Tuota hoetaan jatkuvasti Vene-lehdessä miinuksena. Mihin tällaista kaivoa tarvitaan nykyveneessä? Ennen pilssikaivolla oli käyttöä, koska veneisiin tuli enemmän tai vähemmän vettä joko alhaalta tai ylhäältäpäin. Turkkilevyt olivat alhaalla lähellä runkoa, joten turkkilevyjen alle ei jäänyt suurta vesitilaa ja pienikin vesimäärä veneen pohjalla olisi kastellut turkkilevyt. Vapaasti sisätiloissa liikkuva vesi olisi myös huonontanut veneen balanssia. Lisäksi makuupaikat salongissa olivat aivan veneen laitaan saakka ja herkästi kallistuvan veneen patjat olivat vaarassa kastua. Nykyveneissä ei ole vastaavia ongelmia. Pohjapalkisto, joka käsittää sekä poikittais- että pitkittäisjäykisteitä muodostaa veneeseen tehokkaasti lokeroidun pilssin, johon mahtuu paljon vettä. Vene-lehden loppuyhteenvedossa pitäisikin ilmoittaa vaikeasti puhtaana pidettävän pilssikaivon puuttuminen plussana.
Pilssikaivo puuttuu?
eskom
293321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
kastumisesta. Itselläni oli moderni, kuvauksesi mukainen pilssikaivoton vene. Lisäksi sain kastumiskokemusta isosta charter-ranskiksesta. Molemmissa oli sama ongelma. Oli aika hankala saada pilssivettä tyhjennettyä veneen purjehtiessa. Kyllä se pilssivesi loiskui edestakaisin ja kasteli sisustaa. Kerran harmitti, kun leipävarastokin kastui.
Reiluja sisätilan kastumisia on sattunut kun spinnua on laskettu keulaluukkuun ja vihreää vettä on sattunut loiskahtamaan kannelle. Joskus on aalto paukahtanut avotilan luukusta sisälle jne. Kerran makeavesitankki tyhjeni pilssiin kun vesipumppu petti. Kyllä syitä on aivan yhtä monta kuin syväpilssisissä venemalleissakin.
Pitkiä purjehduksia varten halusin veneen, jossa nimenomaan on syvä pilssi. Se on helppo tyhjentää vaikka kryssillä. Ymmärrän Vene-lehden testaajien mielipiteen oikein hyvin.
Pilssikaivon puhdistamisessa ei ole ollut mitään ongelmia. Ehkä niitä oli vanhoissa puuveneissä, joissa pilssi saattoi olla kapea ja niin syvä, ettei kädellä ulottunut pohjalle.
saaristopurjehtijan näkemys ja kokemus.
onko pilssikaivo tarpeen vai ei. Veneessäni ei varsinaista pilssikaivoa ole, 20-30 cm korkuinen palkisto lokeroi turkkilevyn alapuolisen pohjaltaan hiukan kaarevan tilan mukavasti.
Tila pysyy hyvin kuivana eikä ongelmia ollut Karibian kierroksellakaan. Totta kai joskus jää ikkuna auki tms ja sisään pääsee hiukan vettä. Muutama ämpärillinen ei haittaa, sen saa purjehtiessakin käsipumpulla pois, lähellä reunoja on reiät tyhjentämistä varten, toimii hyvin veneen ollessa hiukan kallellaan.
Turkkilevyjen alapuolinen tila on satoja litroja, joten esim. vesitankin tyhjentyminen sinne ei aiheuttaisi ongelmia varsinkaan ankkurissa/satamassa ollessa.
Kun pilssikaivoa ei ole, lokeroiden tilat on hyvin käytettävissä varastointiin (ämpärit, käsipumput, siivousvälineet yms).
Ei pilssikaivo ole tarpeen kuin tasapohjaveneessä, jossa sellainen tarvitaan pilssipumppua varten. En usko, että pilssipumppu imee kovin hyvin, jos laakeassa pilssissä ei ole minkäänlaista vedenvalumissyvennystä.
Minullakin pilssi on niin iso, että siellä on mm erillinen 400 litran vesitankki ja tilaa kaljakoreille, ruokabokseille ym. Veneen vakauden kannalta on hyvä, että raskas kama voidaan sijoittaa syvään pilssiin.
Pitkiä reissuja varten kannattaa harkita vesisäkkejä. Ne on helppo sijoittaa vaikka matalahkoon pilssitilaan.
on vankempi rakenne. Kotoisilla vesillä löytyy
kiviä ja suuremmilla vesillä muuta kelluvaa kamaa, jolloin iskuja saattaapi tulla eli syvä pilssirakenne jakaa iskun laajemmalle alueelle, jollin ei synny pistekuormitusta.
täälläkin "pilssi" tai jopa "kölitaskuksi kutsuttava" senverran syvä että hyvin pumppu hoitaa roiskeet ja valumat. Normisti on säilykkeitä ja juomia täynnä :) :)
X
On hyvä hommata kerralla sellainen vene joka on kunnolla suunniteltu ja tehty, ei tarvitse säkeillä painopistettä säätää.
Siis Hudsoin Force 50
käytetään tiheää pohjapalkistoa, joka jakaa pohjakosketuksesta aiheutuneet voimat laajalle alueelle. Autojen törmäyssuojaus on ihan eri tasolla kuin 20 vuotta sitten, sama kehitys on tapahtunut myös venepuolella. Vene on aina kompromissi usean tekijän kesken. Valtaosa veneilijöistä ei koskaan purjehdi seuduilla, joissa veneen tulee kestää useita voimakkaita törmäyksiä, ilman että venettä voisi välillä korjata, joten törmäysten kestoa ei ole järkevää liioitella muiden ominaisuuksien kustannuksella.
Kyllä vanhat syväpilssiset pitkäköliveneet kestivät pohjakosketuskia huomattavasti paremmin kuin pilssittömät eväköliveneet. Kysele korjaamoilta, jos itselläsi ei ole kokemusta molemmista venetyypeistä ja pohjakosketuksista niillä.
En usko, että nykyveneiden suunnittelussa olisi erityisemmin huomioitu Suomen poikkeuksellisen karikkoisia ja matalia rannikoita. Nykyiset kapeat ja syvät T-kölit tuskin ovat eduksi saaristoväylillä, vaikka pilssittömässä pohjassa olisi tiheä tukipalkisto.
Mitä mahdoit tarkoittaa "välillä korjaamisella"? Kun keskivertopurjehtija kesälomaretkellään kolhii veneensä vaikkapa Merenkurkun saariston kivikoissa, voi lomareissu päättyä siihen. Runko-ja kölivaurioiden korjaus ei onnistu noin vain, loppukesä voi olla pilalla.
Voisipa muuten olla tervetullut uudistus, jos veneillekin tehtäisiin törmäystestejä - esim. normaalilla 6-7 kn purjehdusvauhdilla kivikkoon.
Dehler on julkaissut videoita omista törmäyskokeistaan, joissa vene pysyi pinnalla törmäyksen jälkeen. Se varmaankin oli pääasia. Rungon saamia delaminaatiovaurioita ja hiushalkeamia ei kutenkaan paljastettu.
tarkoitin, että veneellä ollaan todella sellaisessa paikassa, jossa korjaustelakalle on matkaa viikkojen verran, eli en tarkoittanut Suomen lähivesiä. Jos täällä veneeseen tulee korjattavaa, vene viedään lähimmälle vakuutusyhtiön suosittelemalle telakalle ja jatketaan lomaa jossain muissa merkeissä, esim. lennetään etelään. Vene on aina kompromissi, täydellistä venettä ei ole olemassa. Veneen ominaisuudet valitaan mahdollisimman hyvin omien tarpeiden mukaisiksi.
Auton ja veneen törmäystä ei oikein voi verrata.
Auton törmäyksessä on ideana ihmishenkien pelastaminen, tämä on johtanut siihen, että kolarissa nykyautot menevät herkästi korjauskelvottomiksi, kun tarkoitus on että törmäyksessä nopeus ei hidastu liian äkkiä.
Auto-onnettomuuksien yleisin kuolinsyy on kosta hidastumisesta johtuva aortan repeäminen.
Vanhat volvot ja saabit eivät menneet kuin syylariin asti kasaan kolarissa, ja töksähdys oli melkoinen.
Nykyään auto menee kasaan kojelautaan asti, ja pysähdys on pehmeämpi.
En ymmärrä miksi veneissä olisi sama idea?
Se tosin näyttää siltä. kun telakalla katsoo uusien veneiden törmäysvaurioita, niin on jälki paljon kauheampaa kuin se oli vielä 80-luvulla.
Tarkoitin, että autojen törmäyssuojaus on parantunut teknisen ymmärryksen lisääntymisen ansiosta, ja samalla tavalla tekninen ymmärrys on lisääntynyt myös venepuolella. Se ei suinkaan tarkoita, että veneiden tulisi mennä karilleajossa hallitusti kasaan.
"Autojen törmäyssuojaus on ihan eri tasolla kuin 20 vuotta sitten, sama kehitys on tapahtunut myös venepuolella."
Ja kyllä se tuntuu että veneissä alkaa olla sama idea, että vene menee hallitusti tuhannen paskaksi törmäyksessä, toisin kuin vanhaan hyvään aikaan.
jo maininta Dehlerin karilleajokokeiluista. Ruotsalainen Pronavia 38 oli ajettu myös karille 8,5 solmun nopeudella ilman ihmeempiä vaurioita. Voit tietysti elvistellä, että molemmat ovat konkurssissa (www.pronavia.se ei näytä toimivan enää), mutta teknistä kehitystä et voi kumota. 80-luvun veneet, joissa köli roikkui pohjasta ja kölitukit hutaistiin paikoilleen, olivat sen ajan kokeiluja. Nykysuunnittelu on aivan eri tasolla. Materiaaleja, jotka kehittyvät hurjaa vauhtia, osataan käyttää niiden ominaisuuksia hyväksikäyttäen eri paikoissa.
Sellaista lujitemuovi venettä ei ole olemassakaan, jota karille ajo ei vaurioittaisi. Jos vene kestää, niin vähintäänkin moottorin kiinnityksissä tulee ongelmia. Lasikuitu on lasikuitua, hämähäkkejä voi löytyä mitä ihmeellisimmistä paikoista. Vankkakin vene notkahtaa karille ajossa ja lasikuituun tulee säröjä. Skegin ja köli välistä voi löytyä piilossa olevia heikkoja kohtia jne. Ne on kaikki korjattava, ennen kuin veneilyä jatketaan.
venettä, jota karille ajo ei vaurioittaisi.
"Vankkakin vene notkahtaa karille ajossa ja lasikuituun tulee säröjä." Ei tule, lasikuitu on joko ehjää tai poikki, säröjä ei kuidussa ole koskaan. Laminaatissa niitä sen sijaan voi olla, jolloin ne on aina matriisissa
"Materiaaleja, jotka kehittyvät hurjaa vauhtia, osataan käyttää niiden ominaisuuksia hyväksikäyttäen eri paikoissa. " Niin kuin mitä esimerkiksi ?
Kyllähän monifaasi teräksiä on ollut vuosikymmeniä, muttei niitä taida kölipulteissa näkyä vieläkään. Samoin lujempia ja jäykempiä hiilikuituja on myös kehitetty, muttei niitäkään juuri tuotantoveneissä näy. Joten mihin materiaali kehitykseen siis nyt viittaat ?
”Ei tule, lasikuitu on joko ehjää tai poikki, säröjä ei kuidussa ole koskaan. Laminaatissa niitä sen sijaan voi olla, jolloin ne on aina matriisissa”
Olet oikeassa. Lujitteessa ne joskus vaikeasti havaittavat säröt ovat. Säröt heikentävät rakennetta, joten ne on korjattava.
” Kyllähän monifaasi teräksiä on ollut vuosikymmeniä, muttei niitä taida kölipulteissa näkyä vieläkään.”
Nykyisetkin kölipultit ovat riittävän kestäviä, jos mitoitus on oikea. Niihin ei tarvita kalliimpaa materiaalia.
” Samoin lujempia ja jäykempiä hiilikuituja on myös kehitetty, muttei niitäkään juuri tuotantoveneissä näy. Joten mihin materiaali kehitykseen siis nyt viittaat ?”
Lue esim. tuosta linkistä kohdasta ”High quality materials”
http://sail.elan-yachts.com/pc.asp?xpath=&xpathid=&lang=eng
avomerikelpoisissa purjeveneissä joissa on aina kannen läpi menevä masto. Maston kautta tulee kelissä vettä pilssiin. Kunnon pilssikaivosta se on helppo pumpata ulos. Kannella seisova masto ei ole niin tukeva kuin läpi menevä. Vene tosin on kuivempi eikä kaivo ole niin tärkeä.
kannen läpi menevä masto. Aukko on peitetty mastonvalmistajan kauluksella. Sitä kautta ei pääse vettä veneeseen.
Voit tiivistää maston ulkopinnan ja kannen välin ilman mastonvalmistajan kaulustakin. Hyvän kumikauluksen saat vaikkapa auton sisärengaskumista, jonka kiristät isoilla letkuklemmareilla mastoon ja kannen kaulukseen.
Silti jää vedelle väyliä pilssiin, mikäli fallit on maston sisällä niinkuin useimmiten on.
Kyllä vesi löytää fallien aukoista maston sisään ja valuu sieltä pilssiin. Et ehkä ole huomannut, jos olet toisataiseksi seilannut suojaisilla vesillä tai et ole joutunut kunnon rankkasateeseen.
PS. kinkku uunissa.
Jos maston sisus on avoin, saa sitä kautta tosiaan ämpärikaupalla vettä sisään. Asiallinen rikipaja laittaa kannen kohdalle tulpan. Jos piuhat eivät mene purjeurassa kuten Seldenillä, voi tulpasta edelleen mennä putki läpi. Seldenin purjeuran täydellinen tiivistäminen ei ole ihan helppo juttu, mutta vuodon pitäminen vähäisen tihkumisen tasolla on.
Jos toisaalta kuvittelee, että vesi pysyy meressä vähääkin reilummassa kelissä, on yltiöoptimistinen hörhö. Kanneltaan täysin tiiviitä veneitä tunnen vain pari, molemmat muuten puisia. Tavallisten kansivuotojen lisäksi tulee joka tapauksessa kaikilla jo esille tuoduilla ja kymmenillä muilla tavoilla vettä sisään. Ja normaalisti paljon enemmän kuin satunnaisia pisaroita.
PS. ja nyt ottamaan kinkkua uunista...
itselläni on ollut 40 jalkainen ranskatar toistakymmentä vuotta ja mikään ei ole aiheuttanut niin paljon harmia kuin kunnon pilssin puuttuminen. milloin on hajonnut vesisäiliö, milloin kansi vuotanut ja kerran jopa pettänyt septitankin takaiskuventtiili. polvillani kirosin ja vannoin etten koskaan enää hanki pilssitöntä venettä. yksikään pilsitön vene ei varmasti tuota ongelmaa satamassa seistessään mutta tilanteet tulevat yleensä yllätyksenä, enemmän tai vähemmän huonossa kelissä. nyt ostamassani veneessä on syvä pilssikaivo automaattikytkimellä ja tämä on ainakin minulle oikea valinta.
Minulla oli HR352, jossa on todella syvä pilssi ilman automaattista pilssipumppua. Öljyn vaihdon yhteydessä öljyä pääsi lorahtamaan pilssiin. Onneksi ei ollut automaattia, muuten olisimme olleet noloina keskellä öljylammikkoa. Yli metrin syvyistä ahdasta pilssiä oli tosi hankalaa pestä öljystä puhtaaksi. Itse asiassa pilssissä oli aina jonkin verran öljyä, joten en edes harkinnut automaattipumppua. Kerrankin merivesipumppu vuosi, se selvisi vasta kun turkkilevyt kastuivat. Tuli taas melkoinen homma öljyisen pilssiveden kanssa.
ja samanlaisia ongelmia pilssin puuttumisesta. Piti yrittää sienen ja ämpärin kanssa tyhjentää, kun pumppu ei imenyt.
Ja se toinen harmi oli rattiohjauksen mekanismin pettäminen ja lopulta risoi rattiohjauskin, koska purjehdin aika paljon yksin.
Näin ratkesi taas pari valintaperustetta seuraavaa venettä varten: 1) pitää olla kunnon pilssi ja siinä automaattipumppu sekä 2) mieluiten pinnaohjaus. Näitä veneitä ei tahdo löytää meikäläisiltä markkinoilta.
suunnitellussa veneessä moottorin alla oma erillinen "pilssi", mistä mahdolliset öljyvuodot voi poistaa asiallisesti.
Se helpottaa suodattimien vaihtoakin. Pilssi kannattaa pitää puhtaana, vaikka se olisi kuinka syvä.
Joissakin vanhemmissa veneissä on erillinen laatikko moottorin alla, jolloin öljy- tai naftatipat ei mene pilssiin.
vene rakenteellisesta muodostaan johtuen pystyy vastaamaan kivillemenon aiheuttamiin voimiin paremmin kuin lattapohja - eväköli konstrutiot. Lisänä siihen sitten raskaan tavaran, vuotovesien yms. sijoituskapasiteeti. = sata litraa perinteisessä pilssissä voi olla ihan tavallista tai sitten lattapohjassa katastrofi.
Lienee kiistatta selvää, että alaslasketussa kölitaskussa kiinni oleva köli on konstruktiona pohjakosketustilanteessa kestävämpi kuin suoraan veneen tasaiseen pohjaan kiinnitetty köli. Ei tätä tosiasiaa mikään muuta, ei vaikka niitä kölitukkeja sinne tasaiseen pohjaan huiskittaisiin vaikka kuinka tiheään. Ja kaikki veneet saa varmasti rikki, kun vastapuolena on suomalainen graniitti. Ainakin eräässä ranskalaisveneessä nämä kölitukit ovat vain liimattu kiinni veneen runkoon, ei siis ylilaminoitu. Tässä veneessä kölitukit siis tosiasiassa vain kannattelevat turkkia. Saa siinä olla uskoa materiaalikehitykseen ja eksoottisiin kuituihin.
Se lienee myös varmaa, että kunnollisellä kölitaskulla varustettu vene on hankalampi ja näin ollen myös kalliimpi valmistaa kuin tasapohjainen runko.
Tässä keskustelussa on jo viisaasti kerrottu, että kyllä sitä vettä sinne pilssiin tulee jostakin, ennemmin tai myöhemmin, ne joilla ei vielä ole näin käynyt, niin odotelkaa ja purjehtikaa rauhassa vain. Sieltä syvästä pilssistä vesi on sitten somaa pumpata pois. Lisäksi syvään köliin saa mahtumaan kunnon pumput ja kahdeksankymmentäluvulla pilasin siellä eräitäkin makkaralenkkejä ennenkuin uskoin, että ainoa mitä sinne kannattaa säilöön laittaa, on juotavat.
” Lienee kiistatta selvää, että alaslasketussa kölitaskussa kiinni oleva köli on konstruktiona pohjakosketustilanteessa kestävämpi kuin suoraan veneen tasaiseen pohjaan kiinnitetty köli.”
Väärällä tavalla liian jyrkästi alas lasketut kölitaskut ovat todella heikkoja. Tuossa yksi esimerkki:
http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.arneolsenab.se/old-web/bilder/sbat/sbat3.jpg&imgrefurl=http://www.arneolsenab.se/old-web/g7.html&usg=__VO1yLScLG7r77GZF3FsCtDbRPj4=&h=132&w=200&sz=9&hl=fi&start=3&sig2=k35-T9ZVvsRNy4wiTXbknA&um=1&tbnid=RdXTtuEuArJ0_M:&tbnh=69&tbnw=104&ei=vvBZSZr0Ad-zjAfjysTzDg&prev=/images?q=svajköl&um=1&hl=fi&lr=&sa=N
Kunnollinen pilssi riittävillä pyöristyksillä edellyttää rungon laminointia kahdesta puolikkaasta. Tämän takia veneeseen tulee koko veneen pituinen sauma keskelle pohjaa. Karille ajossa tuo sauma saattaa revetä kölin takaosan kohdalta. Asia on tullut monelle yllätyksenä heidän luultuaan omistavansa ”pommin varman” rakenteen. Ilman kölitaskua olevassa veneessä ei ole tätä ongelmaa. Kaikkia konstruktioita voidaan tehdä joko hyvin tai huonosti.
Pahannäköisiä kuvia. En kirjoittaessani tarkoittanut tuota linkkisi esittämää rakennetta, joka on periaatteessa kuin veneen pohjaan suoraan kiinnitetty evököli, vaan juuri niinkuin itse kirjoitit: tarpeelliset jouhevat pyöristykset ja kölitaskun takareunan tulee tulee sijaita huomattavasti alempana kuin kölitaskun etureuna sekä luonnollisesti tarpeelliset ja mielestäni lisäksi vielä ylivahvat rakenteet kölin ja muun pohjan alueellä. Ei se paino siellä alhaalla haittaa...
Siitä olen kanssasi ihan samaa mieltä, että minkä hyvänsä konstruktion voi pilata huonolla rakentamisella ja liian pienillä materiaalivahvuuksilla.