Tasavallan presidentti Tarja Halonen on saanut Suomen gallupin kyselyssä 84% kansalaisista hyvän tai melko hyvän arvosanan. Kokonaisarvosanaksi Halonen on saanut kiitettävän, kertoo Helsingin Sanomat nettisivuillaan.
Mitä Halonen on sitten tehnyt arvosanansa eteen kuluneena vuotena? Nimittänyt sisäministeriön kansliapäälliköksi naisen omasta puolueestaan vastoin kaikkia suosituksia ja valtioneuvoston yksimielistä päätöstä? Vastustanut parlamentarismia pitämällä kiinni epätoivoisesti oikeuksistaan presidenttinä? Änkenyt kansainvälisiin kokouksiin itsepäisesti syrjäyttäen asiaan perehtyneimmän ulkoministerin?
Helsingin Sanomien mukaan hyvien ja melko hyvien arvosanojen osuus on laskenut viime vuodesta 4%, mutta lähes koko Halosen valtakauden aikana on arvosana ollut jotakuinkin sama. Tämä kielii jo itsessään siitä, ettei kansa pohdi presidentin tekoja ja saavutuksia. Se, että 72% vastanneista oli tyytyväisiä Halosen ulkopolitiikan osallistumiseen, kertoo puolestaan, että 72% vastanneista ei seuraa politiikkaa tai ei ajattele objektiivisesti.
Tutkimustulos kielii myös kahdesta suuremmasta ja laajemmasta syystä, joista ensimmäinen on, että naiset (37%) antoivat Haloselle selvästi miehiä (21%) useammin erittäin hyvä arvosanan. Miksi? Koska Halonen ei ole saanut kuluneen vuoden aikana juuri mitään hyödyllistä aikaan, mitä jää jäljelle? Tätä nimitetään myös seksismiksi. Halonen tullaan aina muistamaan, ja muistetaan jo itse asiassa nyt, Suomen ensimmäisenä naispresidenttinä, ei minään muuna tai mistään muusta.
Toinen merkittävä syy on Halosen aatteellinen tausta. Sosiaalidemokraattisista äänestäjistä peräti 92% katsoi presidentin onnistuneen erittäin tai melko hyvin tehtävässään. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat olivat lähes yhtä tyytyväisiä. Koettaako vihervasemmisto viestittää vastauksillaan, että se arvostaa presidenttiä, joka ei tee mitään vai presidenttiä, joka on ”oikeaa” sukupuolta?
Helsingin Sanomien gallupin 1001 haastatellusta 84% oli tyytyväisiä Haloseen, mutta samaan aikaan Iltalehden 4428 vastaajaa käsittänyt gallup kertoi, että vain 38% arvostaa Halosen toimintaa.
Olivat tulokset sitten minkälaisia tahansa, on selvää, että Halonen on pysytellyt harvinaisen pimennossa koko toisen presidenttikautensa. Presidentti, joka ei tee mitään (muuta kuin toisessa kappaleessa esitetty toiminta) tai, joka muistetaan vain sukupuolensa takia, ei saa kunnioitusta ainakaan minulta.
http://zachrishaaparinne.wordpress.com/2008/12/24/koko-kansan-tunari/
Mitä Halonen on sitten tehnyt arvosanansa eteen kuluneena vuotena? Nimittänyt sisäministeriön kansliapäälliköksi naisen omasta puolueestaan vastoin kaikkia suosituksia ja valtioneuvoston yksimielistä päätöstä? Vastustanut parlamentarismia pitämällä kiinni epätoivoisesti oikeuksistaan presidenttinä? Änkenyt kansainvälisiin kokouksiin itsepäisesti syrjäyttäen asiaan perehtyneimmän ulkoministerin?
Helsingin Sanomien mukaan hyvien ja melko hyvien arvosanojen osuus on laskenut viime vuodesta 4%, mutta lähes koko Halosen valtakauden aikana on arvosana ollut jotakuinkin sama. Tämä kielii jo itsessään siitä, ettei kansa pohdi presidentin tekoja ja saavutuksia. Se, että 72% vastanneista oli tyytyväisiä Halosen ulkopolitiikan osallistumiseen, kertoo puolestaan, että 72% vastanneista ei seuraa politiikkaa tai ei ajattele objektiivisesti.
Tutkimustulos kielii myös kahdesta suuremmasta ja laajemmasta syystä, joista ensimmäinen on, että naiset (37%) antoivat Haloselle selvästi miehiä (21%) useammin erittäin hyvä arvosanan. Miksi? Koska Halonen ei ole saanut kuluneen vuoden aikana juuri mitään hyödyllistä aikaan, mitä jää jäljelle? Tätä nimitetään myös seksismiksi. Halonen tullaan aina muistamaan, ja muistetaan jo itse asiassa nyt, Suomen ensimmäisenä naispresidenttinä, ei minään muuna tai mistään muusta.
Toinen merkittävä syy on Halosen aatteellinen tausta. Sosiaalidemokraattisista äänestäjistä peräti 92% katsoi presidentin onnistuneen erittäin tai melko hyvin tehtävässään. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat olivat lähes yhtä tyytyväisiä. Koettaako vihervasemmisto viestittää vastauksillaan, että se arvostaa presidenttiä, joka ei tee mitään vai presidenttiä, joka on ”oikeaa” sukupuolta?
Helsingin Sanomien gallupin 1001 haastatellusta 84% oli tyytyväisiä Haloseen, mutta samaan aikaan Iltalehden 4428 vastaajaa käsittänyt gallup kertoi, että vain 38% arvostaa Halosen toimintaa.
Olivat tulokset sitten minkälaisia tahansa, on selvää, että Halonen on pysytellyt harvinaisen pimennossa koko toisen presidenttikautensa. Presidentti, joka ei tee mitään (muuta kuin toisessa kappaleessa esitetty toiminta) tai, joka muistetaan vain sukupuolensa takia, ei saa kunnioitusta ainakaan minulta.
http://zachrishaaparinne.wordpress.com/2008/12/24/koko-kansan-tunari/
Vastaukset 7
Vanhimmat
Gallup perustuu aina otokseen. Eli valitaan otos, joka mahdollisimman hyvin ominaisuuksiltaan kuvaa koko äänestäjäkuntaa.
Tämän otoksen perusteella tehdään sitten johtopäätökset koko äänestäjäkunnnan mielipiteistä.
Ilitapäivälehden nettikysely EI OLE GALLUP, koska se ei perustu otokseen. Äänestää voi vaikka kuinka monta kertaa. Eli iltapäivälehden nettikyselyn ei siis ole gallup, koska se ei perustu otokseen. Lisäksi aina näissä iltapäivälehtien kyselyissä negatiiviset arviot ovat voitolla - koska sitä mieltä olevat aktivoituvat, muut eivät viitsi osallistua niin aktiivisesti.
Gallup-tutkimuksen muuten keksi yllättäen herra nimeltä Gallup.
Harva täällä osaa arvotella Halosta asialliseen sävyyn. Tai ottaa oikeasti kantaa asiaan. Pisteet siitä.
HALUSI.Tarjan pressaksi ja nauraa saavutuksastaan niin paljon kun huvitaa.naurakaa nyt vaan.
Sitä kehtaakin miettiä ja syvään...hmmm.
Samaa mieltä.
ainakin mahtavan matkalaskun kierrellessään Afrikassa, peräti 460000 euroa. Mitäköhän se edellisen kauden lasku mahtoikaan olla? Kävi silloinkin Afrikassa.
Tässä kun muutenkin pitäisi säästellä joka puolella, niin tämä tärvää rahaa entistä enemmän.
halonen ei ole koko kansan, eikä ole enään edes puolen kansan pressa, vain punaisten on.