Tieliikennelaki ja asetukset kertovat ryhmittymisestä käännyttäessä esim. oikealle bussikaistaa käyttäen. Pitäisi siis kääntyä vasta toiseksi viimeisen risteyksen jälkeen bussikaistalle. Muistaakseni Helsingin poliisi on joissain kirjoituksissa todennut sallivan käytännössä yhden risteyksen ohituksen ennen kääntymistä.
Autokoulussa varmasti kiellettyä, mutta otetaan esimerkkinä vaikkapa Mannerheimintie, josta yrität kääntyä etelään päin tultaessa Pohjoiselle Hesperiankadulle. Lain mukaan tämä pitäisi tapahtua vasta Dunckerin Kadun jälkeen.
Olen nähnyt näin tapahtuvan ja liikenne on käytännössä seissyt kisahallille saakka, kun tilaa ei anneta. Ei bussit, ei muu ammattiliikenne. Poliisi sentään taipuu moiseen peliliikkeeseen ja antaa tietä ;)
Autokoulu ei voi opettaa vastoin lakia. Käytännössä liikenne ei vaan suju ilman pieniä joustoja. Kaahareista ja muutenkin välinpitämättömistä sanoudun toki pois.
Autokoulussa varmasti kiellettyä, mutta otetaan esimerkkinä vaikkapa Mannerheimintie, josta yrität kääntyä etelään päin tultaessa Pohjoiselle Hesperiankadulle. Lain mukaan tämä pitäisi tapahtua vasta Dunckerin Kadun jälkeen.
Olen nähnyt näin tapahtuvan ja liikenne on käytännössä seissyt kisahallille saakka, kun tilaa ei anneta. Ei bussit, ei muu ammattiliikenne. Poliisi sentään taipuu moiseen peliliikkeeseen ja antaa tietä ;)
Autokoulu ei voi opettaa vastoin lakia. Käytännössä liikenne ei vaan suju ilman pieniä joustoja. Kaahareista ja muutenkin välinpitämättömistä sanoudun toki pois.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ekaksi:
Risteysten määrä ei ole merkitsevä, vaan se, kuinka pitkä matka ajetaan siellä busseille tarkoitetulla kaistalla ennen kääntymistä.
Lyhyitä risteyksiä saa olla joskus jopa kaksi, harvoissa paikoissa enempää.
Monissa paikoissa esim. Hämeentiellä ja Mannerheimintiellä voi risteysten väli olla 500 m. Sitä matkaa ei varmuudella saa ajaa bussikaistalla.
Mahdollisesti vain 60-80 m. Tilanteen - kin mukaan ja tapauskohtaisesti.
Tokaksi:
Kaistanvaihtajat ovat väistövelvollisia. He eivät saa haitata takanaan ajavia, odottaessaan / hidastellessaan päästäkseen sille toiselle kaistalle ja kääntyäkseen.
Kolmanneksi:
Kyse on paljon ajon suunnittelusta, merkkien ja opasteiden lukemisesta ja tarkkailu myös sinne kauemmaksikin.
Lopuksi:
Jos muutamien kortteleiden matkalla siellä bussikaistalla olisi kääntyviä muita ajoneuvoja muutaman metrin välein, ei sinne sitten enää bussit taitaisi mahtuakaan.
Lain tarkoitushan on aivan päinvastainen.
Bussit ensioikeudella. Muutkin ajoneuvot lakien ja merkkien niin salliessa.
Luotan autokoulujen ammattitaitoon.
Nimim. Eräs autokouluope vm 1978. Valmistunut liikenneopeksi HAOKK:sta muutama vuosi sitten. Tehdään parhaamme liikenneturvallisuuden ja sujumisen hyväksi.
1) Risteysten määrä ei ole merkitsevä, vaan se, kuinka pitkä matka ajetaan siellä busseille tarkoitetulla kaistalla ennen kääntymistä.
Lyhyitä risteyksiä saa olla joskus jopa kaksi, harvoissa paikoissa enempää.
* Bussikaistamerkin vaikutusalue alkaa merkistä ja edellyttää joko kääntymistä merkkiä seuraavasta risteyksestä oikealle tai suoraan ajettaessa bussikaistalta poistumista riippumatta risteysvälien pituudesta.
2) Monissa paikoissa esim. Hämeentiellä ja Mannerheimintiellä voi risteysten väli olla 500 m. Sitä matkaa ei varmuudella saa ajaa bussikaistalla. Mahdollisesti vain 60-80 m. Tilanteen - kin mukaan ja tapauskohtaisesti.
* Koko sen matkan saa ajaa bussikaistaa mikäli on kääntymässä seuraavasta risteyksestä. Millään metrimäärillä ei ole merkitystä sen paremmin korttelin alku- kuin loppupäässäkään.
Tuossa viestissäsi tuli veret seisauttavaa uutta, lähinnä harhaiseksi höpinäksi luokiteltavaa tekstiä.
Joudut perustelemaan väittämäsi.
Ammattilaisena toki siihen pystyt.
Perusteluina ei riitä, että
- musta tuntuu tai
- olen Hevosmiesten Uutistoimistolta Manskun Shellillä kuullut tai
- yx taksimiäs kerto
liikenneturvasta (virallinen asiantuntijaelin, jossa valtio on mukana).
Lisäksi liikennerikosoikeuden oppikirjoista ja useista ylempien oikeusasteiden ennakkopäätöksistä (prejudikaateista).
Jos itselläsi ei ole edes muutamien vuosien liikennealalle soveltuvaa koulutusta, ei kannata kirjoitella tälle palstalle, ennen kuin varmistaa asiat. Aiheutat sekaannusta ja epävarmuutta erityisesti nuorissa ja uusissa kuljettajissa.
Jk. Ehdin tässä välissä varmistaa asiaa myös kahdelta tuntemaltani kuljettajatutkintojen vastaanottajalta. Samoissa sävelissä mentiin.
Hyvää joulua sinullekin, harrastelija-viisastelija.
Koska toinen oli jo ehtinyt ennen minua, puutunkin vain yhteen juttuusi.
Kyll se busakaista alkaa jo paksummista kaistaviivoista (leveys 20 cm) ja katumerkinnällä bussin kuvasta.
Kannattais lukea useammasta laista ym.
- kuten tieliikennelait ja -asetukset, liikenteenohjauslaiitteista olevat lait, asetukset ja ohjeet ja etenkin liikennemerkkikuvaston tekstiselitykset, ynnä kuntaliiton ohjeet (määräykset) tiemerkintöjen ja liikennemerkkien asettamisesta.
Lakimiesten mm. yksi professori ovat kirjoittaneet jo 52 v alan erityisoppikirjaa. Jos on rahaa. osta ja lue.
Siinä viisaalle mietittävää.
Olen edellisen vastaajan kanssa samaa mieltä.
Se ope oli ja on oikeasti ja kunnolla.
Mara. Ei taxiukko.
...sinne päin. Inssi hylkäisi saman tien.
Vastaan samassa yhteydessä molemmille nimimerkeille ”poliisilta ja” ja ”Hevosmiäs”, jotta muu lukija huomaa yhteneväisyydet näissä molemmissa kirjoituksissa.
Kun jonkin poikkeuksellisen/uuden väittämän perusteeksi esitetään jotain, jossa viitataan johonkin
lakiin, niin väittäjä esittäköön lainkohdan tai
oppikirjaan, niin mainitaan oppikirjan nimi ja tekijä tai
KKO ennakkopäätökseen, niin esitetään päätöksen tunnus tai linkki, jolla verkosta löytää ( verkossa on v. 1926 lähtien ) tai
asiantuntijaelimen kannanottoon, niin kerrotaan linkki siihen tai sen sijainti elimen kirjastossa, josta sen voi noutaa
tai…tai…tai
Omituisesti Teitä molempia nimimerkkejä vaivaa sama vika ettei yhtäkään linkkivahvistusta pystytty tekemään. Ettei olisi sama henkilö raapustanut molemmat viestit?
Hevosmiäs esitti ETENKIN luettavaksi ( ”ja etenkin liikennemerkkikuvaston tekstiselitykset,” ) ja sen löysin helposti.
Se tekstiselitys on seuraavanlainen:
541 b. Linja-autokaista
Merkit 541 a ja 541 b
Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot, invalidipyörät ja polkupyörät. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä 542 a tai 542 b ole toisin osoitettu. Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan ja se voidaan tarvittaessa toistaa.
Tämä merkin selitys tukee ainoastaan omaa väittämääni, jossa ei mitenkään rajata metrimäärillä ryhmittymistä vaan bussikaistalle saa ryhmittyä jo sen alusta mikäli seuraavasta risteyksestä käännytään oikealle ( tai pihaan, parkkipaikalle jne. jo ennen seuraavaa risteystä ).
Kuinkahan tässä ketjussa ei ole muita opettajia mukana? Onkohan se jotain ammatillista solidaarisuutta? Vai ovatko niin huulipyöreänä hämmästyksestä etteivät kykene.;)
On totta, että ainakin Helsingissä poliisi näyttää ottaneen järkevän kannan hyvin lyhyiden risteysvälien ryhmittymisiin kuten esim. tuohon Pohjoisen Hesperiankadun ja Dunckerinkadun
väliin, joka lienee luokkaa 40-50 metriä. Eivät ainakaan ole päälaki sinipunaisena syöksyneet perään vaikka ryhmittyminen ruuhka-aikaan bussikaistalle on tapahtunut ennen Dunckerinkatua, mutta kääntyminen on sitten tapahtunutkin vasta P-Hesperiankadulle.
Pikku vinkki molemmille: Tuolla henkilökohtaisella solvaamisella ja kirjoituskiellolla sekä mahtailevien viittausten käytöllä ei ole minuun mitään vaikutusta.
Odotan lisäselvennyksiä Teiltä.
Hyvää Joulua kaikille palstalaisille.
Ihan oikein, ei voi metreissä mitata sitä kuinka kauan sillä bussikaistalla voi ajaa ennen kääntymistä. Siihen vaikuttavat niin monet asiat. Mikä pykälä sanoikaan että ajokaista ryhmittymistä ja kääntymistä varten on valittava hyvissä ajoin. Liikenteessä tärkeintä on kertoa muille aikeistaan. Siihen pyrkii tll ja tla, tavoitteena turvallinen ja sujuva liikenne.
Linja-autonkuljettajan näkökulmasta pahimpia tilanteita ovat ne, joissa henkilöauto kiilaa eteen 50m ennen risteystä, ok, järjestetään tilaa, mutta kun nämä autot yleensä juuri ennen kääntymistä iskevät jarrut pohjaan ja laittavat sitten vilkun päälle. Miten sellaista voi ennakoida kun mikään ei viittaa muuhun kuin että tämä auto jatkaisi risteksessä suoraan? Ja: yllätys yllätys kun pitääkin kääntyä niin risteävää tietä onkin ylittämässä jalankulkijoita.
Tietysti yritetään parhaamme mukaan varautua kaikken mahdolliseen ja mahdottomaan mutta yrittäkää ymmärtää hyvät yksityisautoilijat että 20 tonnia ei pysähdy noin vain. Jos kerran kaistaa vaihtaessanne käytätte sitä vilkkua saadaksenne tilaa niin laittakaa vilkku hyvissä ajoin myös ennen kääntymistä päälle. Näin takaatte turvallisen ja mukavan matkan itsellenne ja matkustajilleni, matkan joka voi jatkua ilman vahinkoja!
Kerrankin ihan fiksua ja käytännön läheistä luettavaa. Tajusit asian ytimen alkuperäisestä kirjoituksestani. Laki ja liikenneopetus menee aika yksiin. Käytäntö liikenteen sujumiseksi vaati toki pientä JÄRKEVÄÄ joustoa.
Asiahan voisi olla myös päinvastainen, eli sivukaduilta käännyttäessä vaikkapa oikealle Mannerheimintielle bussikaistalle ja saman tien vilkku vasemmalle kaistanvaihtoa varten. Käytännössä ruuhka-aikana saattaa mennä hyvinkin parisen korttelia, ennen kuin joku antaa tilaa. Asian ydin oli kuitenkin ryhmittyminen.
No, stadistahan löytyy esimerkkejä vaikka kirjaksi asti. Toinen esimerkkini koskee bussikaistan väärinkäyttöä. Surullisen kuuluisa risteys Mannerheimintie-Tukholmankatu ei esittelyjä varmasti kaipaa. Ruuhka-aikaan Bussikaistaa käytetään surutta hyväksi Tukholmankadulle pyrkivän jonon ohittamiseksi Reijolankadun jälkeen. Tämä taas ei mielestäni ole edes järjellä perusteltavissa. Siinähän ei ole kysymyksessä ryhmittymisestä ja turha kaistan vaihtokin on kiellettyä.
ajanut tuosta Mannerheimintien kohdasta, jonka mainitsit, mutta aikaisemmin välillä Tukholmankatu-Reijolankatu ei ollut bussikaistaa ollenkaan kumpaankaan suuntaan.
Tarkoituksella, jotta Reijolankadulta kääntyvät pääsevät ajamaan oikeaa kaistaa suoraan ja vaihtavat Lääkärinkadun risteyksen jälkeen pois oikealta kaistalta jättäen sen busseille. Muutoin eivät Mannerheimintietä pohjoiseen ajavat bussit pääsisi mihinkään Tukholmankadulle vasemmalle kääntyvien ja bussikaistalta pois änkeävien takia.
Samoin Tukholmankadulta tulevat pääsevät ajamaan oikeaa kaistaa suoraan Stenbäckinkadun risteyksen yli ja jättävät sen jälkeen oikean kaistan busseille. Muutoin eivät Mannerheimintietä etelään ajavat bussit pääsisi mihinkään vasemmalle Reijolankadulle kääntyvien ja bussikaistalta pois vaihtavien takia.
En näe väärää siinä, että Manskua etelästä tai pohjoisesta suoraan ajavat sivariautot vaihtavat kummastakin suunnasta tullessaan oikealle, siis sille ei-bussikaistalle, sivuuttaakseen vasemmalle kääntyvät jonottavat. Valitaanhan me muuallakin kaistaa sen välityskyvyn mukaan - jatkuva edestakaisin poukkoilu on eri asia.
Mainitsit tuossa tuon sivukadulta kääntymisen Manskun oikealle bussikaistalle.
Siitä vois myös jäkättää vähäsen.
Otan uudelleen tuon merkin selityksen, josta erotin tuon kaistan sivarikäytön autoille:
Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot, invalidipyörät ja polkupyörät.
***Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot.***
Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä 542 a tai 542 b ole toisin osoitettu. Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan ja se voidaan tarvittaessa toistaa.
Tuo voidaan tulkita niin, että oikealle käännyttäessä ei käännytäkään kääntymissäännön mukaan oikealle kaistalle vaan suoraan yli bussikaistan vasemmalle kaistalle, koska sanamuoto ei ole
***Kääntymiseen ja ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot.***
Tuo ( erään tulkinnan mukaan ) kieltää kääntymisen oikealle bussikaistalle ts. sallii sen käytön vain ryhmittymiseen.
Olen kuullut, että Turussa autokouluissa opetetaan kääntymään suoraan vasemmalle kaistalle, Helsingissä ei.
Ethän tietenkään ota tällaisia keskustelupalstan ohjeita kovin kirjaimellisesti ja etenkään toteuta kovin varomattomasti, koska tämäkin viesti voi olla pelkkää huuhaata.;)