitä se Bare on siellä taikissa oppinut, kun ei näytä mitään tarttuneen hihaan.
Tässä osoite mistä voitte opiskella ko. asioita:
http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/04_pinta.html
ja lainaus sieltä kirjoituksesta:
"Elementin sijoittaminen pinnan suhteen:
KESKIKENTTÄ
Tasapainoinen, levollinen, tylsä?
YLÄOSA
Irtonainen, keveä, leijuva. Yläosa mielletään helposti taivaaksi ellei
asiaa kumota muilla elementeillä tai voimilla.
ALAOSA
ed. Vastakohta. Painava, sitova
Täytettäessä kuvapinnan ylä- että alaosaa elementein, alkaa helposti muodostua tilavaikutelma, jossa pienemmät elementit ovat taaempana ja suuremmat edessä, mikäli asettelu ei muuten loogisesti ole päällekkäistä.
REUNAT JA KULMAT
Sijoittaessasi elementin lähelle reunaa, reunat aktivoituvat voimakkaasti. Liian lähelle reunaa asetettu elementti tuntuu putoavan tai olevan liikkeessä poispäin kuvapinnalta. Rajaamalla elementin osaksi ulos alueelta syntyy hyvin jännitteinen vaikutelma, joka voi kuitenkin olla tasapainoisempi luonteeltaan kuin tilanne jossa elementti melkein hipaisee reunaa.
Mikäli on epävarma elementin sijoituspaikasta se yleensä näkyy lopputuloksesta. Elementti ei ”pysähdy” paikalleen. Reuna liian lähellä vetää elementtiä puoleensa ja tämä liike vaikutelma hajottaa sommittelun tasapainon. Tämä antaa amatöörimaisen vaikutelman. Toisaalta mikäli vaikutuksen tuntee, sitä voidaan todella tehokkaasti käyttää hyväksi."

Sitten kun luette kultaisen pisteen käytöstä ja sovellatte näitä kuvantekoon voitte päästä lähemmäs ammattilaisen taitoja ja tietoja.

Lue lisää

Jesh näinhän se menee.

Entäs ne monta figuuria kattavat isot maalaukset sitten, joissa näitä kompositioa sääntöjä tarvitaan. Montakos taikkilaista on väsännyt sellasia?

Sorbaano kirjoitti:

...näitä mollaamisia on helppo tehdä nimimerkin suojassa nimeltä tietämäänsä taiteilijaa kohtaan, mutta ei se edusta kuin henkistä köyhyyttä ja alemmuuskompleksin mukanaan tuomaa kateutta. Jos sinusta oikeasti olisi taiteilijana johonkin, niin laittaisit ilman muuta minut hiljaiseksi teoksillasi. Mutta kun ei niin ei, näin ollen osakseni jääneekin itseäsi lahjakkaamman taiteilijan mollaaminen nimimerkin suojasta.

Lue lisää

/Jahas vastauksestasi päätellen turpaan tuli taas. Ettes ikinä opi! Heheheheh

Azukay kirjoitti:

...taiteilijalle, sääntöjä joita rikkomalla saavuttaa taiteessa paremman tuloksen kuin niitä noudattamalla. Alkeellista oppia elementtien sijoittelusta jossa kuvaa tasapainoittavat tekijät on jätetty huomioimatta, kuvahan harvoin koostuu vain yhdestä elementistä.

""Sitten kun luette kultaisen pisteen käytöstä ja sovellatte näitä kuvantekoon voitte päästä lähemmäs ammattilaisen taitoja ja tietoja.""

Mitä tekemistä taidolla on tiedon kanssa?

Lue lisää

"Mitä tekemistä taidolla on tiedon kanssa?"

Vastaus: sitä ettei tee tyhmiä ja ilman tietoa ei ole myöskään taitoa.

Näyttää, että teillä on soveltamisvaikeuksia sen tiedon kanssa kun väitätte että "peruskamaa" ja kuitenkin olette ihan pihalla näistä asioista.

Sehän näissä teoreettisissa tiedoissa on että niitä pitää opiskella käytännön tasolla tekemällä tehtäviä joissa niiden oikea tulkinta tulee havainnolliseksi. Näinhän tapahtuu kouluissa joissa 4-5 vuoteen työstetään ja täydennetään tuota teoriaa käytäntöön soveltaen ja siihen tuskin löytyy oikotietä vaikka niin usein luullaan.

Taimaalari, ope kirjoitti:

"Mitä tekemistä taidolla on tiedon kanssa?"

Vastaus: sitä ettei tee tyhmiä ja ilman tietoa ei ole myöskään taitoa.

Näyttää, että teillä on soveltamisvaikeuksia sen tiedon kanssa kun väitätte että "peruskamaa" ja kuitenkin olette ihan pihalla näistä asioista.

Sehän näissä teoreettisissa tiedoissa on että niitä pitää opiskella käytännön tasolla tekemällä tehtäviä joissa niiden oikea tulkinta tulee havainnolliseksi. Näinhän tapahtuu kouluissa joissa 4-5 vuoteen työstetään ja täydennetään tuota teoriaa käytäntöön soveltaen ja siihen tuskin löytyy oikotietä vaikka niin usein luullaan.

Lue lisää

millään pahalla, mutta jos sinulla kestää neljä viisi vuotta opiskella mainitsemiasi asioita, niin kysyisin onko kyseessä joku vammaisille tai jälkeenjääneille tarkoitettu koulu?

Kaavoista ja teorioista ei ole mitään hyötyä, ellei niitä osaa soveltaa omaan työhönsä ja se näyttö puuttuu suurista puheista huolimatta.

Veleho kirjoitti:

/Jahas vastauksestasi päätellen turpaan tuli taas. Ettes ikinä opi! Heheheheh

...tuli siis palstalle lapsellisuuksiensa kanssa. Seuraavaksi varmasti alat satuilemaan että meidän iskä voittaa teidän iskän, vai mitä???

Taimaalari, ope kirjoitti:

kuvapinnalla ja myös sen pinnan muodot ovat kuvan luettavuuden kanalta tärkeitä ja samoin myös sisäisen jännitteen rakentaminen kuvamateriaaleilla kuvaan.
Kannattaisi hakeutua johonkin taideoppilaitokseen missä niitä opetetaan jos ei niistä ole alkeitakaan tiedossa. Tämän jälkeen voi sitten ruveta harjoittelemaan kuvan muita rakenneosia kuten piirustus maalaus tai vaikkapa valokuvaus.

Eräs yksinkertainen testi tästä tiedon alkeista: Piirrä piste neliön sisälle.
Tästä mihin sen pisteen piirrät siitä voi päätellä onko sinulla tietoa kuvataiteen perusasioista tai onko sinulla mahdollisesti luontaisia kykyjä taiteen tekemiseen. Tietysti asiasta varmistuminen vaatii paljon lisäkartoitusta kyvyistäsi ja valmiuksistasi oppia lisää kuvanrakennustaitoja.

Lue lisää

puppua kuten

"Piirrä piste neliön sisälle. Tästä mihin sen pisteen piirrät siitä voi päätellä onko sinulla tietoa kuvataiteen perusasioista tai onko sinulla mahdollisesti luontaisia kykyjä taiteen tekemiseen."

ei asialliseen keskusteluun pitäisi tuoda. Pistipä sen pisteen ihan mihin hyvänsä, niin siitä ei voi vetää mitään muita johtopäätöksiä kuin, että piirtäjä on noudattanut annettua kehoitusta.

Taimaalari, ope kirjoitti:

Ihmettelen mitä se Bare on siellä taikissa oppinut, kun ei näytä mitään tarttuneen hihaan.
Tässä osoite mistä voitte opiskella ko. asioita:
http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/04_pinta.html
ja lainaus sieltä kirjoituksesta:
"Elementin sijoittaminen pinnan suhteen:
KESKIKENTTÄ
Tasapainoinen, levollinen, tylsä?
YLÄOSA
Irtonainen, keveä, leijuva. Yläosa mielletään helposti taivaaksi ellei
asiaa kumota muilla elementeillä tai voimilla.
ALAOSA
ed. Vastakohta. Painava, sitova
Täytettäessä kuvapinnan ylä- että alaosaa elementein, alkaa helposti muodostua tilavaikutelma, jossa pienemmät elementit ovat taaempana ja suuremmat edessä, mikäli asettelu ei muuten loogisesti ole päällekkäistä.
REUNAT JA KULMAT
Sijoittaessasi elementin lähelle reunaa, reunat aktivoituvat voimakkaasti. Liian lähelle reunaa asetettu elementti tuntuu putoavan tai olevan liikkeessä poispäin kuvapinnalta. Rajaamalla elementin osaksi ulos alueelta syntyy hyvin jännitteinen vaikutelma, joka voi kuitenkin olla tasapainoisempi luonteeltaan kuin tilanne jossa elementti melkein hipaisee reunaa.
Mikäli on epävarma elementin sijoituspaikasta se yleensä näkyy lopputuloksesta. Elementti ei ”pysähdy” paikalleen. Reuna liian lähellä vetää elementtiä puoleensa ja tämä liike vaikutelma hajottaa sommittelun tasapainon. Tämä antaa amatöörimaisen vaikutelman. Toisaalta mikäli vaikutuksen tuntee, sitä voidaan todella tehokkaasti käyttää hyväksi."

Sitten kun luette kultaisen pisteen käytöstä ja sovellatte näitä kuvantekoon voitte päästä lähemmäs ammattilaisen taitoja ja tietoja.

Lue lisää

tietoa, kenties soveltuu graafisille suunnittelijoille. Ja toisaalta itsestään selvää. On varmasti totta että suurin osa ihmisistä ajattelee sommittelusta näin, että se piste siinä keskellä on tylsä jne. Mutta eivät kaikki. Psykologit ovat myös tehneet näitä piirrä jotain neliöön juttuja, joista sitten tulkitaan millainen henkilö on kyseessä. Mielestäni näissä säännöissä ei oteta yksilön omaa kokemusta yhtään huomioon vaan asiat yleistetään jollekin yleiselle tasolle, joka ei välttämättä palvele mitään ainakaan taiteessa. Tällainen sääntöjen seuraaminen osoittaa todellista jämähtämistä, sillä nykytaiteessa ei pahemmin sääntöjä seurata niitä pikemminkin rikotaan.

Azykay kirjoitti:

millään pahalla, mutta jos sinulla kestää neljä viisi vuotta opiskella mainitsemiasi asioita, niin kysyisin onko kyseessä joku vammaisille tai jälkeenjääneille tarkoitettu koulu?

Kaavoista ja teorioista ei ole mitään hyötyä, ellei niitä osaa soveltaa omaan työhönsä ja se näyttö puuttuu suurista puheista huolimatta.

Lue lisää

Voisit nyt edes samassa ketjussa käyttää yhtä nimimerkkiä! Mikä mättää että se on niin vaikeaa? Ihan oikeasti! Mitä sinä haet tuolla?

Azykay kirjoitti:

millään pahalla, mutta jos sinulla kestää neljä viisi vuotta opiskella mainitsemiasi asioita, niin kysyisin onko kyseessä joku vammaisille tai jälkeenjääneille tarkoitettu koulu?

Kaavoista ja teorioista ei ole mitään hyötyä, ellei niitä osaa soveltaa omaan työhönsä ja se näyttö puuttuu suurista puheista huolimatta.

Lue lisää

kyselee vammaisopetusta ja eikös hän jo yhdessä ole käynyt mikäli tuolta aikaisemmista ketjuista muistan hänen itsensä kertomana. Oli kait vain väärä osasto jolla kävi.

"millään pahalla, mutta jos sinulla kestää neljä viisi vuotta opiskella mainitsemiasi asioita, niin kysyisin onko kyseessä joku vammaisille tai jälkeenjääneille tarkoitettu koulu?"

Voithan tuon kysymyksesi asettaa sinne Taikin suuntaan josta tuossa ohjeessa oli kysymys ehkä heillä on jokin kiintiö vammaisillekin.

Taimaalari, ope kirjoitti:

kyselee vammaisopetusta ja eikös hän jo yhdessä ole käynyt mikäli tuolta aikaisemmista ketjuista muistan hänen itsensä kertomana. Oli kait vain väärä osasto jolla kävi.

"millään pahalla, mutta jos sinulla kestää neljä viisi vuotta opiskella mainitsemiasi asioita, niin kysyisin onko kyseessä joku vammaisille tai jälkeenjääneille tarkoitettu koulu?"

Voithan tuon kysymyksesi asettaa sinne Taikin suuntaan josta tuossa ohjeessa oli kysymys ehkä heillä on jokin kiintiö vammaisillekin.

Lue lisää

Eikun oikeasti. Miksi opetella tollasta epäkäytännönläheistä soopaa ja tuhlata siihen vielä 5 vuotta?

Miksei voi harjoitella tekemään niitä hyvän näköisiä töitä? Taideteollisen ja kuvataideakatemian valmistuneet tekevät lähinnä jotain kokonaan abstrakteja pläjäyksiä tai installaatioita. Kestääkö tosiaan se 5 vuotta jotta saa taidot tehdä näitä teoksia.

BARE... kirjoitti:

Jesh näinhän se menee.

Entäs ne monta figuuria kattavat isot maalaukset sitten, joissa näitä kompositioa sääntöjä tarvitaan. Montakos taikkilaista on väsännyt sellasia?

Lue lisää

Taikki on vain ponnahduslauta syventäviin opintoihin kuten Kuvataide Akatemia.
Ne monta figuuria samalla kuvapinnalla ovat vain haaste tekijälle että minkä niistä asettaa tärkeysjäjestyksessä etusijalle tai mahdollisesti lajin.

Nokkimisjärjestys se on linnuillakin. Se mitä tahdot kuvallasi kertoa määrää sen asettelun järjestyksen varsinkin kun kuvan lukijalla on yleensä järjestykseen mieltynyt maku ja etsii siitä jotain kokemuksensa kautta tunnistettavaa.

Taimaalari, ope kirjoitti:

Taikki on vain ponnahduslauta syventäviin opintoihin kuten Kuvataide Akatemia.
Ne monta figuuria samalla kuvapinnalla ovat vain haaste tekijälle että minkä niistä asettaa tärkeysjäjestyksessä etusijalle tai mahdollisesti lajin.

Nokkimisjärjestys se on linnuillakin. Se mitä tahdot kuvallasi kertoa määrää sen asettelun järjestyksen varsinkin kun kuvan lukijalla on yleensä järjestykseen mieltynyt maku ja etsii siitä jotain kokemuksensa kautta tunnistettavaa.

Lue lisää

"Ne monta figuuria samalla kuvapinnalla ovat vain haaste tekijälle että minkä niistä asettaa tärkeysjäjestyksessä etusijalle tai mahdollisesti lajin."

No edes yksi kunnolla tehty figuuri? En ole sitäkään oikeastaan nähnyt kuvataide akatemialaisten tekevän.

Maalaamisessa tärkein osa-alue ei ole se minkälaisia korkealentoisia teorioita osaa keksiä kompositiolleen. Vaan se kuinka hyviä töitä maalaa.

Repin instituutista tai florence academy of artista löytyy ehkä 100 parempaa tekijää kuin taikista tai kuvataideakatemiasta. Sekin kertoo siitä että näiden koulujen opetussuunitelma tähtää epämääräiseen teoriaan, ja oppillaat eivät saa tei heitä ei kiinosta mikään kunnollinen käytännön tekeminen.

BARE... kirjoitti:

"Ne monta figuuria samalla kuvapinnalla ovat vain haaste tekijälle että minkä niistä asettaa tärkeysjäjestyksessä etusijalle tai mahdollisesti lajin."

No edes yksi kunnolla tehty figuuri? En ole sitäkään oikeastaan nähnyt kuvataide akatemialaisten tekevän.

Maalaamisessa tärkein osa-alue ei ole se minkälaisia korkealentoisia teorioita osaa keksiä kompositiolleen. Vaan se kuinka hyviä töitä maalaa.

Repin instituutista tai florence academy of artista löytyy ehkä 100 parempaa tekijää kuin taikista tai kuvataideakatemiasta. Sekin kertoo siitä että näiden koulujen opetussuunitelma tähtää epämääräiseen teoriaan, ja oppillaat eivät saa tei heitä ei kiinosta mikään kunnollinen käytännön tekeminen.

Lue lisää

uskomatonta että laitat meidän korkeakoulujen opetukset tuosta vain kyseenalaisiksi oman tietämyksesi pohjalta.

Onko sulla muitakin järjestelmän vastaisia mielipiteitä?

Sen minä ymmärrän että näillä muilla koulujakäymättömillä on oman statuksensa pönkittämiseksi tämän suuntaisia oireita, mutta muistaakseni olit jo nämä alkuasteet käynyt ja nyt suunnittelit ammattia tältä taiteen alalta, mutta se pätkii jo alussa, kun riitaannutat opetuksen laadun täällä suomessa.

Taimaalari, ope kirjoitti:

uskomatonta että laitat meidän korkeakoulujen opetukset tuosta vain kyseenalaisiksi oman tietämyksesi pohjalta.

Onko sulla muitakin järjestelmän vastaisia mielipiteitä?

Sen minä ymmärrän että näillä muilla koulujakäymättömillä on oman statuksensa pönkittämiseksi tämän suuntaisia oireita, mutta muistaakseni olit jo nämä alkuasteet käynyt ja nyt suunnittelit ammattia tältä taiteen alalta, mutta se pätkii jo alussa, kun riitaannutat opetuksen laadun täällä suomessa.

Lue lisää

Laitan ne kyseenalaisiksi näytön perusteella. Ihan surkean näköisiä töitä tuottavat kumpienkin koulujen oppilaat.

Mä en edes halua mitään statusta. Niin miten ihmeessä voisin edes pönkittää sitä?


"suunnittelit ammattia tältä taiteen alalta, "

Suunnittelen sitä kyllä edelleenkin. Siihen ei välttämättä vaan tarvita mitään virallista koulutusta, kunhan osaa maalata hyvän näköisiä muotokuvia.

Taimaalari, ope kirjoitti:

uskomatonta että laitat meidän korkeakoulujen opetukset tuosta vain kyseenalaisiksi oman tietämyksesi pohjalta.

Onko sulla muitakin järjestelmän vastaisia mielipiteitä?

Sen minä ymmärrän että näillä muilla koulujakäymättömillä on oman statuksensa pönkittämiseksi tämän suuntaisia oireita, mutta muistaakseni olit jo nämä alkuasteet käynyt ja nyt suunnittelit ammattia tältä taiteen alalta, mutta se pätkii jo alussa, kun riitaannutat opetuksen laadun täällä suomessa.

Lue lisää

""uskomatonta että laitat meidän korkeakoulujen opetukset tuosta vain kyseenalaisiksi oman tietämyksesi pohjalta.""

...on uskomatonta että asioita ei saisi kyseenalaistaa. Mutta miksi ei saisi, eikö järjestelmä kestä kyseenalaistamista?

""Sen minä ymmärrän että näillä muilla koulujakäymättömillä on oman statuksensa pönkittämiseksi tämän suuntaisia oireita, mutta muistaakseni olit jo nämä alkuasteet käynyt ja nyt suunnittelit ammattia tältä taiteen alalta, mutta se pätkii jo alussa, kun riitaannutat opetuksen laadun täällä suomessa.""

Ainakin omasta mielestäni maamme parhaimmat taiteilijat löytyvät itseoppineista ja itsekin olen sitä mieltä että opetuksen taso suomessa on täysin surkea.

BARE... kirjoitti:

"Jotta pystyttäisiin piirtämään kolmiulotteisia asioita kaksiulotteiselle pinnalle, tarvitaan perspektiivioppia. Perspektiivin piirtämiseen on olemassa useita eri tapoja. Kaikki niistä
ovat ihmisen kehittämiä sääntöjä, sopimuksia siitä, miten jäljittelemme kolmiulotteisuuden vaikutelmaa."

Monet tuntemani super taitavat taiteilijat eivät ajatelleet juurikaan perspektiiviä piirtäessään.


"Monet taiteilijat olivat yrittäneet kuvata tilaa erilaisin, vaihtelevin menetelmin.
Vasta renessanssiajan taiteilijat Italiassa kehittivät matemaattisen ja tarkan menetelmän kolmiulotteisuuden kuvaamisen. Perspektiivioppi perustuu ihmisen näkemistapaan, siihen että kaukana olevat kohteet näyttävät pienemmiltä ja edessä olevat isommilta. Pakopistettä käytetään apuna tämän vaikutelman aikaansaamiseksi."

Kolmiulotteisuutta ei voida yleistää jonkun opin alle, koska siihen vaikuttaa niin monta asiaa. Paljon tärkeämpää on piirtää figuuri yksinkertaistettuna kaksiulotteisilla muodoilla ja ymmärtää figuurin rakennetta, kuin piirtää figuuri jonain perspektiiviin sijoitettuina palikoina.

Figuuri on aina niin monimutkainen muoto, että sitä ei voi yleistää kunnolla miksikään 3d palikoiksi. En pysty uskomaan että todella taitavat 1800-l maalanneet naturalistiset maalarit käyttivät perspektiiviä juuri ollenkaan. Perspektiivi varmasti toimii tosin rakennuksia piirretäessä, mutta figuuria piiretäessä on 100 kertaa tärkeämpiä juttuja kuin perspektiivi.


"Barelle erityisesti, kun ajat takaa sitä oikeinpiirtämistä niin ethän voi piirtää siluettikuvaa eihän se näytä oikealta kolmiulotteista aihetta kuvattaessa kyllä siinä täytyy ottaa huomioon kohtitulevat ja poismenevät vaikkapa kehonosat eli perspektiivinen vaikutelma."

Piirrät ne poismenevät ja kohtitulevatkin asiat siluetteina. Silloin ne näyttävät oikeilta. Tietysti niitä on ajateltava kolmiulotteisina palikoina silloin tällöin, mutta pelkästään tollaisella ajatustavalla ei pitkälle pötkitä :(

Lue lisää

Kyllähän vaan perspektiivi on aika saatanan oleellinen juttu plastista muotoa piirrettäessä.Ilmaperspektiivi? Viivaperspektiivi? Soittaako kelloja?Ääriviivat määrittyvät niiden välissä olevan massan mukaan.On sulla otsaa saatana elvistellä klassisen taiteen tietämykselläs kun et ton vertaa ymmärrä. "mä en voi uskoa että mestaritaiteilijat ois miettiny perspektiiviä." Pietarilaiset nauras sut pihalle kun kävisit tollasta paskaa niille selittämään.Perspektiivioppi sovellettuna figuurin piirtämiseen on oikeasti ihan peruskauraa klassismissa.

------------ kirjoitti:

""uskomatonta että laitat meidän korkeakoulujen opetukset tuosta vain kyseenalaisiksi oman tietämyksesi pohjalta.""

...on uskomatonta että asioita ei saisi kyseenalaistaa. Mutta miksi ei saisi, eikö järjestelmä kestä kyseenalaistamista?

""Sen minä ymmärrän että näillä muilla koulujakäymättömillä on oman statuksensa pönkittämiseksi tämän suuntaisia oireita, mutta muistaakseni olit jo nämä alkuasteet käynyt ja nyt suunnittelit ammattia tältä taiteen alalta, mutta se pätkii jo alussa, kun riitaannutat opetuksen laadun täällä suomessa.""

Ainakin omasta mielestäni maamme parhaimmat taiteilijat löytyvät itseoppineista ja itsekin olen sitä mieltä että opetuksen taso suomessa on täysin surkea.

Lue lisää

Urpo! Miksi vaihdoit taas nimimerkkiäsi. yritätkö petkuttaa? No eihän sellainen Täällä onnistu hehe.

------------ kirjoitti:

""uskomatonta että laitat meidän korkeakoulujen opetukset tuosta vain kyseenalaisiksi oman tietämyksesi pohjalta.""

...on uskomatonta että asioita ei saisi kyseenalaistaa. Mutta miksi ei saisi, eikö järjestelmä kestä kyseenalaistamista?

""Sen minä ymmärrän että näillä muilla koulujakäymättömillä on oman statuksensa pönkittämiseksi tämän suuntaisia oireita, mutta muistaakseni olit jo nämä alkuasteet käynyt ja nyt suunnittelit ammattia tältä taiteen alalta, mutta se pätkii jo alussa, kun riitaannutat opetuksen laadun täällä suomessa.""

Ainakin omasta mielestäni maamme parhaimmat taiteilijat löytyvät itseoppineista ja itsekin olen sitä mieltä että opetuksen taso suomessa on täysin surkea.

Lue lisää

lauseessasi "Ainakin omasta mielestäni maamme parhaimmat taiteilijat löytyvät itseoppineista ..." monikkomuotoa "taiteilijat, niin niitä on siis useita. Voisitko mainita vaikka kolme näistä mielestäsi parhaista, ilman perusteluja väittämäsi jää tyhjänpäiväiseksi provokaatioksi.

Perskärpänen kirjoitti:

Urpo! Miksi vaihdoit taas nimimerkkiäsi. yritätkö petkuttaa? No eihän sellainen Täällä onnistu hehe.

...kyse ei ole petkutuksesta, vaan kyseessä on ihan muu tarkoitus tai oikeastaan useampikin tarkoitus. Mutta niitä saat miettiä itseksesi ihan rauhassa, sen kuitenkin sanon että olet ketjussa jo toinen kun kyselee samaa asiaa ja voinen sanoa että teidän molempien kohdalla olen onnistunut saavuttamaan tarkoitukseni.

ilpittore kirjoitti:

lauseessasi "Ainakin omasta mielestäni maamme parhaimmat taiteilijat löytyvät itseoppineista ..." monikkomuotoa "taiteilijat, niin niitä on siis useita. Voisitko mainita vaikka kolme näistä mielestäsi parhaista, ilman perusteluja väittämäsi jää tyhjänpäiväiseksi provokaatioksi.

Lue lisää

Fritz Jagobsson

Seppo Similä

Teppo Terä

Tässä ja nyt kirjoitti:

Fritz Jagobsson

Seppo Similä

Teppo Terä

keskustelupalstahan tämä on mutta en nyt kuitenkaan kysynyt sinun mielipidettäsi vaan tuon väitteen tekijän.

ilpittore kirjoitti:

keskustelupalstahan tämä on mutta en nyt kuitenkaan kysynyt sinun mielipidettäsi vaan tuon väitteen tekijän.

...mutta kun minä satun olemaan tuon väitteen tekijä.

Tässä ja nyt kirjoitti:

...mutta kun minä satun olemaan tuon väitteen tekijä.

toisten tiedoilla ratsastavia näillä palstoilla on riesaksi asti. Kun ei ole mistä ottaa niin täytyy lainata ja sitten näyttää viatonta naamaa.

gm kirjoitti:

Kyllähän vaan perspektiivi on aika saatanan oleellinen juttu plastista muotoa piirrettäessä.Ilmaperspektiivi? Viivaperspektiivi? Soittaako kelloja?Ääriviivat määrittyvät niiden välissä olevan massan mukaan.On sulla otsaa saatana elvistellä klassisen taiteen tietämykselläs kun et ton vertaa ymmärrä. "mä en voi uskoa että mestaritaiteilijat ois miettiny perspektiiviä." Pietarilaiset nauras sut pihalle kun kävisit tollasta paskaa niille selittämään.Perspektiivioppi sovellettuna figuurin piirtämiseen on oikeasti ihan peruskauraa klassismissa.

Lue lisää

realismi tietääkseni pohjaa antiikin kreikan veistoksiin ja tuolloin ei koko perspektiivistä tiedetty vielä mitään, ainakaan siinä mielessä kuin sitä nyt käytetään. Kyllä noi tuolla pietarissa taitavat enemmän lähestyä figuuria anatomian kautta. Kyllä toi perspektiivioppi siinä arkkitehtien käyttämässä muodossa on aika turhaa figuuria piirtäessä.
Tottakai tilassa muodot on toistensa edessä tai takana, mutta ei siinä mitään ihme viivaperspektiivi juttuja tarvita, vaan ihan puhdasta havainnointia.

Henry Moore kirjoitti:

puppua kuten

"Piirrä piste neliön sisälle. Tästä mihin sen pisteen piirrät siitä voi päätellä onko sinulla tietoa kuvataiteen perusasioista tai onko sinulla mahdollisesti luontaisia kykyjä taiteen tekemiseen."

ei asialliseen keskusteluun pitäisi tuoda. Pistipä sen pisteen ihan mihin hyvänsä, niin siitä ei voi vetää mitään muita johtopäätöksiä kuin, että piirtäjä on noudattanut annettua kehoitusta.

Lue lisää

Henry Moore omaa pistettäs niin voimme arvioida kykysi taiteilijana varsinkin jos sulla ei ole todistusta siitä taiteilijaa leikkimisestä.