Viime aikoina on tullut mietittyä jonkin verran omaa ujouttani. Se nousi taas pintaan, kun olen lukenut Juhani Mattilan ujoutta käsittelevää kirjaa. Tiedän, että olen aina ollut ujo ja siksi yksinäinen. Esitän muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät ujouteen. Annan niihin myös omat vastaukseni. (Panen tämän saman kyselyn myös Ujous-osioon.)
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
3. Olitteko parasta vai huonointa?
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
VASTAUKSENI:
1.Olin lapsena arka ja yritin välttää huomion kohteeksi joutumista. Pelkäsin, että opettaja määrää minut vastaamaan ja yritin väistellä hänen katseitaan.
2. En pitänyt niistä, paitsi lentopalloa ja pesäpalloa oli mukava pelata. Pidin enemmän yksilölajeista, etenkin voimistelussa olin luokan ketterimpiä.
3. Liikunnanopettajamme harjoitti henkistä väkivaltaa aina ennen joukkuepelejä. Hän valitsi joukkueiden kapteeneiksi aina luokan urheilullisimmat ja komeimmat nuoret. He saivat tehtäväkseen valita mieluisan joukkueen. Olin lähes aina viimeisimpien "rippeiden" joukossa, jotka oli lopulta pakko valita. Lisäkseni joukossa oli kömpelöitä ja ylipainoisia. Itse olin aika ketterä, mutta arkana aika surkea hyökkääjä ja siksi vähemmän pidetty pelaaja.
4. Minulle se on, koska välttelen edelleen monia sosiaalisia tilanteita. Sekä arkailen vastata naisten katseisiin.
5. Minulle se ei ole ongelma.
6. Kyllä. Olen hyvin yksinäinen, enkä estojeni takia osaa toimia kuten miehen tulisi.
7. Kahdenkeskinen keskustelu ei ujostuta minua kovin paljoa, mutta jos läsnäolijoita on enemmän, tulee lisää pelkoa. Kärsin myös sosiaalisesta pelosta ja usein pelkkä kaupungilla käveleminen on minulle kova taistelu.
8. Ehdottomasti. Sosiaalinen pelko lähes katoaa silloin, kun voin jutella ja kävellä jonkun kaverin kanssa.
9. Uskon ja sitä teenkin nykyään. Vaikka saattaahan se näyttää aika "avohoitotapaukselta". Yritän antaa itselleni luvan olla ujo ja heikko.
10. Menisin innolla mukaan.
11. Juu, olen hyvin epävarma itsestäni, eli kai minulla on huono itseluottamus ja -tunto. Sosiaalisissa pelkotilanteissa en tiedä tunnenko pelkoa, häpeää, ujoutta vai mitä kummaa?
12. Ennen olisin valinnut arkiston, mutta nykyään menisin asiakaspalveluun.
13. En käynyt, vain lenkillä. Huomenna pyöräilen kaupungille (tänään).
Kiitos vastauksista.
Yleinen vuodattaja
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
3. Olitteko parasta vai huonointa?
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
VASTAUKSENI:
1.Olin lapsena arka ja yritin välttää huomion kohteeksi joutumista. Pelkäsin, että opettaja määrää minut vastaamaan ja yritin väistellä hänen katseitaan.
2. En pitänyt niistä, paitsi lentopalloa ja pesäpalloa oli mukava pelata. Pidin enemmän yksilölajeista, etenkin voimistelussa olin luokan ketterimpiä.
3. Liikunnanopettajamme harjoitti henkistä väkivaltaa aina ennen joukkuepelejä. Hän valitsi joukkueiden kapteeneiksi aina luokan urheilullisimmat ja komeimmat nuoret. He saivat tehtäväkseen valita mieluisan joukkueen. Olin lähes aina viimeisimpien "rippeiden" joukossa, jotka oli lopulta pakko valita. Lisäkseni joukossa oli kömpelöitä ja ylipainoisia. Itse olin aika ketterä, mutta arkana aika surkea hyökkääjä ja siksi vähemmän pidetty pelaaja.
4. Minulle se on, koska välttelen edelleen monia sosiaalisia tilanteita. Sekä arkailen vastata naisten katseisiin.
5. Minulle se ei ole ongelma.
6. Kyllä. Olen hyvin yksinäinen, enkä estojeni takia osaa toimia kuten miehen tulisi.
7. Kahdenkeskinen keskustelu ei ujostuta minua kovin paljoa, mutta jos läsnäolijoita on enemmän, tulee lisää pelkoa. Kärsin myös sosiaalisesta pelosta ja usein pelkkä kaupungilla käveleminen on minulle kova taistelu.
8. Ehdottomasti. Sosiaalinen pelko lähes katoaa silloin, kun voin jutella ja kävellä jonkun kaverin kanssa.
9. Uskon ja sitä teenkin nykyään. Vaikka saattaahan se näyttää aika "avohoitotapaukselta". Yritän antaa itselleni luvan olla ujo ja heikko.
10. Menisin innolla mukaan.
11. Juu, olen hyvin epävarma itsestäni, eli kai minulla on huono itseluottamus ja -tunto. Sosiaalisissa pelkotilanteissa en tiedä tunnenko pelkoa, häpeää, ujoutta vai mitä kummaa?
12. Ennen olisin valinnut arkiston, mutta nykyään menisin asiakaspalveluun.
13. En käynyt, vain lenkillä. Huomenna pyöräilen kaupungille (tänään).
Kiitos vastauksista.
Yleinen vuodattaja
Vastaukset 21
Vanhimmat
1. Enemmän hiljainen,ja herkkä mutta tietyllä tapaa arvostettu koulumenestyksen takia (meillä pieni "korpi-koulun" ala-aste, ehkä pelasti mut jollain tasolla)
2.En pitänyt,mutta yksilölajeissa olin hyvä.
3.Joukkueisiin valittiin aika etupäässä.
4. On
5. Vähän joo, vielä enemmän puolituttujen tuttujen (mitä kummaa:)
6.On, estot päällä
7.Kummassakin. Mun pitää tuntea ihminen hyvin ennenkuin ujous häviää, ja se viekin aikaa :)
8.Joskus meen mieluummin yksin, joskus toisen kanssa. Riippuu tilanteesta.
9. ei se mulle ole oikein auttanut, ne pelot jyllää silti ja ujous tulee aina olemaan varmaan jollain tasolla luonteessani
10. Voisin ehkä mennäkin
11. Kyllä varmaan, kun nykyään vaaditaan niin paljon
12. Kumpikin vuorotellen ois aika kiva
13. En käynyt, katoin elokuvia vaan
1. Koulussa hiljainen ja kiusattu.
2. Valittiin aina viimeisenä joukkueeseen. Sain usein pallon naamalle.
3. Koululiikunnassa olin surkea kaikissa lajeissa. Koulun jälkeen en olekaan urheillut.
4. Ujous on paha ongelma. Aiheuttaa yksinäisyyttä. Sosiaaliset taidot ovat huonot. En ole saanut kavereita, enkä... ks. kohta 6.
5. En mielelläni soita kenellekään.
6. Ujouden vuoksi en ole koskaan saanut seurustelukumppania.
7. Käveleminen ihmisjoukossa sujuu jotenkin. Asemilla ja julkisissa kulkuvälineissä vedän kiusaajia puoleeni.
8. En tunne ketään ihmistä.
9. Kaupungilla kävelyyn altistus auttaa. Ihmissuhteen saamiseksi vaaditaan liian iso askel tai taitoja.
10. Vertaistukiryhmä olisi hieno asia. En tiedä, uskaltaisinko mennä mukaan.
11. Tiedän, että olen tarpeeton ihminen.
12. Pitää kai valita asiakaspalvelu, että olisi mahdollisuus tavata ihmisiä. Oikeassa elämässä ei ole.
13. Tapaninpäivä meni kotona yksin.
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
Enemmän hiljainen, en ikinä viitannut
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
En pitänyt
3. Olitteko parasta vai huonointa?
Huonointa, koska en oikeastaan edes yrittänyt, pohdiskelin vain omiani
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
Ei ja on
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
Ei oikeastaan, mutta soittaminen on joskus hyvin vaikeaa
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
On, eli ei ole löytynyt.
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
Kärsin julkisten paikkojen kammosta
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
On
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
en, sillä olen ennenkin ollut rohkea ja aina on vaikeaa
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
En
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
Kyllä, lannistun helposti jos tulkitsen jotain torjuntaa
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
Riippuu varmaan päivästä, ehkä nykyisin arkistossa, koska en olisi enää niin koristeellinen siinä tiskillä
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
En edes tiedä mikä sellainen ajelu on, liittyy varmaan autoihin, joita kellään perheenjäsenellä ei ole.
1. Lapsena kun ei tajunnut omaa olemassaoloa syvemmin, olin hyvin esillä oleva, iloinen ja suosittu. Kun tajunta syveni, hiljenin ja aloin ujostelemaan, masentumaan.
2. Joukkuepeleissä olin melko kehno.
3. Molempia. (liikunnassa huonoa.)
4. Ujous on ongelma
5. Täysin tuntemattoman kanssa on helppo puhua mutta melko tuntemattoman kanssa on ongelmia
6. On ja ei
7. Joskus ihmisjokossa tuntuu, että ihmiset tuijottavat ja silloin iskee ahdistus
8. -
9. Uskon
10. Haluaisin liittyä vertaistukiryhmään
11. Joissain asioissa minulla on hyvä ja terve itsetunto, mutta joissain osa-alueilla todella huono. Ujous liittyy niihin.
12. Molemmissa, vaihtelua...
13. Juu
Minun tapauksessani ujous ei ole haitannut ihmissuhteita, koska olen miesten mielestä kaunis.
Eli minun ei ole sen vuoksi tarvinnut tehdä aloitteita.
Urheilussa oli niin hyvä koulussa että olin aina se joka valitsi muut joukkueeseensa. Sikäli kun tyttöjen kesken nyt joukkuepeljä harrastettiin.
Töissä ei ole ongelmia ollut.
Ongelmia on ollut sen suhteen että minulla oli alistava äiti joka nujersi minut sekä alistava mies joka jatkoi siitä.
En ole yksinäinen, minulla on kavereita.
Arka kyllä olen nykyisin.
Anteeksi, jos ei ollut sellainen vastaus kuin mitä halusit.
tuossa jo muitakin naisnäkökulmia, jos tarkoitit sitä.
Kauneudesta vain ei ole hyötyä jos ei käy missään, tai jos keskittyy liikaa pohdiskelemaan, onko kaunis vai ei.
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
Aloitin kouluni pienessä maalaiskoulussa kauan sitten. Osasin lukea jo kouluun mennnessä ja olin vanhempieni ja isovanhempieni silmäteränä tottunut esillä oloon ja olimme sen yhteisön varakkaammasta päästä. Eli en ollut hiljainen, pikemminkin ainutlaatuinen. Mutta sitten muutimme kaupunkiin ja suureen kouluun. Siellä oli paljon oppilaita "hienoistakin" perheistä. Minä jotenkin hiljenin ja ujous iski, tavallaan häpesin maalaisuuttani. Olin myös lapsi pitempään kuin muut, 15-vuotiaana leikin vielä barbeilla kun muut jo hengasivat poikaystävien kanssa.
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
Painajaismaisia!
3. Olitteko parasta vai huonointa?
Huonointa, olin pullea ja kömpelö. Tänä päivänäkään en seuraa esim. TV:sta mitään joukkueurheilua.
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
Eipä paljoa, ei ainakaan haittaa elämääni. Tiedän mitä osaan ja kuka olen.
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
Ei, jos esim pitää puhelimitse hoitaa asioita, olen suorastaan loistava. Sen sijaan puolituttujen kanssa en tykkää jutustella puhelimessa, puhelimitse mieluiten "hoidetaan" asioita.
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
On vaikuttanut kun sitä seurustelukumppania ei ole. Osasyynä on kyllä ollut nirsous. Noin kaksikymppisenä torjuin yhden treffikutsun siksi kun mies ei ollut yhtään hyvännäköinen ja toisen kun tausta ei ollut sopiva. Itse olin silloin ylioppilas ja opiskelin ja tämä mies kertoi kesken jääneestä ammattikoulusta. Ei sopinut kuvioihini. Sen sijaan niille saman koulutustaustan omaaville olin liian ujo ja hiljainen tekemään itseäni näkyvämmäksi.
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
Oikeastaan olen ujo luottamaan ihmisiin. Sen sijaan kävely ihmisjoukossa on nautinto, en pelkää mitään. Satamat ja lentokentät ovat upeita paikkoja.
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
En mielestäni kärsi tuollaisesta sosiaalisesta pelosta.
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
Kyllä varmaankin.
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
En.
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
Eivät, itsetunto on parantunut huimasti ujoutta enemmän.
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
Sekä että, en jaksaisi kuunnella kokonaista viikkoa asiakaspalvelussa kaikenlaisa soheltajia. Naamasta alkaisi jo näkyä kun ajattelen jostakin että eikö tuolla nyt ole edes kahta euroa sakkomaksuun tai kun yksi sun toinen esittäisi tyhmän kysymyksen. Arkistotyössäkin pitäisi kyllä olla haastetta, ei pelkästään kirjojen laittoa aakkosiin.
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
En, vaan kävelyllä. Hiljaista oli keskustassa.
"Oikeastaan olen ujo luottamaan ihmisiin. Sen sijaan kävely ihmisjoukossa on nautinto, en pelkää mitään. Satamat ja lentokentät ovat upeita paikkoja."
Minua taas pelottaa kävellä tuollaisissa paikoissa. Pelkkä keskustassa käveleminenkin saa minut oireilemaan. En mene koskaan varsinaiseen paniikkiin, mutta hyvin pelokas olo usein on. Sen takia olen vältellyt koko nuoruuden sosiaalisia tilanteita ja siksi olen jäänyt vaille puolisoa.
"Osasyynä on kyllä ollut nirsous. Noin kaksikymppisenä torjuin yhden treffikutsun siksi kun mies ei ollut yhtään hyvännäköinen ja toisen kun tausta ei ollut sopiva"
Enkö olekin tosi nössö mies? Olen 30 vuoden ikään mennessä ilmaissut vain muutamalle naiselle kiinnostukseni. Pakit tuli kaikilta :).
Palstaa kauemmin seuranneet tietävät, että olen takertunut ulkonäkööni ja uskon sen aina johtuvan siitä. Mutta uskon itsekin, ettei se voi olla syynä kumppanittomuuteeni. Sekä miehet että naiset ovat antaneet hyvää palautetta.
Olen kuitenkin todella epävarma itsestäni, koska en uskalla mennä juttelemaan minua kiinnostavien naisten kanssa. Tietenkään en tunne paljon ketään, vaan olisi mentävä suoraan 'tuntemattomille vesille', joka minua vallan voimallisesti pelottaa. Naiset, jotka tulevat puheilleni, ovat taas minulle hieman vääränlaisia (ainakin tähän mennessä). Se on kyllä tosi, että miten kaksi ujoa löytää toisensa ilman puhemiehiä /-naisia. Mitenkähän löytäisin joitakin lupsakoita elämää nähneitä, jotka voisivat hieman auttaa arkaa miestä ja jotain ujoa naista...
Siis pelkäät liikkua ihmisjoukossa jossa kukaan ei tunne sinua, jossa kukaan ei edes huomaa sinua? Vai käyttäydytkö niin omituisesti että huomaavat?
Entäpä esitelmän pito tai opinnäytteen esittely? Silloinhan kaikki huomaavat sinut, huomaavat jokaisen takeltelusi, punastumisesi, jokaisen kädenliikkeesi? Eikö tämä pelota?
Kyllä, minua pelottaa liikkua täysin tuntemattomienkin joukossa. Käyttäydyn kai ihan normaalisti, joten ei sen vuoksi pitäisi kiinnittää huomiota. Esitelmien pitäminen on aika mukavaa, vaikka toki minua hieman jännittää, punastuttaa, sanat on hakusessa..
Mutta sosiaalinen pelko avoimilla paikoilla ja monen mahdollisen näkijän kohteena pelottaa minua voimakkaasti. Pahimpia kohteita ovat ihmisjoukon ohitse kulkeminen (tori, bussibysäkit yms.), kauppakeskusten aulat, rullaportaat... Uskon tuolla sosiaalisella pelolla olevan suuren merkityksen yksinäisyyteenkin. Herkästi alkaa välttää pelottavia tilanteita ja voi jäädä tahtomattaan yksin, kuten mulle on käynyt (pelkojen vuoksi).
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
Hiljainen.
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
Minut valittiin yleensä viimeisenä tai toiseksi viimeisenä ryhmään. Usein kiusattiin. Pidin liikunnasta ja olin aika hyvä siinä.
3. Olitteko parasta vai huonointa?
Ai liikunnassa? Mitäh?
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
Onhan se raskasta mutta ei este millekään.
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
On se aika, mutta selviydyn tosi hyvin varsinkin jos kirjoitan ylös, mitä pitää sanoa.
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
On kai se, kun ei ole aina ollut paljoa kavereita joiden kanssa lähteä ulos ja kun olen ollut niin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä.
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
No lähinnä kanssakäymisessä. Mutta en tykkää usein kadullakaan kävellä.
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
? Siis esim. mennä kahvipöytään kaverin kanssa mieluummin kuin yksin? Vai juttelemalla käydä asiat läpi? Usein parhaan suorituksen teen yksin, kun ei ole pelkoa siitä että häpäisisin kaverin kun en saa sanaa suusta.
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
On se helpottanut. Lapsena lähdin pakoon pelottavia tilanteita mutta nykyään haluan kehittää itseäni ja kääntymisen sijaan vedän syvään henkeä ja teen sen.
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
Kyllä, todellakin!
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
Kyllä.
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
Asiakaspalvelijana.
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
En.
*ainakin niihin, joihin osaa*
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
tunneilla hiljainen, jos oli möykkäreitäkin. jos oli hyvä henki tunnilla, tykkäsin vastata kysymyksiin, se luo positiivista fiilistä, kun vuorovaikutusta on, yhdessä oppimista, keskustelua. kavereille koetin jutella, jos tuntui siltä. jos itsellä oli paha olo, sulkeuduin.
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
joukkueet valitaan "parhaat ensin" metodilla. tosi kurjaa, pitäis valita mieluummin ottamalla luku tai muulla satunnaisgeneraattorilla. joskus pelailu oli kivaa, jos peliin sattui liikaa urheilua tosissaan harrastavia, usein peli kärsi, kun urheilijat eivät ehkä aina muistaneet, että nyt ei olla treeneissä, vaan liikkatunnilla, jossa kaikkien pitäisi päästä liikkumaan hyvässä hengessä
3. Olitteko parasta vai huonointa?
vaihteli
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
joskus on vaikea saada sanotuksi asioita, jos ahdistaa, tai on ympäristössä, joka on erilainen, mihin on tottunut
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
joskus on kyllä
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
ei kai, vihamielinen ympäristö, ihmisten negatiiviset tuntemukset enemmänkin
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
joskus ihmisryhmässä melskaaminen tuntuu luonnolliselta, joskus ei, vaihtelee (tapa- ja kulttuurikysymys)
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
se ei yleensä auta. tällainen kirjoittelu ja kysymyksiin auttaminen on parempi (kukaan ei seuraa ja analysoi liikaa, väärään suuntaan)
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
tai ei pelottaviin vaan sosiaalisiin, erilaisiin, uskon joo. mutta toiset ihmiset ei ota toisia huomioon, sellaisiin tilanteisiin ei jatkuvasti kannata yrittää, vaan sellaisiin, missä ihmisiä huomioidaan ja ymmärretään oikein
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
alussa voisi olla epäilys, että se ei toimi, kun kaikilla on samoja ongelmia. tarvitaan jokin tekijä, joka avaa tilanteita, poistaa jumiutumia. ehkä vetäjiä ryhmälle, mielekästä tekemistä, positiivista henkeä, tsemppistä.
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
kiusaaminen ja huono itse tunto käyvät, kannustuksen ja positiivisen palautteen puute, yksinäisyys, ujous ei siihen mielestäni liity
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
vaihtelu parempi. ihminen kaipaa sosiaalisuutta, mutta myös omaa rauhaa
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
ai jollain hevosajelulla? tai autoajelulla? en käynyt
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
mullakin oli kyllä opettajia, jotka oli ahdistavia. Välttelin kyllä joskus katsetta, kun opettaja olisi halunnut, että "vastaisiko tuo tyttö nyt taas, kun se ainakin osaa, niin päästään eteenpäin tästä tilanteesta". Tai että "miksei se nyt vastaa, kun se kumminkin tietää". No en vastaa, jos opettaja on epäoikeudenmukainen ja kohtelee oppilaita tai opiskelijoita huonosti, tai ei puutu, jos oppilaalla on paha olla, tai ei kysy ja yritä lohduttaa. Olen ystävieni puolella tai omalla puolellani vääryyttä vastaan, menen lakkoon myös.
Enkä vastaa, jos on aihetta pelätä, että sitten kiusataan tai kommentoidaan kurjasti. Se ei ole ollenkaan mielekästä, eikä sillä ole mitään positiivista vaikutusta. Hyvä yhteishenki, siihen on välttämätöntä, aivan välttämätöntä pyrkiä. Vääriä vastauksia ei ole olemassakaan.
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
-Enemmän hiljainen.
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
-Olin urheilullinen, joten pärjäsin yleensä hyvin lajissa kuin lajissa.
3. Olitteko parasta vai huonointa?
-Parasta.
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
-On.
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
-Ennen olin kovakin jännittäjä, nyt esim. vitsailen, kun puhelinmyyjät soittelevat (ei kuitenkaan vittuilua siis).
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
-Kyllä varmaan, kun semmoista ei ole ollut.
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
-Helpompaa tietty ihmismassan keskellä, kun on tajunnut, ettei siellä kukaan JUURI MINUUN erityisesti kiinnitä huomiota. Sen sijaan esitelmät etc. aiheuttavat kyllä tuskaa, vaikka kuinka yrittäisin muistuttaa itseäni siitä, että yleisön joukossa ollessani toivon esiintyjän aina onnistuvan.
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
-Mikäli tällä tarkoitetaan esim. liikkumista/harrastamista seurassa, niin kyllä.
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
-Uskon
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
-Olen näillä näkymin jo menossa :-D
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
-Aika pitkälti. Silloin kun olen paremmassa henkisessä kunnossa, olen myös puheliaampi.
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
-Sekä että.
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
-En.
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
(Olen koulussa edelleen)
Kun olen tututussa porukassa niin olen äänessä. Mut jos oon semmoses porukass ett tunnen vain muutaman kunnoll, oon aika hiljanen, saatan kommentoida parilla sanalla.
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
MÄ rakastan niitä :)) Tylsempää on kaikki uinnit ja voimnistelut ja sulkapallot.
3. Olitteko parasta vai huonointa?
tykkään liikkua ja jos valitaan joukkueet niin aika etupäässä valitaan. Tosin meill kyll menee aika sattumanvarasesti, ett jos jotku jää vikoiks, nii mun mielest ei merkkaa mitään.
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
No ehkä vähän..
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
Kyllä, suorastaan vihaan sitä. En tykkää puhua puhelimessa edes tutuille. En edes sukulaisille..
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
KAnssakäymisissä vain. ei mitään ihmisjoukossa kävelemistä vastaan :D
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
Kyllä ehdottomasti.
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
Haluaisin sanoa että kyllä. En tiedä, en ole kokeillut. Pitäs alottaa uus harrastus ett näkis.
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
En.
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
Juu.
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
Asiakaspalvelussa.. Tai arkistossa jos siellä olisi muitakin että voisi puhua.En tykkäis olla töissä hiljaa, puhumatta.
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
En tiedä mikä se on. eli en.
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
- jos tällä meinataan peruskoulu aikoja niin olin se luokan hiljainen. Ja silloin kun piti vastata opettajan kysymykseen luokkatoverit valittivat ja ilkkuivat siitä kuinka hiljaa vastasin mikä tietenkin vaan pahensi asiaa.. Taisin ainostaan matikan tunneilla olla se ainut aktiivinen :D
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
- Inhosin kaikkia joukkue pelejä, koska olin aina hitain juoksija ja minut valittiin viimeisenä joukkueeseen.. Yläasteella tuli lisäksi enemmän suoritus paineita ja inhosin koko koululiikuntaa oli sitten joukkuepeli tai ei.
3. Olitteko parasta vai huonointa?
- olin aika huono kaikissa lajeissa. ainoastaan sulkapallo oli mukavaa välitunneilla, jos joku suostui pelaamaan kanssani.
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
- Se ei ole eneää niin paha ongelma kuin ennen, ujous kun on ollut osa syy masennukseenkin.
Olen alkanut pyrkimään ajattelemaan että se on osa minua ja minun pitää vain hyväksyä se ja että olen ihana ihminen vaikka olenkin hiljainen ja ujo. Mielestäni kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan mailmaan, ujoja että puheliaita. jännintä on se että tämä itsensä hyväksyminen on tehnyt minusta jotenkin vähemmän ujon :D
Tosin kyllä vieläkin tilanteita joissa oma ujouteni on saanut ahdistumaan valtavasti, ja minulle tulee ns. ujostelukohtauksia
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
- ei sen vaikeampaa kuin tutunkaan kanssa. kyse on ennemminkin siitä onko mitään mistä puhua. inhoan kiusallisia hiljaisuuksia ja sitä kun ei keksi mitään sanottavaa.
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
- hyvin paljon. en uskalla lähestyä/tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin niin spontaanisti.
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
- arkipäivän hommat kuten kaupassa käynti jne on ihan helppo homma, mutta tapahtumissa käynti ja asiaton käveleminen/muu turha haahuilu kaupungilla on todella ahdistavaa yksinäisyyteni takia. hävettää kulkea yksin kun muilla on ystäviä. Kaksin keskinen jutustelu on minulle myön hyvin helppoa jos vain puheen aihetta riittää mutta jos en olekkaan verbaalisesti virittynyt minua vain ujostuttaa ja ahdistaa koko tilanne. sama juttu suuremmassakin porukassa jossa kaikki on tuttuja. porukka jossa on yksikin tuntemattomampi henkilö saa minut tuntemaan itseni ihan ulkopuoliseksi ja ujoksi.
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
- pelosta en tiedä, mutta KYLLÄ.
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
- kyllä uskon näin. pyrin itsekkin juttelemaan mahd. paljon ihmisten kanssa ja heittäytymään mukaan, vaikka ujostuttaakin.
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
- en.
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
- voi olla niin.. tästä en ole varma.
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
- Tiskillä! Tunnen itseni sosiaaliseksi vaikka olenkin ujo.
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
- en. en tiedä edes mikä se on.
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
-yläasteella hiljainen, lukiossa kovaääninen
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
-olin pesäpallossa hyvä mutta olin alasteella aina niissä viimeisissä jotka valittiin vaikka olin hyvä urheilussa. En kai vain ollut yksi suositusita.
3. Olitteko parasta vai huonointa?
-täh en ymmärrä
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
-on koska menene niin usein lukkoon ja jännitän
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
-vähän
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
-no kyllä koska jännitän aina miehiä enkä saa sanaa suustani. Olen todella kaunis mutta ei miehet jaksa sellaista, vaikka yleensä rentoudun jos menen miehen kanssa urheilemaan ja sillon puhun pälpätän.
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
- mä oon ujo vaan kanssakäymisissä
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
-jos tapaa uusia ihmisiä niin on aina helpompi jos on joku puheliaampi kaveri mukana niin ei tule kiusallisia hiljaisia hetkiä
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
-joo uskon
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
-en menisi
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
-tavallaan, tuntuu ettei ole tarpeeksi puhelias ja iloinen. Ei tarpeeksi sosiaalinen.
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
-tiskillä!
1. Jotain kahden vaihtoehdon väliltä, vaikka en todellakaan ikinä äänekäs. Oli vielä lukio aikoinakin koulukavereita, joten oli helpompi tuoda itseä esille.
2. Ihan neutraaleja, vaikkakin ei-suosittuja(kuten minua) syrjittiinkin, vaikka pelata olisikin osannut. Ammattitaitoinen opettaja tajuaa itse valita joukkueet ja estää tälläistä hyvin yleistä syrjimistä.
3. Ihan sen perinteisen mallin mukaan, jota Yleinen Vuodattaja jo osuvasti kuvasikin.
4. On se ehdottomasti ongelma. Varsinkin sosiaalisia suhteita muodostettaessa, mutta olen sosiaalisesti koko ajan kehittynyt ja se ei ainakaan estä minua solmimasta sos. suhteita.
5. Ei ollenkaan. Varmasti helpompi kuin kasvotusten.
6. On. Sellaisia tilanteita on ,joissa olisi pitänyt mennä juttelemaan ja on tullut pupu pöksyyn. Netti kuitenkin auttanut suuresti tässä ongelmassa ;D
7. Molempia. En osaa tuoda itseäni esille suurissa ryhmissä kovinkaan hyvin, mutta pienemmissä ryhmissä tai kahdestaan osaan kommunikoida ihan semi-hyvin. Ja joskus tosiaan ihmisten ilmoilla haluaisin olla näkymätön, onneksi harvoin nykyään.
8. Kyllä on, mutta ei ne häviä ellei yksin osaa kohdata näitä tilanteita. Siis omalla kohdallani näin.
9. Melkein jopa uskon. Varmasti ujous sisimmässäni luonteenpiirteenä säilyy aina, mutta kyllä sosiaalisesti on ja pitää kehittyä ja näin vähentää omaa ujoutta.
10. Tällä hetkellä tilanteeni ei ole niin paha, eikä toivottavasti tarvitsekaan käydä. Menen kyllä, jos tuntuu siltä, että apua ja vertaistukea on saatava.
11. Kyllä. Ja uskon, että monella muullakin, jos ei kaikilla sentään. Huono itsetunto on tehnyt minusta epävarman ja aran. Kuitenkin paranemisprosessi on hyvin jo käynnissä.
12. Palloilisin ihan varmasti siellä hyllyjen takana. :D
13. Kävin tapaninpäivän kävelyllä. Oli mukava lenkki. =)
1.
Ala- ylä-asteella luokan yksi äänekkäimmistä hepuista. myöhemmin yksi hiljaisimmista...
2.
Kohtuu hyviä.
3.
Ygönen. yleensä joukkueen/koulun paras pelaaja, oli laji mikä tahansa.
4.
Erittäin paha onglema.
5.
Yleensä kyllä. Riippuu vähän olotilasta.
6.
Mikä se sellainen on? :(
7.
Turpa kiinni aina ja ikuisesti.
8.
Kenen toisten kanssa? Ei ole ketään.
8.
Paskan vitut. Korkeintaan nolaa itsesntä vielä pahemmin.
10.
Liikaa aikaa, vaivaa ja todennäiköisesti rahaa. No go.
11.
Kyllä.
12.
Mikä helvetin Tapaninpäivän ajelu?
1. Olitteko koulussa enemmän hiljainen vai alinomaa äänessä oleva?
- Mä olin se hiljainen tyyppi, jolla oli muutama kaveri koulun ulkopuolella.
2. Millaisia muistoja teillä on koulun joukkuepeleistä?
- Vitutti olla aina se, joka valittiin joukkueeseen viimeisenä.
3. Olitteko parasta vai huonointa?
- Keskitasoa.
4. Onko ujous teille ongelma nykyään?
- On. En jaksa mennä yksityiskohtiin.
5. Onko teidän vaikeaa puhua puhelimessa tuntemattoman kanssa?
- Ei ole.
6. Onko ujous vaikuttanut seurustelukumppanin löytymiseen?
- On. Ikävä kyllä.
7. Oletteko ujo vain kanssakäymisessä vai pelkäätkö myös olla äänettä esille, kuten kävellä ihmisjoukossa?
- Mä oon ujo vaan kanssakäymisessä. Ite mennä viipotan missä milloinkin, joten väkijoukkokammoa mulla ei ole.
8. Jos kärsitte sosiaalisesta pelosta, onko teidän helpompi mennä pelottavat tilanteet läpi jonkun toisen ihmisen kanssa?
- No korkeintaan sillai, että hakee esimerkiksi kaverin suunasta jotakin motivaatiota aluksi.
9. Uskotteko, että ujous voi helpottaa kun altistaa itseänsä riittävän kauan pelottaviin tilanteisiin?
- Ainakaan omalla kohdalla se ei ole helpottanut.
10. Mikäli kaupungissasi alkaisi toimia ujojen/sosiaalisten pelkääjien/ yksinäisten vertaistukiryhmä, haluaisitteko mennä siihen mukaan?
- Mahdollisesti menisin.
11. Käyvätkö ujous ja huono itsetunto käsi kädessä teidän elämässänne?
- Ei. Omasta mielestäni mulla ei ole itsetuntoni kanssa minkäänlaista ongelmaa.
12. Jos olisitte töissä kirjastossa, haluaisitteko olla piilossa arkistossa vai asiakaspalvelijana tiskillä?
- Kyllä minä se arkistorotta olisin. Ainakin näin kaksikielisellä paikkakunnalla asuessani. Toinen kotimainen ei nimittäin taitu.
13. Kävittekö Tapaninpäivän ajelulla?
- Siis että missä?
Vastaan vai muutamana kysymykseen.
1. hiljainen
2. en halua edes muistella
5. ei mutta tutun kanssa välillä on, en keksi miten saisin pikaisesti lopetettua puhelun kun jutteleminen ei kuitenkaan kiinnosta
7. ei mitään ongelmaa olla äänettä joukossa, eihän kukaan edes huomaa minua. Olen hyvin mielelläni isoissa joukoissa jossa ei tarvitse sanoa kenellekään mitään.
12. jos minun pitäisi olla asiakaspalvelussa niin nimeni ei ainakaan saisi olla esillä.