Aloin pyhien ratoksi testailla pythonilla koodausta ja en saa nyt tätä yksinkertaista muuttuja-koodia toimimaan:
# -*- coding: cp1252 -*-
säde = 2
pii = 3.141
pinta = pii*säde**2
kehän pituus = 2*säde*pii
print 'Pinta-ala on', pinta
print 'Kehän pituus on', kehän pituus
Niin tässä tapauksessa IDLE valittaa että sanan 'säde' kirjaimen d kohdalla olisi syntaksivirhe. No ajattelin, että se on joku satunnainen klitsi ja otin vain kaikki d kirjaimet sanoista säde pois ja yritin uudelleen, mutta ei sitten se valitti kirjainta e sanasta säe. Eli näyttäisi siltä, että se ei jostain syystä hyväksy ensimmäisen sanan kolmatta kirjainta. Tämä on sikäli kummallista, että vastaava ohjelma toimi aivan hyvin suorakulmaiselle kolmiolle. Missä siis vika voisi olla?
# -*- coding: cp1252 -*-
säde = 2
pii = 3.141
pinta = pii*säde**2
kehän pituus = 2*säde*pii
print 'Pinta-ala on', pinta
print 'Kehän pituus on', kehän pituus
Niin tässä tapauksessa IDLE valittaa että sanan 'säde' kirjaimen d kohdalla olisi syntaksivirhe. No ajattelin, että se on joku satunnainen klitsi ja otin vain kaikki d kirjaimet sanoista säde pois ja yritin uudelleen, mutta ei sitten se valitti kirjainta e sanasta säe. Eli näyttäisi siltä, että se ei jostain syystä hyväksy ensimmäisen sanan kolmatta kirjainta. Tämä on sikäli kummallista, että vastaava ohjelma toimi aivan hyvin suorakulmaiselle kolmiolle. Missä siis vika voisi olla?
Vastaukset 35
Vanhimmat
En tiedä mitään Pythonista mutta kuvauksesi perusteella olen satavarma että siinäkään ei saa olla ääkkösiä muuttujanimissä kuten ei muissakaan kielissä.
Eli laita
pinta = pii*sade**2
Ainakin Visual Basic .NET on niin edistynyt, että siinä saa olla ääkkösiä muuttujanimissä. Paljon mukavampaa koodailla niitä käyttäen ilman, että pitää kirjoittaa kieltä väärin.
Niin, eikä niiden käytöstä seuraa mitään ongelmia.
Voi tosin olla niin, ettei Python tosiaan siedä noita.
>...Visual Basic .NET on niin edistynyt... ;)
...kerran se on ainoa tai ainoita niitä kieliä joissa on mahdollista laittaa ääkkösiä muuttujanimiin.
Tosi kumma ajatus meinaan, että tuo olisi estettyä jossain modernissa kielessä. Kai sille on syynsä, että moderni kieli on tuolta osin samalla tasolla kuin kielet joskus 60-luvulla.
>...ainoita niitä kieliä joissa on mahdollista laittaa ääkkösiämuuttujanimiin.
Se on kyllä ihan 'must' kielen funktion kannalta. ;)
Python 2.x rajoittaa muuttujanimet ja identifierit ylipäätään alkamaan a-z, A-Z tai _-merkillä, ja jatkossa saa olla näiden lisäksi myös numeroita. Python 3.0:ssa identifiereiden merkistöä on laajennettu merkittävästi.
Mutta mutta... etenkin jos kirjoittaa koodia, jonka on tarkoitus toimia windowseissa, linuxeissa, unixeissa ja kännyköissä, ja jota on tarkoitus editoidakin useammassa ympäristössä, voi säästää monia harmaita hiuksia pysymällä ascii-merkistössä. .NET miehiä tällaiset rajoitukset eivät tietenkään haittaa, koska he eivät voi kirjoittaa sellaista koodia muutenkaan. ;)
Hyvää joulua!
...softaa voi ajaa muuallakin kuin .NET:n alla. Meinaan ihan kivasti tuntuu oleva sille käyttöä. Kirjottelee sinne ne ääkköset.
Paljonkohan softaa kirjoitetaan silleen, että alusta ei ole etukäteen tiijossa? Aika vähän veikkaan.
Väärin veikkasit. Asenna Linux ja laske moniko softista toimii vain tietyllä käyttöjärjestelmällä, on editoitavissa vain tietyllä IDEllä tai käännettävissä vain yhdellä kääntäjällä.
Tosiaan tarkistin asian vielä, niin tosiaan eihän muuttuja nimissä saa olla ääkkösiä eikä välilyöntejä, nekun sai poistettua niin nuo lausekkeet toimi ihan normaalisti. Kiitos avusta.
Meinaakko, että enemmistö toimeksiannoista annetaan speksaamalla tyä eikä alustaa oteta määrittelyissä edes esille?
Heh heh...
Ohan se varmaan kovan kooderin merkki, kun hommat tehdään tekstieditorilla ja käännetään komentorivillä kielellä joka ei kerro jos syntaksi menee reisille.
Extreme programmingiahan se sekin...
itse, että softaa tehdään vain toimeksiannoista.
Harrastelut ja softan tekeminen softan ittensä vuoksi on asia erikseen.
Mutta mikäs siinä, saahan sitä harrastaa ja tehdä ammatikseen ihan muuta puuhaa kuin ohjelmointia jos haluaa. Ite pidän softan tekemistä ihan hyvänä ammattinakin ja voin suositella sinullekin. Vaatii vaan tuota tilaajankin huomioimista.
Aloittajahan teki sen IDE:llä (IDLE-nimisellä).
Toisekseen tekstieditorilla (joku notepad) ei tietenkään kannata tehdä, vaan editorilla joka on suunniteltu ohjelmointiin.
Kolmanneksi jos tuon aloittajan koodin ajaa komentoriviltä niin tulee:
File "hopo.py", line 3
s�e = 2
^
SyntaxError: invalid syntax
Mikä kertoo selvästi virheen ja kohdan.
Harrastuspohjalta alkaneista softista tulee näin yhtäkkiä ekana mieleen UNIX, Linux ja Python.
Kiva kun tällekin palstalle on tullut ihka oikea AMMATTILAINEN.
En harrastelija joka tekee ja rukkaa jotain softaa itekseen ja jättää homman kesken jos joku ei maksakaan liksaa.
Harrastelu on ihan mukavaa puuhaa. Silleenhän koko ohjelmoinnin ihan peruskonseptin väitetään syntyneen 1800-luvulla. No, historia historiana varsinkin kun ohjelmoinnin määritelmäkin on joillekin vähän avoinna.
Otetaas nyt toi Linukka tosta. Ei olisi siitäkään tullut tähän päivään mennessä juuri mitään ellei nytkin löytyisi kymmeniä tuhansia palkattua, toimeksiannon mukaan hommaa tekeviä ammattilaisia jotka väsäävät sitä eri firmoissa. Ohan se ihan hyvä, että harrastelijat aloittelevat hommia, mutta harvemmin niistä tulee mitään kunnollista ilman rahoitusta ja firmoja siellä takana.
Poikkeuksiakin löytyy ja muutamien gurujen panos on ollut kova juttu. Niiden perusteella on vaan aika turha luulla, että harrastelulla toimivaa ja käytettävää kuluttajan tiskille olisi mikään edes välttävän säännön tapainen juttu.
t. ammattilainen
Tässä ketjussa taisi olla myös jotain ääkkösongelmaa. Mitenkäs se ide ne hoiteli?
Eikö ammattilainen sitten itse alennu kokeilemaan?
Kyseinen ide näyttää säde-sanan ä-kirjaimen punaisella pohjalla ja vie kursorin ä-kirjaimen perään ja ilmoitaa 'syntax error'. Tosin IDLE näyttää virheet vasta kun valitaan Run-valikosta Check Module tai Run Module, joten hieman kälynen on se.
Eli joku parempi jos sitä IDE:ä halajaa (java-fanien eclipse löytyy myös):
http://wiki.python.org/moin/IntegratedDevelopmentEnvironments
Editoreja:
http://wiki.python.org/moin/PythonEditors
"En harrastelija joka tekee ja rukkaa jotain softaa itekseen ja jättää homman kesken jos joku ei maksakaan liksaa."
Kun ihmisille maksetaan, niin sitä tehdään vaikka mitä: myydään persettä tai koodataan jotain helvetin tylsää nakkikiska-softaa ;)
On totta että moni jättää harrastussoftan kehityksen kesken, mutta toisaalta jotkut muut usein jatkaa sitä. Ja esim. UNIX:in tekijät pyysivät rahoitusta firmaltaan, jossa olivat duunissa.
"Ohan se ihan hyvä, että harrastelijat aloittelevat hommia, mutta harvemmin niistä tulee mitään kunnollista ilman rahoitusta ja firmoja siellä takana."
Totta, mutta ne suuret ideat tulee usein *ilman* toimeksiantoa joko harrastusideasta tai kun firma antaa 'vapaat kädet'(=levitoikaa ja tehkää mitä huvittaa, mutta jotain tulostakin olisi tultava..) tai jonkin yliopiston labrasta. (GUI, olio-ohjelmointi, www, lisp...)
Toki on myös onnistuneita toimeksiantoja (.NET, ada,.. ja paljon kelpo softaa jossa johto on määrännyt että 'nyt tehdään se-ja-se softa, (kun kilpailijallakin on se)')
Eli ei tässä pidä mollata kumpaakaan puolta - ei tätä 'vapaasta tahdosta'- tai toimeksianto-koodareita, jotenkin vaan tuntuu että ne todella suuret jutut tulee sieltä 'vapaalta' puolelta, ehkä sen takia että toimeksianto on jo implisiittisesti melko rankasti rajattu.
t. harrastelija
Parempi elättää ittensä omalla työllään kuin sosiaalituilla. Etkä muuten tainnut nähdä snagarisoftan taakse. Ihan samat perusjutut löytyvät nykyään melkein mistä tahansa logistiikkaan, kauppapuoleen tai vaikkapa tietokonepeleihin liittyvästä. Toisissa vaan on kuorrutettu sitä enempi kuin toisissa, muilla kilkkeillä.
Suurempi osa noista harrastesoftistakin suurella osalla on kohdealusta katteltuna ja kaupallisella puolella on kyllä käytännössä niin, että softalle kattellaan alusta jossa sitä ryhdytään ajamaan ja sitä alustaa ei muuteta tai vaihdeta kovin helpolla.
Joku J2EE-systeemi speksataan aika tarkkaan jollekin alustalle ja sitten hommaillaan rautaa, lisenssejä ja muuta kilkettä siihen päälle. Siinä ei enää paljoa vaihdella sitä softaa ja vastaavaahan ei millään rupiinilla tehtäisi.
Että silleen se menee, että kun ne firmat napsivat ne harrastukset tuottaviksi projekteiksi, niille kattellaan useimmiten alustat ja mietitään mitä tuetaan ja mitä ei. Onhan noita poikkeuksiakin, mutta ei kovin paljoa.
Siksi, alustalla on väliä varsinkin jos toivoo, että softa eläisi vielä harrastuksen loppumisen jälkeenkin.
Javafanien Eclipse on ihan ok.
Ite tykkään siitä, että IDE:llä on jotain jatkuvuutta ja jotain sellaista, joka takaa edes vähän sen tulevaisuutta.
ja IronPython Studio... vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kunhan saavat vielä CPython-laajennukset pelittämään IronPythonissa niin ei paremmasta väliä.
En suosittele katsomaan tuonne päinkään ennen kuin IronPython on täysin yhteensopiva edes jonkin oikean Pythonin version kanssa.
Tällä hetkellä IronPython on yhtä standardi Python-tulkki kuin Internet Explorer on standardi WWW-selain - eli ei yhtään. Toivon hartaasti, ettei Python-ohjelmoijien tarvitse koskaan ottaa huomioon Microsoftin oikkuja IronPythonissa niin kuin web-ohjelmoijien IE:ssä. Siinä menee vähän niin kuin maku Pythonin alustariippumattomuudesta.
Eikös tämä ole nyt tarkoitettu semmoisille kavereille, jotka tykkäävät tehdä hommia Pythonilla, mutta haluavat hyödyntää noita .NET Frameworkkejä tehdessään niitä hommiaan tuolla kielellä?
Ongelmia ei taija olla, jos meinaa tehdä softaa Windowsille vai mikäs siinä sitten mättäisi?
"Parempi elättää ittensä omalla työllään kuin sosiaalituilla. Etkä muuten tainnut nähdä snagarisoftan taakse. Ihan samat perusjutut löytyvät nykyään melkein mistä tahansa logistiikkaan, kauppapuoleen tai vaikkapa tietokonepeleihin liittyvästä. Toisissa vaan on kuorrutettu sitä enempi kuin toisissa, muilla kilkkeillä."
Jaa, enpä nää lähinnä kuin perinteisen client-server-toteutuksen yhteisenä nimittäjänä.
"Suurempi osa noista harrastesoftistakin suurella osalla on kohdealusta katteltuna ja kaupallisella puolella on kyllä käytännössä niin, että softalle kattellaan alusta jossa sitä ryhdytään ajamaan ja sitä alustaa ei muuteta tai vaihdeta kovin helpolla."
Eikö tässä nyt (taas) vaihdeta aihetta?
Mielenkiintoista tässä on että massamarkkinoille tehdyt softat voidaan tosiaan tehdä menestyksellisesti vain yhdelle alustalle (==Windows), mutta jos käyttisosuudet olisivat suurin piirtein tasaiset, niin näin ei voitaisi tehdä.
"Joku J2EE-systeemi speksataan aika tarkkaan jollekin alustalle ja sitten hommaillaan rautaa, lisenssejä ja muuta kilkettä siihen päälle. Siinä ei enää paljoa vaihdella sitä softaa ja vastaavaahan ei millään rupiinilla tehtäisi."
Miksei tehtäisi (noin niin kuin periatteessa)? http://cerise.rubyforge.org/
Ja tietysti triviaalisti 'loppupäässä' kannattaa rajoittaa laite- ja käyttiskanta samaksi duunimäärän vähentämiseksi. Mutta mikäs sen Javan idea olikaan, compile once run ...?
"Että silleen se menee, että kun ne firmat napsivat ne harrastukset tuottaviksi projekteiksi, niille kattellaan useimmiten alustat ja mietitään mitä tuetaan ja mitä ei."
Voivat napsia (mikä on ihan OK esim. Apple ja BSD), jos pystyvät - meinaan että jotain GPL-lisenssisoftaa on aika vaikea varastaa ainakaan julkisesti.
"Onhan noita poikkeuksiakin, mutta ei kovin paljoa."
Open source maailmassa alustariippumattomuus taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, esim Debian löytyy usealla prosessorilla ja ainakin kahdella ytimellä (Linux, Hurd)
http://www.debian.org/releases/stable/
Moni OS-softa on usealle KJ:lle ja suurin osa ohjelmointikielistä on alustariippumattomia, esim. GCC (ja autotools) on useille alustoille ja tukee ristiinkääntämistä (cross compilation).
Ja mietipä kuinka WWW toimii, onko alustariippuvainen vai ei? (Joo tiedän että on Windows IE-only toteutuksia)
"Siksi, alustalla on väliä varsinkin jos toivoo, että softa eläisi vielä harrastuksen loppumisen jälkeenkin."
Kumma että mun logiikalla juuri päinvastoin, on parempi mitä useampia alustoja tukee - sillä jos alusta kuolee niin myös softa kuolee (tai joudutaan tekemään toiselle alustalle).
Muuten, ymmärtänet miksi Microsoft (käytännössä) tukee vain omaan alustaansa?(ja katsovat pitkin hampain Mono-projektia) (No Apple ja Sun tai tehdä samoin)
"Joku J2EE-systeemi speksataan aika tarkkaan jollekin alustalle ja sitten hommaillaan rautaa, lisenssejä ja muuta kilkettä siihen päälle"
Niinkö tosiaan? Kyllä oma kokemus on, että jos Javalla jotain tehdään, sen saa pyörimään missä alustalla tahansa. Omat järjestelmät pyörivät Solariksessa, Linuxissa, Macissa ja joskus, mutta harvemmin myös Windowsissa. Minä en ainakaan halua yrittää määrittää mitä käyttöjärjestelmää asiakkaan pitää käyttää omassa tuotantoympäristössä, mieluummin pidän nekin asiakkaat jotka haluavat käyttää vakaita käyttöjärjestelmiä (Solaris).
ei kai siinä pitäs olla mitään kummaa, että jutellaan samasta aiheesta useammassa viestissä.
Eiköhän peleissä ole tietorakenteiden ja datanhallinnan sekä yhteyksien pätkimisen ja tietojen synkkauksen kanssa hommia ja toteutettavaa siinä missä snagarisoftassakin on.
Totta kai alustoja voi olla enempi kuin yksi. Juttu menee vaan silleen, että useamman alustan tuki maksaa aina rahaa eikä sitä kannata tehdä jos kohdeympäristöjä on vain yksi. Testaamatta, joka maksaa, ei kannata kaupallisia toteutuksia uusille alustoille käännellä.
Cerise ei taida olla valmis, toimiva ratkaisu jonka varaan uskaltaisi tehdä suurempia systeemejä.
Javalla voi väitteen mukaan tehdä siirrettävää koodia. Käytännössä joku J2EE-projekti tehdään ja testataan yhdellä alustalla, ostetaan yhdet kannat, lisenssit prossille ja jos rauta vaihtuu aikanaan, niin muutostöistä tehdään oma projektinsa jossa kaikki testataan uudestaan ja korjataan se mitä pitää korjata. Ei noissa ole mitään syytä tehdä missä vain toimivaa kun alusta on valittu.
No joo, GPL-softaa ei varmaan varasteta. Tai sitten hommat voi hoitaa kuten nämä jotka tekevät omat ohjelmansa noiden ns. vapaiden seuraksi jolloin osa ratkaisusta on suljettua sorsaa. Kuitenkin oleellista ideoitten napsimisen kanssa on se, että firma kattelee jonkun harrastelijaprojektin, tekee siitä oman toteutuksensa ja myy sitten sitä. Toimii hyvin eikä mitään tekijänoikeusjuttujakaan rikota.
Kyllä sen saa pyörimään, vaan pyöriikö varmasti ja luotettavasti ilman ensimmäistäkään testiä?
Vähentää muuten firman tuottavuutta aika kivasti jos tekee aina ihan mitä vaan mille vaan ympäristölle.
Varoitin merkistöongelmista siinä tilanteessa, että lähdekoodi ei ole ASCIIta ja softaa ajetaan (mikä Pythonin tapauksessa tarkoittaa monissa tilanteissa --- muttei aina --- myös kääntämistä) ja editoidaan monella alustalla.
Ehkä heittämäni .NET-piikki osui Jepulis Jeepiin, koska hän kirjoitti:
>> Paljonkohan softaa kirjoitetaan silleen, että alusta ei ole etukäteen tiijossa? Aika vähän veikkaan. > Meinaakko, että enemmistö toimeksiannoista annetaan speksaamalla tyä eikä alustaa oteta määrittelyissä edes esille? > Että silleen se menee, että kun ne firmat napsivat ne harrastukset tuottaviksi projekteiksi, niille kattellaan useimmiten alustat ja mietitään mitä tuetaan ja mitä ei. > Vähentää muuten firman tuottavuutta aika kivasti jos tekee aina ihan mitä vaan mille vaan ympäristölle. > Kuitenkin oleellista ideoitten napsimisen kanssa on se, että firma kattelee jonkun harrastelijaprojektin, tekee siitä oman toteutuksensa ja myy sitten sitä. Toimii hyvin eikä mitään tekijänoikeusjuttujakaan rikota.
Meinaakkos tosissasi, että softa on tarkoitettu toimimaan monella alustalla jos se on kirjoitettu Monolle? Kyllä sen varmaan saa toimimaan helpommin ja se voi jopa toimia noin vain, mutta aika usein tilanne on se, että eivät ne toimi syystä tai toisesta jos ja kun alustoissa on eroja. Vaikka nyt aloitetaan esimerkkinä polutuksesta, niin niitä käytetään yleensä siten, että softa ei taatusti toimi vaikka Linukassa ellei vähän viilata testien jälkeen. Pitäisi tehdä toisin, mutta suurin osa ei tee...
Olikos näissä Linuxin alustariippumattomissa softissa nyt kyse softasta joka toimii missä vain, vai softasta joka voidaan kääntää minne vaan? Aika suuri ero noillakin, meinaan.
Monelle alustalle käännettäviä nuo tosiaankin ovat - tai jopa monella toimivia. Toki on kaunis ajatus, että softaa tehdään alustariippumattomaksi, mutta ei sitä ole luotettavalla tavalla vaikka kuinka meinattaisiin, jos ei testata todellisella kohdealustalla.
Alustan sopiminen määrittelyissä tarkoittaa usein sitä, että toimittajan ei tarvitse välittää siitä, toimiiko softa alustalla B jos sen on sovittu toimivan alustalla A. Se on iso juttu sikäli, että tekijöiden ei tarvitse tutustua erikseen alustaan B, mikä vie aikaa ja toisekseen tekijäporukka voi tosiaan unohtaa kaiken sen mikä liittyy toiseen alustaan vaikka rajoitteiden tai ympäristön kannalta. Ehkä sitä halutaan käyttää toisella alustalla joskus, ehkä ei. Ite toimitan softat silleen, että ne toimivat erittäin hyvin alustalla A ja jätän muut huomiotta. Oikeilla lisensseillä ja ratkaisuilla kun alustaa A saa vielä vaikka 30v kuluttua ilman ongelmaa. Tähän on varmasti monen kiva tarttua ja ihmetellä.
Se on aika paljosti firmojen käsissä, toimivatko nämä Mysklit ja muut milläkin alustalla. Totta kai harrastelijat veivaavat niitä semmoisillekin, joita firmat eivät tue, mutta aika rohkea saa olla, jos ottaa vakavaan tuotantokäyttöön jonkun mysklin joka on tehty alustalle, jolle päivitysten tuleminen voi kestää ja kestää. Tai Firefoxin. Ei taija olla sitäkään selainta uusimpana versiona ihan joka alustalla jolle sen yleensä voisi kääntää kun päätekijä on päättänyt, että sitä ei vain tueta ainakaan heti. Mitäs jos sitä ei tulisikaan jatkossa mäkille? Olisiko päivitystahti kuitenkin jatkossa sama kuin muilla versioilla?
Isojen firmojen avoimen koodin tukeminen on aika paljon eri asia kuin pk-firman tekemä tuote joka toimitetaan mille tahansa ympäristölle kun se on alustariippumaton. Maksaa meinaan ihan jumalattomasti testata ne uudet versiot kaikille mahdollisille ympäristöille. Tosin, ainahan sitä voi luottaa siihen, että kyllä se toimii.. Vai meinasitkos, että sen alustariippumattomuuden saa noin vain siinä tekemisen sivussa? :)
Softaa on Windowsissa sekä muuallakin ja muutakin kuin GUI-systeemeitä. Oletkos nyt ymmärtänyt juttuni jotenkin väärin vai mistäs kiikastaa?
Moni näistä ns. vapaita ja alustariippumattomia suosittelevista näyttäisi meinaan haluavan unohtaa kokonaan kaikki GUI-systeemit, mutta kyllä se vaan on niin, että vaikka niiden lisäksi on tosi paljon juttuja, maailmassa tarvitaan myös niitä ja jos Rupiini tai vastaava ei niitä tue riittävästi ja kyllin helposti, niin ei niitä semmoisella kannata tehdä.
Iso toimittaja ei takaa mitään varmaa, mutta taitaa taata enemmän kuin pieni. Onhan täälläkin tarjottu ties mitä avointa Rubyyniratkaisua korvaamaan J2EE:n hommia, että saisi tehdä Rybyllä eikä Javaan tarttisi koskea. Samaten on ollut noita pienten tekijöiden käyttöliittymäkilkkeitä juuri tälle Rubylle ja siinä sitä on varmasti enemmän riskiä käyttää sellaista kuin vaikka aloittaisi saman tien tekemään hankalampaakin softaa visual pasikilla.
Tottakai muuten napsiminen tapahtuu ihan minne suuntaan tahansa. Jostainhan Linukoidenkin käyttöliittymäsuunnittelun on tultava. :)
"Teetkö yhtä tuotetta J2EE:llä?"
No en. Olen mukana tekemässä softia ja järjestelmiä Javalla (mukana myös J2EE), joita voi pyörittää monella alustalla. Ihan käytännössäkin homma toimii yhden kerran käännettynä jokaisessa ympäristössä jossa sitä on testattu ja ajettu. Tällä hetkellä mukana ne alustat jotka edelliseen viestiin listasin.
"Vähentää muuten firman tuottavuutta aika kivasti jos tekee aina ihan mitä vaan mille vaan ympäristölle"
Ja jos tädillä olis munat jne. Jos sinä teet softaa ainoastaan VB:llä Windowsille, niin siitä vain, minä häviäisin siinä noin 95% asiakkaista. Minulle/meille olisi ihan järjetön homma alkaa vääntää eri koodia jokaiselle käyttöjärjestelmälle tai käyttöjärjestelmäversiolle joita asiakkailla on käytössä.
Tähän asti asiakkaat ovat ostaneet oikeen mielellään Winnipalvelimen jos ovat jotain halunneet. Ei ole ollut ongelma. Päin vastoin, kysyselevät meiltä millainen olisi hyvä.
Laskutatteko uuden ympäristön testauksen erikseen vai meneekös se siinä sivussa? Ja koskaan ei ole ollut mitään ongelmaa?
Laskutetaan ihan asennukseen menneiden työpäivien ja matkojen mukaan. Ympäristön kanssa ei ole alkusähläyksien jälkeen ollut sen kummempia ongelmia, eniten päänvaivaa tuottaa tietokannat joita jotkut asiakkaat haluaa käyttää. Vaikka sql pitäisi olla jonkin sortin standardia, jokaisella on ihan omat virityksensä. En kuitenkaan usko että meidän firmalla on paukkuja alkaa vaatimaan asiakasta vaihtamaan esim SUN:n palvelimensa Windowsiin... :)
Mutta järjestelmäriippumattomassa järjestelmässä on pointtina se, että se on järjestelmäriippumatonta. Javallakin saa kyllä tehtyä ohjelman joka toimii ainoastaan Unixissa tai Windowsissa, mutta kunhan tietää mitä tekee, niin kj-riippumattoman koodin tekeminen on ihan yhtä helppoa.
Veikkaanpa että IronPython toteuttaa Python-kielen aivan yhtä hyvin kuin CPythonkin. Ongelmana vain on kaikkien CPythonille koodattujen laajennusten toimimattomuus IronPythonissa. Mutta ehkäpä tähänkin ongelmaan on tulossa ratkaisu:
http://www.voidspace.org.uk/ironpython/cpython_extensions.shtml
import sys
sys._getframe()