Ajattelin lopettaa alkoholin käytön kokonaan. Ei minulla siihen muuta syytä ole, kuin että en enää halua että lapset näkevät äitiään hiprakassa.
Mietin vaan, että miten tämä onnistuu. Osaanko todella olla juomatta. Onko täällä muita, jotka ovat täysin absolutisteja? Miten se on sujunut?
Mietin vaan, että miten tämä onnistuu. Osaanko todella olla juomatta. Onko täällä muita, jotka ovat täysin absolutisteja? Miten se on sujunut?
Vastaukset 11
Vanhimmat
poissulkevia asioita.
Mä otan alkoholia silloin tälllöin pari lasillista, mutta en koskaan lasteni läsnäollessa. Etkö pysty olemaan ottamatta lastesi läsnäollessa? Silloin on syytäkin mettiä täysraittiutta.
joku kompleksi kanssa tästä samaisesta asiasta.En käytä alkomahoolia edes kotuullisesti:):)Pari kertaa vuodessa niin että mopo saattaa karata käsistä,minun omasta mielestäni siis,ei kukaan muu edes tajua minun olevan huppelissa,mutta minun itsekontrollini on vanhemmiten tullut niin kamalan tiukaksi.Saan kamalat morkkikset vaikka ei järjellä ajatellen olisi mitään syytä,en sammu ravintolaan,en pissi housuun,en ole lasten näkyvillä ei siis kertakaikkiaan mitään syytä,mutta en pääse siitä yli.
Ja ne seuraavat päivät vaikkei krapula tulisi kuin väsymyksen merkkeissä,se on ihan järkyttävää,en ole tottunut lojumaan sängyssä koko päivää mutta kun se väsy on niin totaalista ettei muhun pysty:(vanhuus ei tuu vissiin yksinään:)
Olen myös miettinyt että josko sitten lopetan pelleilyn kokonaan,mutta kun se kieltämättä on joskus ihan hauskaakin,voisko sitä olla ilman alkoholia,minä en siis käy kylläkään missään esim. ravintelissa jos en ota sitten pikkasen menovettä:)?
No,jospa ei kuitenkaan mitään virallista "lupausta" tekisi vaan menisi päivän kerrallaan.
sanotaanko näin, että ikinä en ole ollut humalassa - mutta saatan joskus kerran pari vuodessa ottaa alkoholia annoksen tai pari. Ja usein en sitäkään. Ei tuota ongelmia, koska en ole käyttänyt alkoholia koskaan sen enempää. Ja jos käyttäisin niin en haluaisi, että lapset näkisivät sen : )
Itse aikanaan vähä ennen kuin aloin odottaa lastani (nyt maaliskuussa 3 v. ) lupasin, että kolme vuotta pystyn olemaan raitis mennen tullen.Siihen aikaan tuli aika tavan läträttyä ja tuttavat olivat kovin epäileväisiä lupauksen suhteen.Noh sitte tulin yllätys yllätys raskaaksi ja sain ikään kuin todellisen syyn olla juomatta ja olen nyt sitte siitä asti ollut juomatta ja sitä on oivaltanut paljon asioita joita ei olisi keksinyt jos ei olisi tehnyt raittiuslupausta.En usko että tartun pulloon enää, kun sitä ei näin liki 4 vuoden tauon jälkeen oikein uskalla =) Ja todella ei tartte pienen lapsen katsella äitiään kännissä, eikä pääse kukaan sanomaan että tää mamma se vaan läträä kaljaa kun on pieni lapsi.Joskus kyllä ostan saunajuomaksi alkoholittoman siiderin ja jouluna alkoholitonta punaviiniä ruuan kanssa, enkä nää siinä mitään pahaa.Tsemppiä sulle ja onnea koitoksessasi.
mä olen jo teininä juonut ihan tarpeeksi. join viimeksi kesäkuussa(lapset oli hoidossa) ja sitä ennen olin juonut n.vuosi siitä taaksepäin.
välillä tekee mieli dokaa, välillä ei. mulle riittää se kun aattelen darraa..eipä tee enää mieli juoda.
ikää mulla on siis 23 ja lapset on 3 ja 1vuotiaat.
jos sä ite haluat olla juomatta oikeasti, ni onnistut.
Tarviiko sun olla täysraitis? Jos se tuottaa vaikeuksia, laita lapset hoitoon (esim. isovanhemmille) ja pörrää sitten. Itse en ole ikinä ollut kännissä isomman tytön silmien edessä. Olen AINA sopinut etukäteen isovanhempian kanssa että tyttö tulee hoitoon ja sitten olen mennyt. En voi kuvitellakkaan että pyörisin himassa pienessä siiderissä.
Olla täysraitis, kun meillä ei ole sukulaisia lähellä, eikä se salaa muutaman ottaminenkaan nukkumaanmenoajan jälkeen meinaa onnistua.
Niinhän se sitten varmaan on! Mikäs siinä sitten, eikä ole kiva herätä seuraavana aamuna (lapset kotona) jos on ottanut "yhden liikaa". Hyvähän se vaan on ettet ota, eiköhän tässä maassa ole ihan tarpeeksi näitä vanhempia jotka todellakin ottaa ja paljon ja lapset kärsiii..
Minulle on ollut aina itsestäänselvää, ettei lasten tarvitse nähdä kumpaakaan vanhempaa hiprakassa. Se olikin yksi syy esikoisen isästä eroamiseen.
Ryyppäämistä en myöskään tarvitse hauskanpitoon. Absolutisti en ole, mutta raskauksien ja imetysten myötä viime vuosina alkoholinkäyttö on ollut hyvin vähäistä ja jatkossa vielä vähäisempää ihan terveydellisistä syistäkin.
Kyllä minä otan esim. lasin viiniä ruuan kanssa joskus (tarkoitan joskus, ei edes kerran kuussa), vaikka lapset ovat paikalla. Minusta on vain oikein näyttää lapsille, että esim. lasin tai oluen voi ottaa ja se on oikea tapa juoda, ettei tarvitse juoda kännejä ja että on normaalia osata juoda "oikein".
Omasta mielestäni tekisin karhun palveluksen lapsilleni, jos en voisi suhtautua normaalisti alkoholiin. No, normaalisti on tietysti sekin, kun ei juo lainkaan, mutta tarkoitan, ettei tarvitse olla absolutisti ja silti asiaa ei tarvitse pelätäkään.
Samaa mieltä. Mutta lasillinen tai kaksi ei mielestäni täytäkään hiprakan määritelmää. Hiprakan tulkitsen jo humalatilaksi, jos ihminen alkaa alkoholin johdosta muuttua..