Miten te aiotte selviytyä jouluruokailusta? Itse olen hillittömässä paniikissa siitä, miten pystyn syömään hyvin vähän ja oksentamaan tai olemaan täysin syömättä. Sitten keksin kun kuulin isäni menevän huomenna tiistaina Ouluun: otan kielilävistyksen. Sen kanssa ei pahemmin syödä.
Eli neuvoja ja kokemuksia, kuinka selviätte jouluruokailusta!
Eli neuvoja ja kokemuksia, kuinka selviätte jouluruokailusta!
Vastaukset 22
Vanhimmat
mutta aiotko tosiaan ottaa joka vuosi uuden kielilävistyksen?
Itse aion aamupuuron, eli riisipuuron heittää roskiin kun äitini ei vahdi syömistä. Lahjaksi saatavat suklaat ja karkit ym. "pilaan" sotkemalla ne johonkin aineeseen ennen kuin ehdin niitä syödä. Itse jouluruokaa aion syödä vähän (max. 200 kcal edestä), otan paljon salaattia. Enkä aio oksentaa. Jos aattona saisi pidettyä kalorit alle 500 niin voisin olla tyytyväinen.
Minä aijon oikeasti parantua tästä!
Syön kaikkea vähän, maistelen ja nautin siitä mitä pystyn pistämään suuhuni. Olen kasvissyöjä joten mikäli pysyn puuro/lanttulaatikko/rosolli linjalla ei kaloreita kerry älyttömiä määriä (enkä muuten aijo laskea)
Olen 40 kg, sairas ja väsynyt. Samalla päättäväisyydellä jolla olen itseni näännyttänyt, aijon nyt syödä itseni kylläiseksi - edes jouluna herranjestas! Olen varmasti sen ansainnut (kuten me kaikki)
Hyvää joulua! Älkää tehkö tästä vaikeaa itsellenne, sillä ystävät "joulu on kerran vuodessa vaan".
Oi että, hienoa että olet päättänyt näin, olet sen ansainnut. Ihanaa joulua, nauti. Pystyt kyllä siihen.
Itse päätin että jouluna saa syödä niin paljon kun haluaa ja sitten jos lihon, laihdutan ne loppuloman aikana pois.
ja suklaat vaikka kavereille mielummin lahjaksi niin tulee paljon parempi mieli kuin siitä että pilaat ne :D pakkaa ne heti kauniiseen pakettiin niin ei tee mieli avata nitä myöskään, siis jos pelkäät sortuvasi siihen että avaat ne.
Ja hyvää joulua myös sinulle ja onnea paranemiseen! Itse olen saanut ajan psykiatrian erikoislääkäriltä tammikuun puoleen väliin ja elättelen toiveita siitä että voisivat auttaa siellä ja paranisin vielä jokupäivä.
Nolona pakko myöntää että mun jouluaatto meni kyllä oksentaessa kaikki mitä söin, vaikka niin kovasti päätin että mulla on oikeus ja lupa syuödä. Ei se vaan niin helppoa ollutkaan. Itse kanssa vähän pääl 40 kilonen sairas ja väsynyt ;)
Vie puurosi ja suklaasi leipäjonoon. Tarvitsijoita on paljon. Moni tulisi onnelliseksi.
Hyvä että' sää oot pääsemässä jaoloilles. Näin sen pitää olla! Mua ihan joskus ärsyttää ihmiset, ku ne kokee huonoa omaatuntoa joulusyömisestä. Eihän sen pitäisi olla niin paha, jos muuten syö hyvin.
et vain söisi? ja jos joku asiaan jotain sanoo niin sanot ettet halua. Ei kukaan voi sinua pakottaa. Mikä siinä oikeastaan pelottaa sanoa että ei kiitos?
Itse olen myöntänyt asian vanhemmilleni että joo on syömishäiriö. piste. turha sitä on yrittää salailla etenkin jos porukat ei ole tyhmiä ja eivät oikeasti huomaa asiaa. Omani huomasivat ja minä myönsin. Nyt saan olla ihan vapaasti salailematta laihiksella ja voin jopa puhua ahdistuksistani äitin kanssa. Iskä ei tietysti oikein mitään asiasta käsitä.
Mutta älkää pelätkö sitä että teitä pakotetaan syömään. Ja jos olette niin laihoja että sairaalaan joudutte ja siellä pakotetaan niin muistakaa että sen jälkee saa taas laihdutella ihan vapaasti.
(kaikkista paras tietysti olisi jos oppisitte elämään hoikkina ja hyväksymään itsenne ilman tarvetta olla aina vain laihempi ja laihempi.)
Että näin.
Hyvää joulua kaikille Syömishäiriöisille, pro anoille, laihduttajille, terveille, ja sairaiden omaisille :D
Olen parantunut anoreksiasta, ja nyt tajuan miten sumea ajatuksen kulku voi anorektikolla olla. Miltähän mahtaa tuntua läheisistä, kun jouluna kieltäytyy syömästä, sotkee saamansa suklaat ettei syö niitä, laittaa vaivalla tehdyn puuron roskiin...ym. Jos voisitte edes jouluna ajatella muiden kannalta asiaa, ja tehdä läheisten mieli iloiseksi, kun syötte yhdessä perheen kanssa, ilman kalorien laskentaa ja näykkäilyä.
Olen oppinut, että elämä ei ole hukattavaksi, meillä tai läheisimmillämme voi olla 50 tai 5 vuotta, tai 2 päivää elää, sitä ei koskaan tiedä, mutta siinä vaiheessa ei saa enää menetettyjä vuosia takaisin. Ja olen onnellinen, että olen voinut viettää joulun perheen kanssa, nauraen ja syöden hyvin.
Söin vähän jouluruokaa, puuroa meillä ei ollut ollenkaan. Kun nousin ruokapöydästä, isä pyysi hiljaa etten menisi oksentamaan. Lupasin, mutta puklasin silti. Se aiheutti hirveät omantunnontuskat ja samalla riemun.
Koko mun perhe ja siskojen miehet tietää mun anoreksiasta. Äiti on hyväksynyt sen, että mä laihdutan, isä ei.
Tällä hetkellä en ole alipainoinen, siitä piti sairaala huolen. Mutta lopullinen tavoitteeni on 19 kiloa, siitä en luista edes jouluna.
Ai siis sun lopullinen tavotepaino on 19kg???
Kyllä vain, lopullinen painotavoitteeni on 19 kiloa.
et koskaan tavoita 19 kiloa. olet silloin kuollut raukka vähäjärkinen ihminen! HAHA voi että ihmiset on tyhmiä.....
Luuletko todellakin olevasi enää hengissä,jos painaisit 19kg! Tässä sen näkee miten anoreksia syö ihmisen järjen ja todellisuudentajun!
Minulla on 6-vuotias n. 118 cm pitkä hoikka pikkupoika joka painaa tuon 19 kiloa. Ei tuo kuule ressukkapieni ole millään fysiikan laeilla mahdollista tässä todellisuudessa jollet sitten ole 120cm pitkä. Jos 19 kiloiseksi haluat, sun pitää varmaan katkasta raajat pois ja luovuttaa muutama sisäelin. Ei tsiisus joko olet ihan lapsi, tosi tyhmä tai sulla on anoreksia syönyt aivot. Et millään pysty laihduttamaan 19 kiloon, johan sun pelkät luut ja sisäelimet painaa enemmän.
Ehkä olen hukannut aivoni, mutta selittäkääpäs järjellä, miksi ON MAHDOLLISTA laihtua 19-kiloiseksi? Onhan siitä elävä, korostan, ELÄVÄ todiste!
Vem är den ?? Finns det foto någonstans ?
Ei kukaan aikuinen voi olla hengissä ja painaa 19kg.
http://www.thesun.co.uk/sol/homepage/woman/real_life/article1012220.ece
Mun jouluruokailu meni siinä että söin jotain mitä pystyi, mutta likaa!!! Laatikoita lusikallisen, rosollia, salaattia, kalaa hieman ja kasviksia. Olo on kuin valaalla, illalla oksensin kun söin suklaapalan, ruokaakin vielä tuli pois. Eli ihan normaalia syömistä, vaikka normaali lihottaa mua. Mutta kyllä ne saa pois. 41kg on aika paljon mutta kyllä sen jouluna kestää, taisin syödä viidennen lämpimän aterian tälle vuodelle (asun yksin, jouluks kotiin perheen luo)
Mut ihana joulu ollu perheen parissa, onneks ne ei sentään kommentoi mun lihavuutta koska sitä en kestäis, ihania kun ovat:) Mutta kyllä tää on vuoden parasta aikaa. Nyt palkitsen itseni joulun kunniaks suurella punaisella omenalla:)