Natsi-Saksan keskitysleirien portteihin taotut lauseet oli tarkoitettu juutalaisille ironisena muistutuksena siitä, että tekemällä työtä ihminen voi saavuttaa vapauden. Kirjallisuudessa ja lukuisissa kuvataiteen teoksissa metaforana käytetyn lauseen alkuperä on protestanttinen työn ja sen yhteiskunnallinen merkitys ja etiikka.
Näkemys velvollisuudesta tehdä työtä oli Weimarin hallituksen eli Saksan valtion (Deutsches Reich, 1913-1933) työttömyysohjelmien lähtökohta. Velvollisuus oli toiminta ja tavoite, joka sopi kansalle, protestanttiselle kirkolle ja liike-elämälle (kapitalismille). Työn kautta ihminen toteutti ja järkeisti elämänsä, ja koko yhteiskunta arvorationaalisuutensa. Myöhemmin työn on katsottu määrittelevän henkilön koko yhteiskunnallisen olemassaolon olemuksen ja merkityksen: ilman työtä et ole mitään etkä kukaan. Työ on velvollisuus ja sen kautta saavutetaan vapaus, ei päinvastoin.
Arbeit mach frei oli juutalaisten pilkkaa, mutta natsit tuskin ymmärsivät lauseen merkitystä, kuten he eivät ymmärtäneet monia muitakaan filosofiasta ja tieteestä lainaamistaan käytännöistä. Oleellista kuitenkin on se, ettei lause ole natsien keksimä, koska se oli jo muotoiltu myös sisältönsä osalta ennen natsien ja kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1933. Arbeit macht frei korvattiin Buchenwaldissa rotuvihaa lietsovalla Jedem das Seine (Jokaiselle omansa, jokaiselle se mikä hänelle kuuluu). Lause oli murhaava ivaa juutalaisille.
Raamatussa (Joh. 8:32) ihminen vapautuu totuuden kautta; totuus tekee teistä vapaita. Tätä on pidetty arbeit macht frei -käsitteen alkuperänä, mutta selitys on virheellinen.
Perustuslaillisten joulutarinan kirjoittanut Rainer Tähtinen on siis ollut enemmän yhteiskuntanäkemysten innoittama kuin sortunut halpamaisuuksiin. Max Weberin (1864-1920) yhteiskuntanäkemyksen keskeinen osa on kapitalismin henki, jonka nykyaikaista ilmenemistä Tähtinen kuvaa joulutarinassaan.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=35596
Näkemys velvollisuudesta tehdä työtä oli Weimarin hallituksen eli Saksan valtion (Deutsches Reich, 1913-1933) työttömyysohjelmien lähtökohta. Velvollisuus oli toiminta ja tavoite, joka sopi kansalle, protestanttiselle kirkolle ja liike-elämälle (kapitalismille). Työn kautta ihminen toteutti ja järkeisti elämänsä, ja koko yhteiskunta arvorationaalisuutensa. Myöhemmin työn on katsottu määrittelevän henkilön koko yhteiskunnallisen olemassaolon olemuksen ja merkityksen: ilman työtä et ole mitään etkä kukaan. Työ on velvollisuus ja sen kautta saavutetaan vapaus, ei päinvastoin.
Arbeit mach frei oli juutalaisten pilkkaa, mutta natsit tuskin ymmärsivät lauseen merkitystä, kuten he eivät ymmärtäneet monia muitakaan filosofiasta ja tieteestä lainaamistaan käytännöistä. Oleellista kuitenkin on se, ettei lause ole natsien keksimä, koska se oli jo muotoiltu myös sisältönsä osalta ennen natsien ja kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1933. Arbeit macht frei korvattiin Buchenwaldissa rotuvihaa lietsovalla Jedem das Seine (Jokaiselle omansa, jokaiselle se mikä hänelle kuuluu). Lause oli murhaava ivaa juutalaisille.
Raamatussa (Joh. 8:32) ihminen vapautuu totuuden kautta; totuus tekee teistä vapaita. Tätä on pidetty arbeit macht frei -käsitteen alkuperänä, mutta selitys on virheellinen.
Perustuslaillisten joulutarinan kirjoittanut Rainer Tähtinen on siis ollut enemmän yhteiskuntanäkemysten innoittama kuin sortunut halpamaisuuksiin. Max Weberin (1864-1920) yhteiskuntanäkemyksen keskeinen osa on kapitalismin henki, jonka nykyaikaista ilmenemistä Tähtinen kuvaa joulutarinassaan.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=35596
Vastaukset 7
Vanhimmat
lukea juttua loppuun asti?
Oliko Tähtinen vilpittömällä joulumielellä? Oliko "Arbeit mach frei " sittenkään sovelias joulupöytään? Voit esittää oman mielipiteesi ja perustelusi.
tehköön mitä tekee
Oliko tarkoitus vain päästä julkisuuteen.
jaa sun vai?
..on sitä kontekstista irroitettua peruSSuomalaista huumoria.
Miten teksti kuului joulupöytään ja miksi oli kirjoitettu saksaksi ei suomeksi,isänmaalisuus on persuilla viellä hakusesa oletan