Huomata tämä täällä riehuva vanhoillisten ja pysähtyneiden tanttojen hysteria.
Niinkauan kuin itku ja parku jatkuu. Kaikki on hyvin.
Niinkauan kuin itku ja parku jatkuu. Kaikki on hyvin.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tutumaan menon aika, äitees jo vartoo viereensä? :)
"Isä ei ollut rasisti. Yli 40 vuotta jatkuneen eduskuntauransa aikana hän ei pitänyt ainoatakaan maahanmuuttajavastaista puheenvuoroa."
..sanoo Meri Vannamo isästään ja jatkaa:
Veikko Vennamon energisyys oli ehtymätön
"Jos Veikko ei tehnyt työtä, hän meni sitten nukkumaan. Hän vietti tervettä elämää eikä koskaan pitkästynyt tai masentunut. Joka aamu hän tarttui toimeen tunnuksella ´maata voi muuttaa´. Hänen energisyytensä oli ehtymätön.Vielä viime vaiheessa Meilahden sairaalassa hän ryhtyi organisoimaan sairaalan toimintaa."
Tähän tapaan kuvaili Meri Vennamo isäänsä Veikko Vennamoa, jonka enemmistömuistaa poliitikkona, mutta joka on myös suuri karjalainen vaikuttaja. Mer iVennamon mukaan ainoa henkilö, jolle Veikko ei väittänyt vastaan, oli hänen äitinsä Sivi, joka oli koulutukseltaan opettaja.
Veikko Vennamon, alunperin Fennanderin, isä kuoli sodan aikana kotiinsa
Lahdenpohjaan ja hänet ehdittiin haudata sinne ennen evakkoon lähtöä.
"Veikko heräsi isänsä kuolinpäivänä rintamalla kello viiden aikaan aamusta
siihen, että isä kutsui. Hän tiesi heti, että jotain oli tapahtunut."
Neuvostoliittoon Veikko Vennamo ei koskaan halunnut matkustaa ja kotiseudunmenetyksestä hän totesi perheelleen, että se on mennyt, mikä on mennyt.
"Ajattelen, ettei hän puhunut kipeimmistä tunteistaan edes perheelleen",
arvioi Meri Vennamo.
Kerran Veikko Vennamo kuitenkin suostui lähtemään rajan taakse. Silloin
Pekka Vennamo toimi liikenneministerinä ja teki virkamatkan Niiralan kautta. Tuossa vaiheessa Niirala ei ollut vielä avoin virallinen rajanylityspaikka. Pekka Vennamo halusi koko perheen mukaan katsomaan Lahdenpohjaa.
"Matkalla näin välähdyksen millainen Veikko oli nuorena", kuvaili Meri
Vennamo monivaiheisen matkan vaikutelmia. Ydinhetkiin kuului laivaretki
Laatokalla Korkeasaaren lautan kokoisella aluksella. "Veikko oivalsi, että
siinä lähellä on perheen Lepola -kesähuvila. Kapteeni sanoi, ettei sinne voi
mennä, mutta Veikko meni ja tarttui ruoriin ja ohjasi aluksen Lepolan luona
1,5 metrin päähän rannasta."
Meri ja Veikko Vennamo kiipesivät sitten korkealle kalliolle huvilan
paikalle. Veikko Vennamo löysi raunioista keittiön portaat. "Siinä tunteet
olivat hetken pinnassa."
Lahdenpohjan hautausmaan siivous
Vennamot kävivät myös Lahdenpohjan raunioina olleella hautausmaalla, jossa Veikko pisti koko perheen puhdistamaan sammaloituneita hautakiviä.
"Hautausmaalla meni kaksi päivää. Kun kivi saatiin puhtaaksi, Veikko
luonnehti muutamalla sanalla haudattua henkilöä. Kaikki hautatiedot
kirjattiin ylös ja lista painettiin Suomen Uutisissa."
Veikko Vennamon isän hautaa ei löytynyt, mutta joitakin vuosia myöhemmin sen löytymisestä ilmoitettiin perheelle. "Veikko oli koko ajan kuin nuori poika. Oli ihana reissu, eheytti menetyksen", arvioi Meri Vennamo matkaa.
Hän kertoi myös, miten Veikko Vennamon puhelinnumero oli aina luettelossa ja kuinka ihmiset soittivat Veikolle ja lähettivät hänelle valituksia eri asioista ja kuinka Veikko sitten hoiti hänen puoleensa kääntyneiden ihmisten asioita.
"Ihminen, jolla ei ole tavoitteita oman itsensä ulkopuolella, ei voi olla
onnellinen. Veikon voimana olivat ne arvot ja ihanteet, jotka hän oli
nuorena valinnut ja joista hän piti kiinni", tiivisti Meri Vennamo isältään
saamaansa perintöä.