MRI-kuvissa löydettiin 6 ja 7 nikaman välissä laakea pullistuma. Oireina on ollut kova särky, lihasheikkous ja tunto-häiriö sormissa. Hermojuuri on kuvien mukaan puristuksissa, joista oireet johtuvat. Lääkärit sanoivat että paras hoito olisi leikkaus ja olen siis nyt leikkausjonossa. Oireet ovat kestäneet kaikkinensa reilut 2kk, ensin pahentuvina nyt levossa ja oikeassa ääkityksessä vähenevinä. Tällä hetkellä kovin kipu on öisin, mutta ei lähelläkään sellainen kuin vielä pari viikkoa sitten, ennen Lyrica kuuria ja sairaslomaa. Muut oireet ovat ennallaan, eli osa käsivarrenlihaksista on pois pelistä ja sormissa on huono pintatunto ja niitä kihelmöi.
Leikkaus on joskus tammikuussa, mutta olen alkanut empiä sitä, koska oireet ovat selvästi helpottaneet...olen voinut vähentää lääkitystäkin ja yöt ovat jo parempia joskaan ei täysin kivuttomia mutta parempa suuntaa ollaan menossa. Onko kellään käynyt niin, että jo määrätty leikkaus onkin voitu perua koska oireet eivät sitä ole enään vaatineet? Ja jos olette peruneet leikkauksen oletteko katuneet sitä myöhemmin, eli ovatko oireet palanneet normaaliin elämään siirryttyä?
Leikkaus on joskus tammikuussa, mutta olen alkanut empiä sitä, koska oireet ovat selvästi helpottaneet...olen voinut vähentää lääkitystäkin ja yöt ovat jo parempia joskaan ei täysin kivuttomia mutta parempa suuntaa ollaan menossa. Onko kellään käynyt niin, että jo määrätty leikkaus onkin voitu perua koska oireet eivät sitä ole enään vaatineet? Ja jos olette peruneet leikkauksen oletteko katuneet sitä myöhemmin, eli ovatko oireet palanneet normaaliin elämään siirryttyä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei leikattu vaan odoteltiin ja sanottiin että sama tulos 5-n vuoden päästä oli leikattu tai ei.
No nyt on mennyt useampi vuosi,epilepsialääkkeillä saatiin kipupolin kautta hermokivut hallintaan mutta...
Ikuinen hermovika jäi,lopetin jatkuvan lääkityksen kun niin paljon alkoi tulla erilaisia sivuvaikutuksia ja pakko oli lopettaa. Eipä mennyt montaa kuuukautta kun hermovika alkoi oireilla uudelleen,pullistuma oli painanut hermoa liian kauan ja siitä ikuinen vaiva minulle ainakin jäi.
No,nyt on menty useampi vuosi.Työkyvytön olen tällä hetkelläkin vielä. Nyt menen uusiin magneettikuviin ja sit aletaan harkitteen leikkausta...Ajatelkaa monta vuotta tätä kipua ja nyt sitten mietitään et pitäsköhän se kuitenkin leikata???
En tiedä,onkohan tässsäkin tehty jokin hoitovirhe kun ei aikoinaan operoitu? Toisaalta taas kun lukee joidenkin leikattujen kirjoiituksia,tuntuu siltä että uutta leikkausta pukkaa kun sinnekkin sitä arpikudosta tulee joka taas sitten hermoa painaa ja siitä uutta kipua.
Ikuinen kierre kun tämän kerran saa,eli opit elämään kipujen kanssa tai sitten et....
Minut on leikattu, ei annettu edes vaihtoehtoja, halvaantumis riski oli kuulemma niin suuri.
Kuitenkin hermot meni... Ei parantunut käden hermotus ja minulla on nuo kaikki sinun oireesi sekä TOS-oireryhmä ja nyt kaiken tämän lisäksi käden olkanivelen jänne ei toimi enään kun käsi ei toimi. Ei auta sanoa ettenkö olisi kivuista ja heikkoudesta huolimatta tehnyt normaalisti kädellä, ehkä liian kanssa. Nyt on alkanut koko yläkroppa olemaan vain pienesti mukana normaalissa toiminnassa, pää ei käänny eikä taivu, hartiat eivät käänny yms....
Luulen että leikkaus helpottaa hetkeksi mutta jos hermot ehtii olemaan hetkenkin liian kauan puristuksessa ei leikkaus auta kuin halvaantumis riskin poistamiseen.
Ei leikkaus poista tätä helvetin kipua ja kädettömyyttä.