lestadiolaisuus kirjallisuudessa

Niin kuin sanoin siitä on kauan kun luin sen. Vois olla eri lukea nyt, kun ikää on vähän lisää.
Tää provosoivuus vaan jäi jotenki mieleen.

enni kirjoitti:

Niin kuin sanoin siitä on kauan kun luin sen. Vois olla eri lukea nyt, kun ikää on vähän lisää.
Tää provosoivuus vaan jäi jotenki mieleen.

Kirjoittaja on itse kertonut että "seksuaalisuus hyppäsi kimpuuni 13-vuotiaana kuin tiikeri eikä päästänyt irti"

No, sen huomaa kirjastakin. Kirjoittaja mm. kertoi kuinka puhujat ja muut miehet nauroivat jossakin ja "ne jutut eivät olleet naisten korville tarkoitettuja". Eli hieman tytön oma mielikuvitus on siivittänyt juttuja.

Sen verran olen käynyt mm. saunomassa puhujien ja muiden kanssa että tiedän kuinka naurettava tuollainen väite on.

Mutta jokainen kertoo kait omasta totuudestaan.

enni kirjoitti:

Niin kuin sanoin siitä on kauan kun luin sen. Vois olla eri lukea nyt, kun ikää on vähän lisää.
Tää provosoivuus vaan jäi jotenki mieleen.

En malta olla utelematta... Voitko yhtään kuvailla sitä provosoivuutta? Ei haittaa, vaikket mitään yksityiskohtia muistaisikaan.

minä kirjoitti:

Kirjoittaja on itse kertonut että "seksuaalisuus hyppäsi kimpuuni 13-vuotiaana kuin tiikeri eikä päästänyt irti"

No, sen huomaa kirjastakin. Kirjoittaja mm. kertoi kuinka puhujat ja muut miehet nauroivat jossakin ja "ne jutut eivät olleet naisten korville tarkoitettuja". Eli hieman tytön oma mielikuvitus on siivittänyt juttuja.

Sen verran olen käynyt mm. saunomassa puhujien ja muiden kanssa että tiedän kuinka naurettava tuollainen väite on.

Mutta jokainen kertoo kait omasta totuudestaan.

Lue lisää

"Kirjoittaja on itse kertonut että 'seksuaalisuus hyppäsi kimpuuni 13-vuotiaana kuin tiikeri eikä päästänyt irti'"

Mitä haluat tällä sanoa?

"Kirjoittaja mm. kertoi kuinka puhujat ja muut miehet nauroivat jossakin ja 'ne jutut eivät olleet naisten korville tarkoitettuja'. Eli hieman tytön oma mielikuvitus on siivittänyt juttuja."

Kirjahan on romaani, joten jutut voivat olla ainakin osittain fiktiota. Toisaalta en näe mitään syytä määritellä tuota kohtaa suoralta kädeltä mielikuvituksen tuotteeksi. Joku on voinut kokea tuollaista, vaikka sinä et olisikaan.

Sofia kirjoitti:

En malta olla utelematta... Voitko yhtään kuvailla sitä provosoivuutta? Ei haittaa, vaikket mitään yksityiskohtia muistaisikaan.

Jotenkin tuntui, että kirjoittaja mässäili oikein tuolla aiheella lestadiolaisuudella ja seksuaalisuudella yms. No, ehkä hänen kuvaamansa henkilö, osittain kirjailija itse on hyvin tulisieluinen henkilö...

Luulen, että luen kirjan uudestaan. Siitä on tosiaan n. 3 vuotta kun luin, joten toisella lukukerralla vois nousta ihan eri ajatuksia.

Oletko tyytyväinen vastaukseeni?

enni kirjoitti:

Jotenkin tuntui, että kirjoittaja mässäili oikein tuolla aiheella lestadiolaisuudella ja seksuaalisuudella yms. No, ehkä hänen kuvaamansa henkilö, osittain kirjailija itse on hyvin tulisieluinen henkilö...

Luulen, että luen kirjan uudestaan. Siitä on tosiaan n. 3 vuotta kun luin, joten toisella lukukerralla vois nousta ihan eri ajatuksia.

Oletko tyytyväinen vastaukseeni?

Lue lisää

Vastauksesi valaisi asiaa oikein hyvin. Luulen itsekin, että luen kirjan uudestaan, sillä eka kerralla minulle ei jäänyt siitä mitään mässäilymielikuvaa. Ajatuksissasi voi silti hyvinkin olla perää.

En ole lukenut Hyryn kirjoja... Mitä niissä kerrotaan tavallisten lestadiolaisten arjesta?

Tiedän, että vastaus löytyy, jos luen kirjat itse, mutta ehkä jollakin olisi vastaus jo valmiina?

kirjoittavat omista ennakkoluuloistaan, kuten monet täälläkin.

Nuortenkirjoista Ninni-sarjassa oli lestadiolaisperheestä. Tykkäsin sarjasta muuten, mutta koska en pitänyt kuvausta totuudenmukaisena, jäi paha maku suuhun. Tosin ei sanottu, että kyse olisi ollut juuri vanhoillislestadiolaisesta perheestä. Siinäkin isä oli kuvattu hirmuksi.

Aivan väärä kuva, puhujat tuntuvat lempeiltä ja huumorimiehiltäkin, muutama puhuja vitsailee saarnoissaankin. Omakin isäni on saarnamies ja kiltti ja herkkä mies. Eli kokemusta on.

Ko. Leena Lehtolaisen kirjassa seikkaileva Maria Kallio on roolihenkilö, ei Lehtolaisen oma persoona. Roolihenkilön voi rakentaa mieleisekseen ja samalla olla henkilökohtaisesti kirjailijana toista mieltä. Älkääpä luulko liikoja Lehtolaisesta.

Almi kirjoitti:

Ko. Leena Lehtolaisen kirjassa seikkaileva Maria Kallio on roolihenkilö, ei Lehtolaisen oma persoona. Roolihenkilön voi rakentaa mieleisekseen ja samalla olla henkilökohtaisesti kirjailijana toista mieltä. Älkääpä luulko liikoja Lehtolaisesta.

Lue lisää

No en mä nyt naiivi ole. Mielestäni en kyllä tuollaista väittänytkään. Mitä tarkoitat tuolla Lehtolaisesta liikoja luulemisella?

Luen enintään pari romaania vuodessa.
Jotenkin turhaa ajan tuhlausta ja huonoo luettavaa löytyy.

Ei kannata lukea vaikka tuo nimi tulee vain paikallisten härskistä kielenkäytöstä.

Luin kun Pajala on sellainen kiinnostava paikka, ja olen käynyt siellä.

Plussana hyvä huumori.


Muutama härski seksikohtaus, että piti hypätä häveten ja suutuksissa yli, kun ei voinu lukee. hävettävvää äijältä kun kirjottaa 12 vuotiaan seksikokemuksista. Menee niin pedofilian puolelle.


Lestadiolaiset kuvataan hiljaisina, mikä oli ihmetyttävää. Alueen nykyisistä lestadiolaisuudesta en tiedä mutta rauhansanalaisuus varmaankin vaikuttavin ryhmä.

Lestadiolaiset sekoitetaan
Mm. Perintökiistassa
Tappelee Itälestadiolainen, Länsilestadiolainen Vanhoillislestadiolainen ja Esikoislestadiolainen.

Alueen lestadiolaisuudesta en tiedä mutta rauhansanalaisuus ollut Niemen lapsuudessakin varmaan vaikuttavin ryhmä.


Lestadius kääntyisi haudassaan mainitaan kun kerrotaan nuoren lestadiolaisen lankeavan ottavan viinaa.

Kertooko se tosiaan lestadiolaisuudesta? En ole kirjaa kunnolla lukenut, selaillut vain ja siitäkin on hyvin kauan aikaa. En oikein nähnyt yhtymäkohtia lestadiolaisuuteen, vaikka kirjassa kai lestadiolaisuus-sanaa käytetäänkin.

Sofia kirjoitti:

Kertooko se tosiaan lestadiolaisuudesta? En ole kirjaa kunnolla lukenut, selaillut vain ja siitäkin on hyvin kauan aikaa. En oikein nähnyt yhtymäkohtia lestadiolaisuuteen, vaikka kirjassa kai lestadiolaisuus-sanaa käytetäänkin.

Lue lisää

Itse en ole lukenut kirjaa, mutta olen jostain lukenut, että siinä puhutaan lestadiolaisvaltaisesta uskonnollisesta kyläyhteisöstä. Korjatkaa paremmin tietävät!
Voisinpa lukaista kirjan noin yleissivistyksen vuoksi.

Joo huomasin itsekin. Jotenki sekoitin kai nuo nimet.

Raittila on itse avoimesti myöntänyt, että ei ole koskaan ainakaan varhaislapsuuden jälkeen käynytkään suviseuroissa. Ne asiat, jotka muistuttavat todellisuutta ovat lähinnä lehtijutuista.

Kirjassa on monta tasoa ja lestadiolaisuuden kritiikkiäkin siinä toki voi olla. Toisaalta liiasta suureelisuudesta on hyvä meidän muistutellakin itseämme. Perimmältään kirjassa on kyse yleisemmistä teemoista, tekniikan ja ihmisyyden suhteista, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden ristipaineista ym. Samoja teemoja on myös kahdessa seuraavassa Raittilan romaanissa, Canal Grandessa ja tässä uusimmassa, Atlantiksessa. Raittila on itse sanonutkin niiden muodostavan trilogian. Tässä ensimmäisessä trilogian osassa lestadiolaisuus ja suviseurat ovat vain väline ja näyttämö yleisempien teemojen käsittelylle.

Kuulinpa vielä vasta kirjailijan vanhoillislestadiolaiselta serkulta että Raittilan isä (taidemaalari Tapani R.) oli kertonut kyseisen kirjan olevan itse asiassa allegoria Yhdysvaltain historiasta. Mielenkiintoinen näkökulma, joka kannattaa pitää mielessä kun ko. kirjaan tarttuu uudelleen tai ensimmäistä kertaa.

...tuosta kirjasta. Onko kirjailija lestadiolainen?