Hyvä ystäväni miettii ko. opintoja, ja minä pelkään jo valmiiksi, että fyysistä välimatkaa tulee, jos hän hakee/pääsee Joensuuhun saakka.
Opiskelijat valitaan suoraan yo-todistuksen perusteella ja pisteytyksen laskutavan mukaan frendini 4 ällää (äikkä, enkku, ruotsi ja ussa - saksa e) ehkä riittävät sisäänpääsyyn.
Kuinkahan tässä käy, mitä arvelette?
Opiskelijat valitaan suoraan yo-todistuksen perusteella ja pisteytyksen laskutavan mukaan frendini 4 ällää (äikkä, enkku, ruotsi ja ussa - saksa e) ehkä riittävät sisäänpääsyyn.
Kuinkahan tässä käy, mitä arvelette?
Vastaukset 22
Vanhimmat
...the shit will soon hit the fan...
Siis varoitan siitä, että saatat saada aikamoisen ryöpyn hm....vähemmän asiallisia viestejä niskaasi, koska postasit oikis-palstalle kysymyksen Joensuun yliopiston hallaritiedekunnan opintosuuntauksista (ei siis ole oikea oikis).
No:
"minä pelkään jo valmiiksi, että fyysistä välimatkaa tulee, jos hän hakee/pääsee Joensuuhun saakka. "
Niin. Tämähän riippuu sitten ihan siitä, missä itse asut.
Vanhempi tieteenharjoittaja itse lähti Kehä III:n katveesta opiskelemaan porojuristikouluun eli Lapin yliopistoon Rolloon. Ja se oli totta vieköön kaukana (yöjunalla 12 h siihen aikaan, nykyisin sinne menee kai ihan sähköjunatkin).
Mitä kaverisi haluaa "isona" tehdä?
Etelässähän me asutaan, Joensuuhn nähden...
Eikös S24 -henkeen kuulu heitellä vähemmän asiallisia viestejä? Eivätkä itseään kovin sivistyneinä pitävät kehäkolmoslaiset oikiksetkaan osaa käyttäytyä täällä asiallisesti, sen huomion olen tehnyt. Minkälaisia juristeja heistä sitten kasvaakaan, who knows..
Kaverini on kiinnostunut Eu-oikeusopinnoista ja on tosiaan harkinnut Joensuun yliopistoa. Ilmeisesti jonkinlaisella lukemisella hän pääsee ilman muuta oikeaan oikikseen oikeitten juristien seuraan. Mutta saattaa olla, EVVK.
Joensuussahan on todella nimekkäitä opettajia, ja opinnot ovat mielekkäinä kokonaisuuksina, valinnaisia paljon ja niin pois päin. Eihän se faktisesti ole huono koulu ollenkaan.
Koulua valitessa kannattaa ainoastaan miettiä omat urahaaveet, koska OTM-nimike on muutaman tiedekunnan yksinoikeus ja se on ainoa tie tulla varsinaisesti juristiksi. Eli jos haluaa juristin titteliä käyttää, alkaa viralliselle uralle (syyttäjä, tuomari jne.), pyrkii asianajajaksi, oikeustieteelliset ovat ainoa mahdollisuus. Ulkomaillekin pääsee asianajoa harjoittamaan EU:n sisällä, kunhan on omasta maasta kyseinen titteli - Joensuusta vaan ei sitäkään tule eli se sulkee koko EU:n tasolla asianajajuuden pois. Juristialahan on sellainen, että keskeneräisestä oikiksen puolen tutkinnostakaan ei ole iloa oikeastaan missään, mutta sitten kun on paperit kädessä, pätevöityy ties mihin. Oikikset ottavat kesken opintojen vaihtavia huonosti ja eivät korvaa edes toisissa oikiksissa suoritettuja opintojaksoja (saatikaa joensuulaisia suorituksia), siksi näissä opinnoissa täytyy aina muistaa se, mihin tähtää ja tehdä välillä sinänsä opetuksen tason tai yleissivistävyyden takia huonompiakin ratkaisuja. Pari vuotta Joensuussa voi olla hukkaan heitettyä aikaa, jos pyrkii juristeille suunnattuihin huippuvirkoihin EU:ssa.
Valitettavan suppea kuva sinulla on Joensuulaisten työllistymisestä. Mietinkin mihinkähän kirjoittamasi perustuu. Toinen juttu on että EU:n huippuvirkoihin on lähtenyt myös Joensuusta ihmisiä, ja pääainemalli antaakin paljon paremmat valmiudet työelämään kuin perinteinen yleistutkinto. Tämä asia on tunnustettu myös opetusministeriössä. Itse valmistunut myöskin Joensuusta ja työskentelen konsulttina. Suurin osa kollegoista on käynyt oikeustieteellisen, ja kertovat että valmistumisen jälkeen heillä ei ollut juuri minkäänlaista substanssia. Ekonomit, joiden tutkinto muistuttaa Joensuun pääainemallia sen sijaan ovat saaneet hyvät valmiudet jo opiskeluaikana.
On siis olemassa vain kaksi vaihtoehtoa, huippua ja ei yhtään mitään.
että olen työskennellyt useassa asianajotoimistossa ja parissa ministeriössä, sekä verolla, ja vero on ainoa paikka, jossa kollegoinani on ollut myös joensuulaisia. Useampi kurssikaverini oikiksesta on aloittanut Joensuussa, ja vaihtanut todettuaan ammattihaaveidensa olevan juristintyössä eikä hallinnossa tai talousasioissa. Tämä ON fakta, jonka jokaisen opiskelemaan hakijan täytyy tiedostaa. opiskelupaikan valinta vaikuttaa työmahdollisuuksiin.
En nimenomaan kiistänyt Joensuun ansioita opetuksessa (no, itse asiassa en halunnut niistä lähteä keskustelemaan), opetus tai sen taso ei liity tällä hetkellä oikeustieteen alalla juurikaan siihen, mihin työhön alaa opiskellut sijoittuu. Meidän alamme on tällä hetkellä kirjekurssikoulua, substanssi on käytännön työn kannalta valitettavasti olematonta ja tästä asiasta voisi toki keskustella monenkin ketjun verran. Mutta poimimalla pääainemallilla hajanaista ripettä sieltä täältä ei kyllä tule minusta myöskään hyvää juristia, ja hyvin tyytyväisenä olen seurannut tätä asiantilaa, jossa joensuulaiset pysyvät jonain muina kuin oikeustieteilijöinä - heistä ei asianajajan tai tuomarin työhön olisi. Ei varmasti meikäläisestäkään kovin hyvää konsulttia tulisi näillä taidoilla, mutta en sinne päin ole suuntaamassakaan.
"että olen työskennellyt useassa asianajotoimistossa ja parissa ministeriössä, sekä verolla, ja vero on ainoa paikka, jossa kollegoinani on ollut myös joensuulaisia."
Olisikohan tämän hämmästyttävän havainnon selityksenä vaikkapa se, ettei näitä Joensuun julkkareita ole kovin montaa vielä edes valmistunut, ainakin jos verrataan oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden määrään. Isoon ministeriöön tai virastoon kyllä uppoaa helposti isokin määrä Joensuulaisia ilman huomaamista, ja vain pieni osa heistä on erikoistunut prosessi- tai rikosoikeuteen pääaineenaan, joten tuskin heitä voi edes tulla joka lakitoimistossa tai edes joka toisessakaan vastaan. Oikeastaan sekin että edes veropuolella on tullut joensuulaisia on jo tilastollisesti katsoen poikkeus.
"Tämä ON fakta, jonka jokaisen opiskelemaan hakijan täytyy tiedostaa. opiskelupaikan valinta vaikuttaa työmahdollisuuksiin."
Näin on, mutta samalla pitää muistaa että useat juristitkaan eivät jää syyttäjiksi, tuomareiksi tai asianajajiksi, vaan tekevät uransa hallinto- ja talouspuolella. Joten ei se ero käytännön uravalintojen välillä niin dramaattinen ole.
"Mutta poimimalla pääainemallilla hajanaista ripettä sieltä täältä ei kyllä tule minusta myöskään hyvää juristia, ja hyvin tyytyväisenä olen seurannut tätä asiantilaa, jossa joensuulaiset pysyvät jonain muina kuin oikeustieteilijöinä - heistä ei asianajajan tai tuomarin työhön olisi."
Lupasin taannoin itselleni etten sodi enää tällä palstalla, mutta mikäpäs sellainen lupaus on jota ei edes joulun kunniaksi voi rikkoa.
Eli eivätkö juristin opinnot ole juuri näitä sirpaleopintoja puhtaimmillaan. Siis luetaan kattavasti, mutta hyvin pinnallisesti eri oikeudenalat. Ilman että keskitytään syvällisemmin mihinkään, lukuun ottamatta jotain tutkielmaan liittyviä syventäviä opintoja.
Ja Joensuusta valmistuneet ovat nimenomaan oikeustieteilijöitä puhtaimmillaan, vaikkeivät voikaan hoitaa eräitä perinteisiä lakimiesprofession ammatteja kuten asianajajan tai tuomarin tehtäviä.
Joensuun pikku"juristien" on aina päästävä pätemään. Jätetään ne juristin hommat meille oikeille JURISTEILLE ja Joensuulaiset voi keskittyä vaikka sihteerin ja "konsultin" hommiin. Vähän sama kuin ne university of applied sciences of Perähikiä "amk-yliopistot".
Itse olen huomannut saman ilmiön omassa yliopistossani omalla laitoksellani. Opiskelen siis julkisoikeutta Tampereen yliopistossa ja olen hallintotieteiden ylioppilas. En yksinkertaisesti voi ymmärtää, miksi usealle kanssaopiskelijalle on niin hankala käsittää, että meistä ei todellakaan tule juristeja. Aina jaksetaan puhua siitä yhdestä tyypistä, joka valitsi julkisoikeuden vaikka pääsi Turun oikeustieteelliseen, mutta ei koskaan siitä, että oma pääaineeni on todellinen oikiksen kaatopaikka. Itse olen kyllä todella tyytyväinen pääaineeseeni, vaikka olenkin sisäistänyt vahvasti sen, että juristia minusta ei tule, vaan oikeudellinen tietämys tulee integroida muihin tieteenaloihin. Minusta on surullista, jos jo opiskelupaikan saatuaan ei käsitä, minkälaisiin työtehtäviin tulee tulevaisuudessa saamaan pätevyyden.
???
Enhän minä edes kysynyt mitään juristien minäminäminä -asenteesta tai siitä, kuka tietää opiskelusta mitäkin. BLAAH.
"Itse olen huomannut saman ilmiön omassa yliopistossani omalla laitoksellani. Opiskelen siis julkisoikeutta Tampereen yliopistossa ja olen hallintotieteiden ylioppilas. En yksinkertaisesti voi ymmärtää, miksi usealle kanssaopiskelijalle on niin hankala käsittää, että meistä ei todellakaan tule juristeja."
Querellen tulisi ymmärtää se, että Joensuun yliopistosta valmistuvilla hallintotieteen maistereilla ei ole hallintotieteiden kanssa oikeastaan muuta tekemistä kuin tutkintonimike. Siellä suoritettava tutkinto on muuten puhtaasti oikeustieteellinen, tosin tutkinto tehdään pääainemallisesti.
Joten kyllä minusta ainakin Joensuusta valmistuvilla on oikeus pitää itseään juristeina, ainakin siinä merkityksessä, jossa juristilla tarkoitetaan oikeudellisen koulutuksen saanutta, olkoonkin etteivät he ole juristeja ammatillisessa mielessä.
Muuten olen jossain määrin samaa mieltä, että nykyisin osalla on hieman väärä kuva alkaessaan julkisoikeuden opinnot. Se ei johdu siitä että oppilaitosten antama info olisi harhaanjohtavaa, vaan enimmälti siitä ihmisten suppeasta yleisestä mielikuvasta että vain lakimies voi hoitaa oikeudellisia asioita. Mitä täälläkin palstalla pyritään innokkaasti ylläpitämään.
Ehkä se aikaisempi menettely oli parempi, jossa pääaine valittiin vasta toisena vuotena, jolloin pohjalla oli jo suoritetut hallintotieteiden ja julkisoikeuden perusopinnot, tällöin ei tarvitsisi julkisoikeuden pääaineen niin suoraan kilpailla muiden oikeustieteellisten kanssa samoista oppilaista. Tämä siis lähinnä Vaasaa ja Tamperetta ajatellen, Joensuu on oma tapauksensa sillä opintojen sisältöä ajatellen sehän on käytännössä tutkintonimikettä lukuun ottamatta oikea oikeustieteellinen.
"Itse olen kyllä todella tyytyväinen pääaineeseeni, vaikka olenkin sisäistänyt vahvasti sen, että juristia minusta ei tule, vaan oikeudellinen tietämys tulee integroida muihin tieteenaloihin. Minusta on surullista, jos jo opiskelupaikan saatuaan ei käsitä, minkälaisiin työtehtäviin tulee tulevaisuudessa saamaan pätevyyden."
Jos tarkoitat sitä tällä integroinnilla, että vaikkapa ympäristöhallinnossa toimivalla julkkarilla pitää olla myös tietämystä ympäristöasioista tai veropuolella laskentatoimesta, niin näinhän se on, jos aikoo toimia näillä aloilla viranomaisena, mutta kyllä ne samat vaatimukset koskevat myös oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita, ei siinä oikotietä ole. Ja nimenomaan viranomaistehtäviinhän julkisoikeutta lukeneet hallarit valmistuvatkin.
yrittää markkinoida itsensä ja saada opiskelijoita räätälöimällä massoille sitä mitä he haluavat, eli oikiksen opintoja helpommalla sisäänpääsyllä, ei kyllä tee kenestäkään sieltä valmistuvasta juristia - ei paperilla eikä käytännössä. Se, että titteli on hallintotieteellinen, johtuu siitä, että tiedekunta on tarkoitettu tekemään hallinnon osaajia, mutta se ei sitä halua tehdä, kun oikeustiede on seksikkäämpää opiskelijoiden houkuttelun kannalta.
Koko juristin pohjakoulutuksen idea on romutettu pääainemallissa, ja tehty ihmisistä AMK-tyyppisiä käytännön höyliä. En pysty, eivätkä juristikolleganikaan pysty näkemään tällaista ihmistä juristina. Toki sekä AMK:ta että näitä höyliä tarvitaan, ja koulutus puoltaa siksi paikkaansa, mutta on opiskelemaan hakevan harhauttamista jauhaa juristiopinnoista. En edes vertaisi tai laittaisi koulutuksia paremmuusjärjestykseen, kun tavoitteet ovat niin erilaiset. Juristia ei tule AMK:sta, avoimesta eikä Joensuusta, piste. Hyviä työntekijöitä voi tulla, mutta esimerkiksi asianajotoimistossa sekä AMK että joensuulainen (kuten myös HSE:ltä tullut) sijoittuu tukipalveluihin, ei lakipalveluihin. Riippumatta pateettisesta itsekorostamisesta, jota joensuulaiset täälläkin harrastaa, asia on näin ja siihen on hyvä varautua.
"Se seikka että Joensuu yrittää markkinoida itsensä ja saada opiskelijoita räätälöimällä massoille sitä mitä he haluavat, eli oikiksen opintoja helpommalla sisäänpääsyllä, ei kyllä tee kenestäkään sieltä valmistuvasta juristia - ei paperilla eikä käytännössä."
Joensuu käyttää niitä keinoja joita sillä, kun se kilpailee opiskelijoista muiden oppilaitosten kanssa, samoin tekevät kaikki muutkin. Opintojen tasosta ei myöskään kerro sisäänpääsevien taso, vaan siitä kertoo oppilaitoksista valmistuvien taso. Jälkimmäisestä ei ole ollut kenelläkään huomautettavaa, sillä pääainemalli antaa mahdollisuuden keskittyä syvemmin oman oikeudenalansa opintoihin, kuin mitä keskiverto oikkarilla on edes mahdollista.
"Se, että titteli on hallintotieteellinen, johtuu siitä, että tiedekunta on tarkoitettu tekemään hallinnon osaajia, mutta se ei sitä halua tehdä, kun oikeustiede on seksikkäämpää opiskelijoiden houkuttelun kannalta."
Eivätkös he sitten nytkin tee hallinnon osaajia? Kyllä Joensuussa edelleenkin opintojen pääpaino on julkisoikeudessa. Mutta millä tavalla on väärin että Joensuu kertoo opettavansa oikeustieteitä, kun he kerran myös opettavat oikeustieteitä?
Tutkintonimikkeet ovat pitkälti politiikkaa, jossa Joensuun kohdalla kyse on pitkälti siitä, että lakimiesliitto ja vastaavat vastustivat uudelle yksikölle OTM:n tutkinnonanto-oikeutta, ja onnistuivat lobbaamaan näkemyksensä läpi.
"Koko juristin pohjakoulutuksen idea on romutettu pääainemallissa, ja tehty ihmisistä AMK-tyyppisiä käytännön höyliä. En pysty, eivätkä juristikolleganikaan pysty näkemään tällaista ihmistä juristina."
Tämäpä mielenkiintoista, aikaisemmin juristit ovat mussuttaneet että julkkarit ovat osaamiseltaan liian teoreettisia, eivätkä osaa käytännön juristin hommia, mikä tietenkin on ilmeistä kun niihin tehtäviin ei ole edes koulutettukaan. Ja nyt taas sinä olet sitä mieltä pääainemallisen tutkinnon suorittaneet ovat liikaa käytännön höyliä?
Mikä pyhä itseisarvo muuten on juristikoulutuksen vanhakantainen idea yleisjuristista, kun modernin maailman oikeudenalat ovat pitkälti eriytyneet, ja vaativat ainakin asiantuntijatasolta eteenpäin syvälle menevää oikeudenalan erityisasiantuntemusta. Ja muuten pääainemalli eroaa olennaisesti amk-opintojen rakenteesta.
"Toki sekä AMK:ta että näitä höyliä tarvitaan, ja koulutus puoltaa siksi paikkaansa, mutta on opiskelemaan hakevan harhauttamista jauhaa juristiopinnoista. En edes vertaisi tai laittaisi koulutuksia paremmuusjärjestykseen, kun tavoitteet ovat niin erilaiset. Juristia ei tule AMK:sta, avoimesta eikä Joensuusta, piste."
Ei, jos puhutaan lakimiesten ammatillisia tehtäviä hoitavasta juristista, mutta jos juristilla tarkoitetaan akateemisesti koulutettua oikeustieteen osaajaa, niin silloin ei ole olennaista eroa valmistuuko Joensuusta, Turusta, Rovaniemeltä vai Helsingistä.
"Hyviä työntekijöitä voi tulla, mutta esimerkiksi asianajotoimistossa sekä AMK että joensuulainen (kuten myös HSE:ltä tullut) sijoittuu tukipalveluihin, ei lakipalveluihin. Riippumatta pateettisesta itsekorostamisesta, jota joensuulaiset täälläkin harrastaa, asia on näin ja siihen on hyvä varautua."
Mitä tarkoitat tällä "pateettisella" (korkealentoisella?/säälittävällä?) itsetehostamisella? Siis jos tällä palstalla edes mainitaan sana Joensuu, niin yleensä heti ilmestyy leegio nykyisiä juristeja ja oikkareita, joiden kiistämättömän logiikan mukaisesti Joensuussa suoritettava tutkinto ei voi olla oikeustieteellinen, kun tutkintonimikekin on hallintotieteellinen.
Liittyisikö näissä asianajajatoimistoissa tapahtuva erilainen sijoittuminen eri tehtäviin vaikkapa erilaisesta muodollisesta pätevyydestä hoitaa lakijuttuja vaikkapa oikeudessa? Mitä mieltä olet?
Omat viisi e:täkin riittivät sisäänpääsyyn tuolle linjalle, joten uskoisin kaverisi pääsevän. Itse hain keväällä oikikseen, pääsin Joensuuhun ja keväällä on uudet pääsykokeet edessä. Ei niin että Joensuussa mitään vikaa olisi; täällä on ihan hyvä henki ja opetuskin kai suht laadukasta, mutta itseäni ei niin kiinnosta luoda uraa verotoimistossa tai ulosottomiehenä.
alan opiskeluista sinulla. "Verotoimistossa tai ulosottomiehenä"!
Voin toki luetella ne lukuisat muutkin uravaihtoehdot, mutta luulisi jokaisen tähän keskusteluun osallistuvan osaavan googlettaa. Mutta tässäpä arvon notaarille iltalukemista http://yliopisto.joensuu.fi/oikeustieteet/tutk ja julk/tyollistymisselvitys 181108.pdf
Varmaan kaikkein parhaiten selventää eroja Joensuun ja oikiksien välillä käytännössä.
Joensuusta valmistuvilla on pääaineista johtuvia eräitä erityispiirteitä uravalinnoissa, joissa poiketaan muiden muista julkisoikeuden yksiköistä valmistuneiden urista, mutta näkyy Joensuussa n.puolet olevan perinteisen julkisoikeuden lukijoita, eli hallinto- tai valtiosääntöoikeuden.
Näistä pääaineista mennään sekä Joensuusta että muualta yleensä valtiolle hommiin titteleillä ylitarkastaja, jokin suunnittelija tai jokin päällikkö. Kunnissa päädytään tavallisesti kunnan-/kaupunginsihteereiksi tai hallintosihteereiksi/-johtajiksi. Kelalla tavallisesti vakuutussihteereiksi/-johtajiksi.
Nuo vero-oikeuden julkkarit ovat nykyisin lähinnä Joensuun erikoisuus, sillä muualla vero-oikeus pääaineena valmistutaan ekonomiksi. Joka tapauksessa verohallinto ei ole julkkareille mitenkään erityisen tyypillinen työpaikka. Ulosottomies on vielä harvinaisempi, en ole aikaisemmin edes kuullut julkkareiden toimineen uo-puolella, haastemiehenä kylläkin tiedän parin toimineen, mutta ei se yksi ulosottomies vielä leimaa ulosottoa julkkareiden tyypilliseksi alaksi tai uraksi.
Kannattaa muuten noteerata se palkkatilasto, jossa käydään kaikkien 1998-2008 valmistuneiden kuukausipalkat läpi. Eli n. 3/4 tienaa vähintään 3500 erkkiä/kk ja n. joka viides enemmän kuin 4500 erkkiä/kk. Jos ajatellaan että Joensuusta valmistuneet toimivat pääosin julkisella sektorilla, niin eipä juuri ole eroa palkoissakaan vastaavissa tehtävissä olevien OTM:n palkkatasoon verrattuna.
Noniin wannabe Joensuu oikkarit. Katsokaa oikeudenkäymiskaaresta, kuka voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä.
Menkää vaan teidän läppätutkintonne kanssa vaan asianajotoimistoon ;)
Hakeeko tuonne paljon porukkaa? Hyvillä papereilla siis. Että pitääkö todella olla neljän L:n tai vähintään E:n ylioppilas.
No ei todellakaan tarvita l:n papereita. Joensuun rupu"oikikseen" pääsee kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa nimensä paperiin.