Kaamoksen
synkimpänä hetkenä
Pimeys riisti itselleen
hetkeksi vallan
Viiltävä terä
leikkasi puun sydäntä
katkaisten
hellyydeltä oksan
..............................
Pieni lintu painautui
yhä lähemmäksi
Puun jäistä runkoa
ja värisi hiljaa
Se aavisti lähdön:
Tuska kiteytyisi
timanteiksi
ja siitä tulisi
menetyksen surua
voimakkaampi
..............................
Sillä tuskan
kristallinkirkkaat
säikeet
olivat sieluun
kivettynyttä
rakkautta,
kaunista
ja katoamatonta
kuin ikijää
vuorten
syvänteissä
synkimpänä hetkenä
Pimeys riisti itselleen
hetkeksi vallan
Viiltävä terä
leikkasi puun sydäntä
katkaisten
hellyydeltä oksan
..............................
Pieni lintu painautui
yhä lähemmäksi
Puun jäistä runkoa
ja värisi hiljaa
Se aavisti lähdön:
Tuska kiteytyisi
timanteiksi
ja siitä tulisi
menetyksen surua
voimakkaampi
..............................
Sillä tuskan
kristallinkirkkaat
säikeet
olivat sieluun
kivettynyttä
rakkautta,
kaunista
ja katoamatonta
kuin ikijää
vuorten
syvänteissä
Vastaukset 8
Vanhimmat
kerppunen!
kommentistasi, Jääneito. Ne runot tulevat joskus sieltä sielun syvänteistä, niin varmaan useimmilla muillakin. On hyvä, että voi purkaa tunojaan runoiksi. Se helpottaa. Kerppunen.
Runosi tekee minuun viiltoja,
sillä kun näin minuun tekee
se on satuttanut sanomallaan.
Olet saavuttanut tällä
jotain syvällistä,
jonka pistos puhkoo
herkkyyden rajoja
ja se on jo paljon
se.
Kiitos paljon, mutta en haluaisi satuttaa ketään.
Herkkyytemme - toisaalta se voi olla myös voimavara.
kerppunen
Kyllä - hyvän runon täytyy
satuttaa ja herättää,niin
että se saa ajattelemaan
- pinnan alle.
Hyvä kerppunen...suo Anteeksi,jos
joskus epähuomiossa laitan
- kepponen - saanko synninpäästön,
vai joudunko ikuiseen helvettiin.
Hyvä päätös tämän yöni viimeiselle
kommentilleni ... Sinulle Rauhaa !
...että runoa lukiessa tulee sanoista aluksi kylmä ja sen jälkeen ajatuksista kuuma...
Hyvä runo tekee niin, näin se on nähtävä. Pidin runosi tunnelmasta, voimakas lukunautinto.
Kommenttisi on mieltäylentävä. Ajattelin nimittäin juuri, että tulikin taas tunnepuuskassa kirjoitettua runo ja lähetettyä se oikopäätä kaikkien luettavaksi...
-kerppunen-
Hienosti kuvakieltä
missä piemeys, kylmyys
sillä tiellä
"Tuska kiteytyisi
timanteiksi
ja siitä tulisi
menetyksen surua
voimakkaampi"
"lasinkirkasta jäätä"
"Sillä tuskan
kristallinkirkkaat
säikeet
olivat sieluun
kiteyttynyttä
rakkautta"
kerppulintu
kirkkaat säteet läpäisseet
esiin hienoin viilloin, kaunista koskettava.
Kiitos tämä on "lasinkirkasta jäätä"...Liisa