Palstalla keskustellaan usein moottorilla ajosta, jopa siitä minkä merkkiset veneet ajavat moottorilla paljon ja mitkä eivät juuri ollenkaan.
ARC:n cruising sarjassa saa halutessa ajaa moottorilla, joten se siinä mielessä muistuttaa tavallista matkapurjehdusta. Näitä veneitä oli noin 150 ja matkaa noin 3000 mailia, joten keskiarvot ovat enemmän suuntaa antavia kuin päätelmät Helsinki-Porvoo väylän varrelta.
Tässä tulokset (mukana ei veneitä, joita max pari kpl)
Kone-t Venemerkki
9 Sweden Yacht
17 X-Yachts
22 Bavaria
23 Swan
31 Beneteau
41 Amel
42 Hallberg Rassy
44 Oyster
45 Najad
58 Jeanneau
75 Moody
ARC:n cruising sarjassa saa halutessa ajaa moottorilla, joten se siinä mielessä muistuttaa tavallista matkapurjehdusta. Näitä veneitä oli noin 150 ja matkaa noin 3000 mailia, joten keskiarvot ovat enemmän suuntaa antavia kuin päätelmät Helsinki-Porvoo väylän varrelta.
Tässä tulokset (mukana ei veneitä, joita max pari kpl)
Kone-t Venemerkki
9 Sweden Yacht
17 X-Yachts
22 Bavaria
23 Swan
31 Beneteau
41 Amel
42 Hallberg Rassy
44 Oyster
45 Najad
58 Jeanneau
75 Moody
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ilmeisesti nuo luvut tuossa edessä olivat käytettyjä tunteja?
Laitappas meille tilasto siitä että minkä kokoiset veneet käyttivät konetta minkä verran?
Vaikuttaako koko koneen käyttöön, käyttävätkö pienet veneet enemmän konetta kuin isot, vai toisin päin?
Edellisen viestin luvut olivat venemerkin keskimääräiset koneajotunnit venettä kohden.
On turha kopioida tänne jokaien veneen tunteja, ne näkyy ARC:n sivuilta, kohta "Results". Tässä kuitenkin suomalaisten ja sen Nauticatin koneajotunnit:
Konetuntia Vene
2.0 MeriMyyräX, X 372
5.5 Meritähti, Bavaria 46
16.3 Tenareze, Swan 57
18.5 Pauliina, Diva 39
47.4 Xia, X 43
...
126.7 Up Chuck, Nauticat 515
...
37.5 kaikkien Cruising Div. veneiden keskiarvo
Noista tunneista on mennyt ihan sähkön tuotantoon, ja paljonko oikeaan ajoon.
Isossa nauticatissa varmaan sähkönkulutus on ihan eri luokkaa kuin pikku veneissä.
Jos on vielä se saunallinen malli, ja ilmastointi.
1. Madonna, First 31.7 9.50 tuntia
2. Northern Child of St Peter Port, Swan 51 0.00 tuntia
3. Nutmeg, Nicholson 38 0.00 tuntia
Racing-luokassa koneajo olisi merkinnyt keskeyttämistä.
Tänä vuonna sattui kevyet kelit ja ajoittain tyyntä, joten koneen käyttö ei ollut yllättävä asia. Sehän oli cruising-luokassa sallitua, mutta tunnit sakotettiin aikalisällä tulosten laskennassa.
Kärkiveneillä oli vähän tai ei ollenkaan koneajotunteja.
Mikä on pointti? Miksi konetunteja nyt analysoidaan, kun ne on jo huomioitu tuloksissa?
Sähkön tuottamiseen käytettyjä tunteja ei ARC tilastoi. Veneen laittaessa potkurin vetämään niin aika täytyy kirjata ja joka päivä ilmoittaa tunnit ARC:lle. Koko miehistö allekirjoittaa maalissa kaavakkeen, jossa koneajotunnit on mainittu.
Luin huolimattomasti ensimmäisen kysymyksen, tässä nyt nuo keskiarvot:
25 pienimmän (
Akkujen lataaminen on sallittua niinkuin muissakin kisoissa. Aikarangaistus koskee ainoastaan niitä konetunteja, joissa vaihde oli päällä veneen etenemistä varten. Ne tunnit on ilmoitettava.
Kyllä Nauticatinkin tunnit on huomioitu tuloslaskennassa.
Asia selviää kilpailuohjeista.
oli paljoa löpöä mukanakaan. pienillä veneillä on pakko purjehtia, koska kyytiin ei voi ottaa satoja litroja polttoaineita.
Voittajavene Madonna ajoi koneella 9.5 tuntia (ehkä n. 50 mailia) eli kulutti n. 18 litraa polttoainetta.
Toiseksi tulleella Swan 51:llä on isot tankit, mutta koneajotunteja oli nolla. Samoin kolmanneksi tulleella Nicholson 38:lla oli nolla koneajotuntia.
Kisan vanhin vene, v. 1938 rakennettu Peter von Seetermuhe ajoi koneella viisi tuntia ...jne. Koneajoon käytetyt polttoainemäärät olivat mielestäni aika vähäisiä.
Tulitko edes miettineeksi mikä on First 31.7:n tankkitilavuus? Tai mikä on isojen Swanien koneajokapasiteeti?
että madonna ajoi paljon koneella, verrattuna muihin, vai mihin viestiin sinä vastasit?
koska se ei ollut mikään venemerkkikohtainen ilmiö, vaan riippui tuulettomista vyöhykkeistä.
Kärkiveneillä ei ollut pitkiä koneajoja. Koneajo olisi pudottanut lopullista sijoitusta - ymmärrätkö?
Voittajaveneen, Madonnan, koneajon vähäisyys ei riippunut pienistä polttoainetankeista. Niinhän joku epäili.
Suomalaisveneistä vähiten koneajoa näytti olleen MerimyyräX:llä, 2 h. Sijoitus 15. Meritähden sijoitus oli 35. eikä se johtunut koneajosta, 5.5 h. Tenarezellä oli 16 h koneajoa, mutta silti kohtuullinen sijoitus 12.
Mitä tätä nyt vatvomaan. Koneajo oli sallittua, mutta siitä tuli aikasakkoa.
Keskeytyksiä tuli heikon tuulen takia racing-luokassa, jossa koneajo ei ollut sallittua.
ajaako koneella vai ei. Jos oli huonoa tuuria jäi pläkään, koneen käyttäminen tuli harkittavaksi.
Koneajon aikasakko oli jokaisen kipparin tiedossa.
Miksi halusit yhdistää koneajotunnit venemerkkeihin?
vai etkö lue juttua mihin vastaat.
Paljonko keskimäärin ajetaan diesel autolla ja pensavehkeille vakionopeuden säädin päällä?
Entä mikä mahtaa olla veneilijän keskimääräinen kahvin tai WC paperin kulutus päivää kohden?
Mitä sen on väliä? Ajakoot millä tykää.
Ei pitäis muita hetkauttaa.
että Bavaria ei matkapurjehduksilla juuri aja koneella. Moni skandi näköjään ajaa paljon enemmän.
Ei ihme, että tuota tilastoa kritisoidaan. Sehän vie pohjan jutuilta tyyliin "purjehdittiin pienellä skandilla koneella ajavan bavan ohi" ja "ei nähty yhtään bavaa purjeilla vaikka oli ihan hyvä keli".
Cruising-luokan 20 parhaasta veneestä 13 oli "skandeja", eniten Swaneja. Ei Bavarioita parhaiden joukossa.
Tai tilastolaskennan opiskelua, jos lukio on jäänyt käymättä.
Tilastollisilla testeillä testataan ryhmien välisten erojen niin sanottua tilastollista merkitsevyyttä. Tarkoituksena on päätellä, onko ero ryhmien välillä todellinen vaiko vain otannasta johtuvaa satunnaisvaihtelua. Tilastollisessa testissä verrataan koe- ja vertailuryhmien keskiarvoja toisiinsa ja suhteutetaan keskiarvojen ero ilmiöön liittyvään satunnaisvaihteluun. Jos keskiarvojen ero on riittävän suuri suhteessa satunnaisvaihteluun, on ryhmien välinen ero todellinen. Tällöin on todennäköistä, että ero ryhmien välillä voidaan todeta uudelleen, mikäli samasta perusjoukosta valittaisiin uudet otokset toistotutkimukseen.
Testaustuloksen varmuus ilmaistaan merkitsevyystasoina: 95 % (lähes merkitsevä), 99 % (merkitsevä) tai 99.9 %:n (erittäin merkitsevä). 95 %:n merkitsevyyttä luonnehditaan lähes merkitseväksi siitä syystä, että kokeen tuloksista tehtäviin johtopäätöksiin sisältyy vielä melko korkea, 5 %:n erehtymismahdollisuus.
Tässä pari linkkiä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilastollinen_merkitsevyys
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=196
juttusi on suora kopio täältä:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/verkkokoulu/data/tt/03/02/index.html
soveltaa kopioimaasi tietoa tilastoihisi!
Juttusi on peräisin Tilastokeskuksen sivulta
- Olet kopioinut sivun sisällön ilmoittamatta lähdettä
- Olet esittänyt jutun omana tekstinäsi
Tilastokeskus rajaa sivullaan näin tiedon jälkikäyttöä:
"Palvelun käyttäjän viitatessa palvelun tietoihin on lähteenä mainittava Tilastokeskus."
"Palvelun käyttäjällä ei ole oikeutta ilman Tilastokeskuksen kirjallista lupaa ....
... eikä jakeluun sähköisessä muodossa."
Suomi24 keskusteluohjeissa todetaan:
"Keskusteluissa on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä, mm. henkilökohtaisen tietosuojan ja tekijänoikeuksien osalta."
on jokaisen vapaasti luettavissa - siihen ei tarvita kenenkään lupaa.
Onko joku julkaissut julkisesti esillä olevaa tietoa omalla nimellään?
Entä worldcruising.com:n sivuilta kopioidut tiedot ilman lähteen mainitsemista?
Nipottamista!
PS. Jutustasi puuttui linkki niille sivuille, joihin viittasit. Laitapa sekin esille.
"julkisessa sähköisessä jakelussa olevaa tietoa on jokaisen vapaasti luettavissa - siihen ei tarvita kenenkään lupaa."
Totta. Mutta sen kopioiminen ja julkaiseminen muka omana tekstinä ei ole luvallista.
"Onko joku julkaissut julkisesti esillä olevaa tietoa omalla nimellään?"
On. Tuo nimimerkki "koulutietojen kertausta!" ketjussa 3 viestiä ylempänä. Tilastokeskus kieltää sivuillaan tuon materiaalin luvattoman käytön, katso tarkemmin täältä:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/verkkokoulu/data/tt/03/02/index.html
Tuolla on se kopioitu materiaali ja sivun alalaidassa käyttöehdot.
Tekijänoikeuslakiin voit tutustua täältä, katso erityisesti sen 5. ja 6. luku:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Lisäksi voisit tutustua Suomi24 kirjoittajan vastuuseen ja käyttöehtoihin.
Ja vielä voisit opetella erottamaan lähdetiedon käytön ja sen laittoman kopioimisen eron.
Eipä vaikuttanut kovin rikolliselta, enemmänkin vahingolta.
osui silmiin samantien. ARC:n tasoituskertoimia koskevassa keskustelussa oli suora lainaus ilman lähteen mainitsemista. Olisi syytä skarpata!
Esimerkkinä toisen foorumin hienot purjehduskuvat
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=1&t=249
ei lainauksen tänne tuonut pyrkinyt esittämään sitä omana tekstinään eikä sellaiseen sekaannukseen ollut vaaraa.
Lisäksi yhteys ARC:n sivuun oli ilmeinen, koska nimenomaan ARC:stä oli puhe.
tuskin on kovin paheksuttavaa. Sama tilastolaskennan perustieto on esitetty oppikirjoissa kuin on julkaistu Tilastokeskuksen verkkokoulussa. Kysymys on kaiketi periaatteellinen. Lähde olisi tietysti pitänyt mainita, kun kirjoittaja ei viitsinyt esittää samaa asiaa omin sanoin vaan käytti kopiointia.
Samoin lienee tuon worldcruising.com sivuilta kopioidun kappaleen laita. Kyllä lähde olisi ollut syytä mainita noudattaen worldcruising.comin copyrightiä - jos tarkkoja ollaan.
laskentaohjelmaan. JOs haluat käyttää perinteistä t-testiä, klikkaa sitä. Sen jälkeen syötät niiden ryhmien luvun, joita haluat vertailla.
http://www.physics.csbsju.edu/stats/t-test.html
Pahoittelen sitä, että linkki Tilastokeskuksen sivusta unohtui. Oli tahaton vahinko. Hyvä silti, että keskustelua syntyi.