MIHIN SUUNTAAN PÄÄSYKOE KEHITTYY?

minunkaan mielestä lääkis ei pitäsi kähteä muuttamaan vuoden 3009 kokeenstuuntaa.

En ole pyrinyt lääkikseen viime vuosikymmeninä, mutta tulee mieleen eräs selitys (jos siis valintakoekysymykset osuivat kaikki suppealle alueelle). Nykyäänhän pääsykoekirjallisuudesta on muodostunut tekijöilleen mahtava tulonlähde, koska aina edellytetään, joka vuosi uusitun painoksen hankintaa. Tämä on muuten täysin turhaa ja pyrkijöiden rahan tuhlausta. Oleellista, jotta tämä huijaus onnistuisi pitkällä tähtäimellä, on tietysti se, että kysymyksiä täytyy tulla myös uusituista osioista.

Oikeustieteellisissä on myös onnistuttu ihanteellisesti tässä pääsykoekirjarahastuksessa.
Kirjat - samoinkuin tuo Galenoskin on mielestäni täysin ylihinnoiteltuja.

Lääkiksessä parhaat valintakoekysymykset olisivat nimenomaan soveltavia tehtäviä, joissa pitäisi päätellä kuvaillun potilan mahdollista vaivaa tms. On täysin järjetöntä, että pääsykokeissa viljellään runsaasti lakutehtäviä - niillä ei käytännön lääkärintyössä tee yhtään mitään.

valitettavasti kirjoitti:

En ole pyrinyt lääkikseen viime vuosikymmeninä, mutta tulee mieleen eräs selitys (jos siis valintakoekysymykset osuivat kaikki suppealle alueelle). Nykyäänhän pääsykoekirjallisuudesta on muodostunut tekijöilleen mahtava tulonlähde, koska aina edellytetään, joka vuosi uusitun painoksen hankintaa. Tämä on muuten täysin turhaa ja pyrkijöiden rahan tuhlausta. Oleellista, jotta tämä huijaus onnistuisi pitkällä tähtäimellä, on tietysti se, että kysymyksiä täytyy tulla myös uusituista osioista.

Oikeustieteellisissä on myös onnistuttu ihanteellisesti tässä pääsykoekirjarahastuksessa.
Kirjat - samoinkuin tuo Galenoskin on mielestäni täysin ylihinnoiteltuja.

Lääkiksessä parhaat valintakoekysymykset olisivat nimenomaan soveltavia tehtäviä, joissa pitäisi päätellä kuvaillun potilan mahdollista vaivaa tms. On täysin järjetöntä, että pääsykokeissa viljellään runsaasti lakutehtäviä - niillä ei käytännön lääkärintyössä tee yhtään mitään.

"On täysin järjetöntä, että pääsykokeissa viljellään runsaasti lakutehtäviä - niillä ei käytännön lääkärintyössä tee yhtään mitään."

Pääsykokeen onkin tarkoitus mitata soveltuvuutta lääkärikoulutukseen, ei kuinka valmis hakija olisi lääkärin hommiin.

valitettavasti kirjoitti:

En ole pyrinyt lääkikseen viime vuosikymmeninä, mutta tulee mieleen eräs selitys (jos siis valintakoekysymykset osuivat kaikki suppealle alueelle). Nykyäänhän pääsykoekirjallisuudesta on muodostunut tekijöilleen mahtava tulonlähde, koska aina edellytetään, joka vuosi uusitun painoksen hankintaa. Tämä on muuten täysin turhaa ja pyrkijöiden rahan tuhlausta. Oleellista, jotta tämä huijaus onnistuisi pitkällä tähtäimellä, on tietysti se, että kysymyksiä täytyy tulla myös uusituista osioista.

Oikeustieteellisissä on myös onnistuttu ihanteellisesti tässä pääsykoekirjarahastuksessa.
Kirjat - samoinkuin tuo Galenoskin on mielestäni täysin ylihinnoiteltuja.

Lääkiksessä parhaat valintakoekysymykset olisivat nimenomaan soveltavia tehtäviä, joissa pitäisi päätellä kuvaillun potilan mahdollista vaivaa tms. On täysin järjetöntä, että pääsykokeissa viljellään runsaasti lakutehtäviä - niillä ei käytännön lääkärintyössä tee yhtään mitään.

"On täysin järjetöntä, että pääsykokeissa viljellään runsaasti lakutehtäviä - niillä ei käytännön lääkärintyössä tee yhtään mitään."

Olen täysin samaa mieltä, matikkaa enemmän lääkäri tarvitsee kykyä potilaan kuuntelemiseen, halua auttaa ja toimia moniammatillisen tiimin jäsenenä.

Itse kävin lukion pitkän matikan huonoin arvosanoin, keskityin silloin muihin aineisiin. Myös lukion kemma ja fyssa jäivät kokonaan käymättä, koska ilmasutaidon lukiossa oli valinnanvaraa. Nyt haluaisin kuitenkin opiskella terveydenhoitajasta lääkäriksi. Onko mielestänne mahdoton urakka edessä?!

terkkariiiiiiiiiiiii kirjoitti:

"On täysin järjetöntä, että pääsykokeissa viljellään runsaasti lakutehtäviä - niillä ei käytännön lääkärintyössä tee yhtään mitään."

Olen täysin samaa mieltä, matikkaa enemmän lääkäri tarvitsee kykyä potilaan kuuntelemiseen, halua auttaa ja toimia moniammatillisen tiimin jäsenenä.

Itse kävin lukion pitkän matikan huonoin arvosanoin, keskityin silloin muihin aineisiin. Myös lukion kemma ja fyssa jäivät kokonaan käymättä, koska ilmasutaidon lukiossa oli valinnanvaraa. Nyt haluaisin kuitenkin opiskella terveydenhoitajasta lääkäriksi. Onko mielestänne mahdoton urakka edessä?!

Sitä sun täytyy kysyä itseltäs.. kukaan muu ei siihen voi vastata.. jos oot valmis uurastamaan, niin kaikki KAIKKI on mahdollista! Tsemii :)

terkkariiiiiiiiiiiii kirjoitti:

"On täysin järjetöntä, että pääsykokeissa viljellään runsaasti lakutehtäviä - niillä ei käytännön lääkärintyössä tee yhtään mitään."

Olen täysin samaa mieltä, matikkaa enemmän lääkäri tarvitsee kykyä potilaan kuuntelemiseen, halua auttaa ja toimia moniammatillisen tiimin jäsenenä.

Itse kävin lukion pitkän matikan huonoin arvosanoin, keskityin silloin muihin aineisiin. Myös lukion kemma ja fyssa jäivät kokonaan käymättä, koska ilmasutaidon lukiossa oli valinnanvaraa. Nyt haluaisin kuitenkin opiskella terveydenhoitajasta lääkäriksi. Onko mielestänne mahdoton urakka edessä?!

Pääsykokeen laskutehtävät eivät mittaa juurikaan matematiikan osaamista, vaan fysiikkaa ja kemiaa. Ne taas sovelluksineen (fysiologia, biokemia, solubiologia, farmakologia jne) ovat lääkärin koulutuksen ja työn oleellisinta sisältöä. Elimistön ja lääkeaineiden mekanismeja ja toimintoja on mahdoton ymmärtää ilman luonnontieteellistä pohjaa ja osaamista sillä tasolla mitä lääkärin tarvitsee.

Nyt joku parahtaa, että mitä luonnontieteitä siihen nyt tarvitsee että voi opetella esim että ASA ärsyttää mahan limakalvoja eikä sitä suositella nykyään varsinkaan lapsille mm Reyen oireyhtymän mahdollisuuden vuoksi. Tai että mitä fysiikkaa siihen nyt tarvitaan, että opettelee että korvassa on reseptoreita jotka rekisteröivät ääniaallon ja vievät siitä tiedon aivoihin. Ongelma on vain siinä, että tämä ei ole mitään ymmärtämistä. Sillä, että opettelee ulkoa ja toteaa tiettyjä ilmiöitä, ei ole vielä mitään tekemistä sen kanssa, että tajuaa MIKSI tietyt prosessit toimivat tietyllä tavalla, ja MIKÄ on niitten mekanismi. Jos olisit joskus sattunut vilkaisemaankaan lääkiksessä käytettäviä fysiologian oppikirjoja, huomaisit, että ne ovat täynnä fysiikka ja kemiaa ja niitten soveltamista. Lääkäri kun ei voi vain opetella tekemään asioita tietyllä tavalla, vaan työssä pitää aina myös tietää, MIKSI tehdään niin kuin tehdään. Koulutuksesta 2 ensimmäistä vuotta opiskellaan käytännössä pelkästään sitä, miten ihmisen elimistö ylipäätään toimii... ja tämän toiminnan ymmärtäminen on mahdotonta ilman luonnontieteellistä osaamista.

Toinen aspekti on myös se, että vaikka lääkiksestä valmistuvalla onkin lääkärin "ammattinimike", ei lääkiskään ole akateeminen ammattikoulu, vaan lääkärin tutkinto ylempänä korkeakoulututkintona on myös tieteellinen, ei pelkästään ammatillinen. Lääkiksessä ei muutamaa ammatillista kurssia lukuunottamatta opiskella lääkäriyttä, vaan lääke- ja hammaslääkeTIEDETTÄ, jotka ovat pääasiassa luonnonTIETEISTÄ koostuva TIETEENala, johon tosin yhdistyy jonkin verran myös sosiaali- ja yhteiskuntaTIETEITÄ. Sieltä valmistutaan lääkeTIETEEN asiantuntijoiksi, joista tosin suurin osa siirtyy harjoittamaan lääkärin ammattia, mutta osa myös jatkaa TIETEEN tekemistä tutkimuksen muodossa, osasta tulee opettajia/kouluttajia, jotkut päätyvät asiantuntijatehtäviin vakuutusyhtiöihin, virastoihin tms.

Olen kyllä sitä mieltä, että lääkärintyössä menestyäkseen lääkäri tarvitsee - niinkuin sanoitkin - kykyä potilaan kuuntelemiseen, halua auttaa ja kykyä toimia moniammatillisen tiimin jäsenenä. Tästäkin on tietty poikkeuksia, patologit ja radiologit eivät pahemmin potilasta joudu "kohtaamaan." Mutta siitä huolimatta, että sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, lääkärin ammatti ei kuitenkaan varsinaisesti ole hoiva-ammatti. Diagnoosin ja hoitosuunnitelman on oltava tieteellisen tarkastelun kestäviä ja perusteltuja, ja lääkärin pitää pystyä päätöksensä lääketieteellisesti perustelemaan. Syöpä, keuhkokuume, parodontiitti, Crohnin tauti ja muutkaan eivät parane, vaikka lääkäri olisi miten empaattinen, innokas hoitamaan ja hyvä kuuntelija, jos diagnoosi, lääkitys ja hoito eivät ole oikeat. Niinpä väitän, että lääkärin tärkein ja ehdottomin vaatimus on kuitenkin lääkeTIETEEN osaaminen, vaikka sosiaalisuus ym tietenkin tärkeitä ovatkin sellaisissa lääketieteen toimenkuvissa, joissa ihmisten kanssa ollaan tekemisissä.

Lääket.yo kirjoitti:

Pääsykokeen laskutehtävät eivät mittaa juurikaan matematiikan osaamista, vaan fysiikkaa ja kemiaa. Ne taas sovelluksineen (fysiologia, biokemia, solubiologia, farmakologia jne) ovat lääkärin koulutuksen ja työn oleellisinta sisältöä. Elimistön ja lääkeaineiden mekanismeja ja toimintoja on mahdoton ymmärtää ilman luonnontieteellistä pohjaa ja osaamista sillä tasolla mitä lääkärin tarvitsee.

Nyt joku parahtaa, että mitä luonnontieteitä siihen nyt tarvitsee että voi opetella esim että ASA ärsyttää mahan limakalvoja eikä sitä suositella nykyään varsinkaan lapsille mm Reyen oireyhtymän mahdollisuuden vuoksi. Tai että mitä fysiikkaa siihen nyt tarvitaan, että opettelee että korvassa on reseptoreita jotka rekisteröivät ääniaallon ja vievät siitä tiedon aivoihin. Ongelma on vain siinä, että tämä ei ole mitään ymmärtämistä. Sillä, että opettelee ulkoa ja toteaa tiettyjä ilmiöitä, ei ole vielä mitään tekemistä sen kanssa, että tajuaa MIKSI tietyt prosessit toimivat tietyllä tavalla, ja MIKÄ on niitten mekanismi. Jos olisit joskus sattunut vilkaisemaankaan lääkiksessä käytettäviä fysiologian oppikirjoja, huomaisit, että ne ovat täynnä fysiikka ja kemiaa ja niitten soveltamista. Lääkäri kun ei voi vain opetella tekemään asioita tietyllä tavalla, vaan työssä pitää aina myös tietää, MIKSI tehdään niin kuin tehdään. Koulutuksesta 2 ensimmäistä vuotta opiskellaan käytännössä pelkästään sitä, miten ihmisen elimistö ylipäätään toimii... ja tämän toiminnan ymmärtäminen on mahdotonta ilman luonnontieteellistä osaamista.

Toinen aspekti on myös se, että vaikka lääkiksestä valmistuvalla onkin lääkärin "ammattinimike", ei lääkiskään ole akateeminen ammattikoulu, vaan lääkärin tutkinto ylempänä korkeakoulututkintona on myös tieteellinen, ei pelkästään ammatillinen. Lääkiksessä ei muutamaa ammatillista kurssia lukuunottamatta opiskella lääkäriyttä, vaan lääke- ja hammaslääkeTIEDETTÄ, jotka ovat pääasiassa luonnonTIETEISTÄ koostuva TIETEENala, johon tosin yhdistyy jonkin verran myös sosiaali- ja yhteiskuntaTIETEITÄ. Sieltä valmistutaan lääkeTIETEEN asiantuntijoiksi, joista tosin suurin osa siirtyy harjoittamaan lääkärin ammattia, mutta osa myös jatkaa TIETEEN tekemistä tutkimuksen muodossa, osasta tulee opettajia/kouluttajia, jotkut päätyvät asiantuntijatehtäviin vakuutusyhtiöihin, virastoihin tms.

Olen kyllä sitä mieltä, että lääkärintyössä menestyäkseen lääkäri tarvitsee - niinkuin sanoitkin - kykyä potilaan kuuntelemiseen, halua auttaa ja kykyä toimia moniammatillisen tiimin jäsenenä. Tästäkin on tietty poikkeuksia, patologit ja radiologit eivät pahemmin potilasta joudu "kohtaamaan." Mutta siitä huolimatta, että sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, lääkärin ammatti ei kuitenkaan varsinaisesti ole hoiva-ammatti. Diagnoosin ja hoitosuunnitelman on oltava tieteellisen tarkastelun kestäviä ja perusteltuja, ja lääkärin pitää pystyä päätöksensä lääketieteellisesti perustelemaan. Syöpä, keuhkokuume, parodontiitti, Crohnin tauti ja muutkaan eivät parane, vaikka lääkäri olisi miten empaattinen, innokas hoitamaan ja hyvä kuuntelija, jos diagnoosi, lääkitys ja hoito eivät ole oikeat. Niinpä väitän, että lääkärin tärkein ja ehdottomin vaatimus on kuitenkin lääkeTIETEEN osaaminen, vaikka sosiaalisuus ym tietenkin tärkeitä ovatkin sellaisissa lääketieteen toimenkuvissa, joissa ihmisten kanssa ollaan tekemisissä.

Hyvä pointti!

no, lukion fysiikalla on esimerkiksi kovin vähän tekemistä lääkiksen pääsykokeissa olevien laskujen kanssa. ainakin viimevuotisessa kokeessa olleiden. (08 koe). Olen itse lukenut appron verran fysiikkaa yliopistossa sivuaineena, ja siellä vasta pikkuhiljaa selkiytyvät jotkin asiat. voin toki olla hitaampi kuin muut, ja joskus laskut ovat naurettavan helppoja. taso vaihtelee mielestäni hirvittävästi!