En tiedä miten asian aloittaisi. Otin asian esiin itseäni auttaen. Olen 20-vuotia nuorimies jolle on elämässä tapahtunut varmasti enemmän kuin monelle koko elämänsä aikana. Olen selkäsairas, jonka takia tällä hetkellä työtön. Alkoholi on ollut suuri osa elämääni ja on jonkinlainen ongelma minulle. Sukuni on hyvin periaatteellinen ja kovien paineiden alla huono hermoinen. Minulla on suuria paineita, jota yritän purkaa alkoholilla ja sen myötä saan hurjia raivokohtauksia. Yritän päivittäin saada elämääni järjestykseen etsimällä uusia töitä sekä opiskelu paikkoja. Alkoholista huolimatta olen onnistunut suorittamaan ammatillisen koulutuksen ihan hyvällä todistuksella, mutta selkäsairaus alkoi opiskelujen alku vaiheessa milloin en ymmärtänyt vaihtaa alaa. Nyt en kykene suorittamaan työtäni johon olen koulutuksen saanut. Illat elämässäni menee viinan kanssa läträtessä sekä vanhoja asioita kaivaessa. Suurin masennuksen kohde on n.puoli vuotta sitten menettämäni avovaimo. Asia on erittäin arka minulle enkä ole saanut elämästä kunnon otetta sen jälkeen.. Haluaisin tähän paljon apua, mutta olen erittäin huono puhumaan ulkopuolisille ihmiselle ja luonteeni ei oikein anna periksi keskustella asiasta. Paineen alla on myös ajan mittaan kertyneet pahoinpitelyt, jotka onneksi ovat jo vähentyneet, mutta pelkään, että jos en saa elämääni otetta niin lähtö kyllä taas tulee. Näitä asioita olen yrittänyt saada järjestymään ja toivon, että kuulisin muidenkin kokemuksia.
Hulluus ja yrittäminen
sekaisin marista
5858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
hankaluuksia itsellesi,ja muillekkin.Hakeudu hoitoon.kun löydät oikean psykiatrin voit hänen kanssa selvitellä asioitasi.olet vielä nuori mies ja kaikki edessä.Voithan opiskella toiselle alalle,kuitenkin työelämää on edessä n.40vuotta,niin ei ole sama mitä teet.Eläkkeelle pääsy ikäisellesi on melkein mahdottomuus.tsemppiä elämääsi.
.... eli näyttää siltä että olet asioidesi kanssa todella vahvoilla, sillä tiedostat ongelmat. Monella on koko paletti sekaisin, eikä ongelman syistä ole hajuakaan, tai niitä haetaan muista ihmisistä tai asioista.
Nyt täytyy vain tehdä itse kovia päätösksiä ja ratkaisuita, sillä ainut joka voi sinut saada hakemaan ongelmiin apua, olet sinä itse. Eli kun tiedostat ongelmat, selvitä mistä niihin saat parhaiten apua paikkakunnallasi ja älä ujostele pyytää sitä. Monet kuvaamistasi ongelmista ovat kuitenkin sellaisia ettei kukaan niistä yksin selviä, joten älä sinäkään tuhlaa energiaasi siihen turhaan vaan ota apu vastaan, silloin voimavarasi riittävät ongelmista eroon pääsyyn, kun ammattilaisen tuki on takana. Silloin voimavarat osataan keskittää oikeisiin toimenpiteisiin.
Sinun tilannettasi en tiedä, mutta kun mainitsit tuon alkoholin käytön, uskaltaisin veikata että se on ongelmista se johon kannattaisi ensimmäisenä paneutua, sillä siitä ongelmasta eroon päästyäsi, katoaa luonnostaan muutama muukin ongelma ja loppujen ongelmien hoitaminenkin helpottuu.
Nyt ei tarvitse ottaa kuin se ensimmäinen askel kohti uutta elämää, ja kaikkeen tähän on avaimet sinulla itselläsi, mutta älä silti unohda pyytää apua asioihin, se ei ole häpeä, vaan se on merkki kovasta itsetunnosta myöntää ongelma ja lujasta tahdosta ratkaista ne.
Tsemppiä sinulle..... kaverini onnistui juuri äsken, ja hänellä nyt uusi elämä..... (helkkari ja taitaa mennä nykyään vielä paremmin kuin minulla ;-)
ei sinua kukaan tuomitse siitä jos otat asian puheeksi, enemmän ihmiset puhuu sinusta selän takana että onkohan tolla kaverilla kaikki hyvin ja mitenköhän sitä pystyis auttamaa. Ihmisillä saattaa olla vaikea suhtautua avoimuuteesi, eikä aina tiedä mitä sinulle voisi sanoa, mutta tee se itsesi vuoksi. Samalla seulot kaveri/ sukulaispiirisi niin että ne jotka ottaa hätäsi vastaan tulee läheisimmiksi ja suhde syvenee, turhat jää pois. Ja lopuksi ihmiset arvostaa sinua enemmän kun teet asialle jotain, arvostat myös itseäsi enemmän. Ja edelliseen viestiin viitaten, ei muut voi sua kuitenkaan "pelastaa" sen polun käyt ihan itse.
ja unoha sukus ja vanhempas, samoin alko, ja ala elää omaa elämääs! Elämäs on sun ja sä oot siitä ite vastuussa ja sillä spl.
kandee jättää alko pois, jos sulla on voimia tällähetkellä. itselläni meni 11-vuotta räpiköinnissä alkon kanssa (nyt olen ollut yli vuoden ilman alkoa), joten älä lannistu jos et heti alkosta irti pääse!!