Kumpi tulee loppujenlopuksi halvemmaksi: isä hankkii ajo-opetusluvan ja parit peilit jarrupolkimen meidän Fordiin, vai se että meen autokouluun? Asun Tampereella.
Kuinkahan kallis se poliisilta haettava opetuslupa on ja mitä se edellyttää? Onko mitään järkeä opetella isän opastuksessa vai kannattaako sijoittaa n. 1500€ autokouluun? Kokemuksia?
KIITOS PALJON!
Kuinkahan kallis se poliisilta haettava opetuslupa on ja mitä se edellyttää? Onko mitään järkeä opetella isän opastuksessa vai kannattaako sijoittaa n. 1500€ autokouluun? Kokemuksia?
KIITOS PALJON!
Vastaukset 19
Vanhimmat
I-vaiheessa Opetusmateriaalit, polkimien peilien vuokrat, ajoratamaksut ja opettajan viranomaismaksut on noin 250-300 euroa. Sitten on tietty bensat ja autoon liittyvät maksut. Oppilaalla menee muutama kymppi maksuihin, mutta ne menee autokoulun käyviltäkin.
II-vaihe täytyy käytännössä käydä autokoulussa.
Se nyt on selvä, että optuslupa on halvempi, jos ei omalle työlle hintaa laske.
kun lasketaan mukaan kaikki kulut, niin niin hinnat menevät aika tarkkaan samoihin, autokoulu tulee ehkä euron pari halvemmaksikin.
Mutta tosiaan, se riippuu ihan laskutavasta kumpi tulee halvemmaksi
Ne eivät ole suoraan verrannollisia kulujen kannalta keskenään. Viranomaismaksut ovat oppilaan kannalta samat, auton opetuskäyttöön saattaminen maksaa jotain, paljonko, se riippuu siitä kuka polkimen asentaa. Opettajan tutkintomaksut siihen päälle vielä. Opetusluvassa ei kannata laskea opettajan työlle saati ajetuille kilometreille hintaa, silloin ajokortti tulee kalliiksi.
Tärkein pointti on se minkälainen sinun ja opettajan välinen suhde on. Jos olette enemmän kuin puheväleissä, ts. se kestää pienet sanailut puolin ja toisin, silloin opetuslupa on pop. Jos taas jommalla kummalla palaa hiha pienestäkin nootista, ei välttämättä kannata (perhe)suhteitaan sillä pilata.
Osoitteista
http://www.sompsa.fi/
sekä
http://www.opetuslupa.fi/
löytyy lisää tietoa. Ja kannattaa siellä alueesi autokouluissa käydä jututtamassa henkilökuntaa myös. Muista että jos halvimman koulun valitset, halvimman myös saat. Näistä löytyy keskustelua tältäkin palstalta.
Autokoulussa oppii oikein ja tehokkaasti.
Autokoulussa voi opettaa vain henkilö, jonka sopivuus ammattiinsa on varmistettu (pääsykokeen yhteydessä)ja joka on saanut liikenneopettajakoulutuksen (1,5 vuotta päätoimista opiskelua) sekä on suorittanut erillisen moniosaisen liikenneopettajatutkinnon.
Liikenneopettaja on perehtynyt perusteellisesti kuljettajan oikeaan toimintaan eri liikennetilanteissa, liikennelainsäädäntöön sovellutuksineen, asennemuokkaukseen, turvalliseen ajamiseen myös vaikeissa ajo-olosuhteissa, auton teknisesti ja taloudellisesti oikeaan käyttöön, oppimiselle otollisen ilmapiirin aikaansaamiseen ja ylläpitämiseen, tehokkaaseen opettamiseen sekä moniin muihin oppimiseen, ajamiseen ja autoon liittyviin asioihin.
Hän ei ole huonona esimerkkinä omalla liikennekäyttäytymisellään eikä tuleva kuljettaja muutenkaan opi häneltä virhetottumuksia tai vääriä asenteita.
Ammattilainen huomaa opettaa keskeiset asiat ja hän osaa painottaa opetuksessaan oleellisia asioita.
Autokouluissa on monipuoliset välineet ja materiaalit tehostamassa ja elävöittämässä oppimista. Autokoulun tietopuolinen opetus antaa hyvän pohjan turvallisen liikennöintitaidon oppimiselle ja samalla se muokkaa asenteita oikeaan suuntaan.
Tosin kaikkein pahimpiin asenneongelmaisiin on melko toivotonta vaikuttaa opetuksellisin keinoin, kuten tutkimuksissakin on todettu.
Kuljettajakoulutuksessa laatua ei voi korvata määrällä kuin osittain. Mikäli tietyt asiat jäävät opetuksessa vaille huomiota tai ne opetetaan virheellisesti se johtaa virhetottumuksiin ja aiheettomaan itsevarmuuteen kun helpommin opittavat asiat hallitaan ja samalla monissa tärkeissä valmiuksissa voi olla vielä vakaviakin puutteita.
Ajamisen määrä ei siis yksin ratkaise vaan ratkaisevinta on opetuksen taso ja teho.
Autokoulun käyneet menestyvät kuljettajatutkinnoissa oleellisesti paremmin vaikka erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivien osuus on autokoululaisten joukossa selvästi suurempi.
Tämä näkyy mm. lukihäiriötodistusten määrissä.
Kortin saannin jälkeisten vakavien kolareiden määrissä ei ole oleellista eroa, vaikka jo etukäteen todennäköisiksi ongelmakuljettajiksi luokiteltavat suorittavat ajokorttinsa useimmiten autokouluissa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ne joilla on ollut vaikeuksia oman itsensä ja oman elämän hallinnassa. Lähipiirin ihmissuhteiden ja muiden seikkojen vuoksi autokoulu on heille usein ainoa vaihtoehto.
Oppija-aineksen erot on osoitettu myös Turun Yliopiston Psykologian laitoksen tutkimuksessa (Keskinen & kumppanit).
Tässä on myös pohjaa vertailulle!
Ps. Älä nyt suotta ota itseesi, sillä ehkä juuri sinä olet se osaava ja asioihin perehtynyt opetuslupaopettaja.
Hyvä, kerrankin joku kirjoittaa tänne jotakin asiapitoista tekstiä! Olenpa tästä asiasta kanssasi samaa mieltä, mitä kirjoitit autokoulusta ja opetusluvasta.
Totta on, että autokoulussa oppii oikein ja tehokkaasti, koska opettajana on alan ammattilainen. Toki opetuslupaopetuksessakin voi oppia hyvin, mutta kyllä se edellyttää sitä, että opetuslupa-opettaja on tutustunut asiaan, perillä nykyajan säädöksistä, ei opeta vääriä asenteita jne.. Eli se ei toimi kovin hyvin, että joku yrittää opettaa toista 30vuotta vanhoilla tiedoilla, sinä aikana on asiat muuttuneet, ja asenteet voineet muuttua heikompaan suuntaan.
Toivotan kuitenkin onnea kaikille, ketkä haluavat opettaa jälkikasvuaan opetusluvalla!
Ohessa lainaus aikaisemmasta viestistäni:
Nyt on meidän taloudessa tiedossa ajokortin kokonaiskustannukset opetusluvalla. Ne ovat nimittäin 351 euroa (1. vaihe v.2006) ja 250 (2. vaihe elokuu/2008) sekä 72 euroa liukkaan kelin rata (elokuu/2008). Opetuslupavaiheessa ajot maksoivat 150 euroa. Eli ajokortti (1- ja 2-vaihe yhteensä)opetusluvalla maksaa 823 euroa.
Mitä tulee tuon erään kirjoittajan sepustukseen autokoulun opetuksen tasosta, niin me kaikki olemme käyneet erilaisia kouluja, joissa on ollut jopa akateemisen koulutuksen saaneita opettajia. Se ei kuitenkaan aina ole taannut laadukasta opetusta. Kyllä 30 vuoden kokemuksellakin jotain pystyy opettamaan ilman kirjekurssin käymistä. Sitä paitsi faktaa on, että auotkoulussakaan ei paljon ajamisesta opi. Saapahan vain luvan alkaa itsenäisesti harjoitella.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että kyllä opetuslupa opetus tulee noiden laskelmien perusteella halvemmaksi kun autokoulun käyminen, todistetuista tosiasioista tuskin kannattaa kiistellä, kun niistä on annettu selkeät todisteet.
Niin, 30vuoden kokemuksella voi jotakin opettaa, mutta tuleeko siinä opetettua oikeat asenteet, onko opettaja kerrannut esimerkiksi ne liikennemerkit jotka on muuttuneet / tullut lisää 30 vuoden aikana, entä tänä aikana muuttuneet säädökset? Autokoulussa saa suoraan tietää noi uusimmat säädökset, jotka ei välttämättä ole sen opetuslupaopettajan tiedossa, vaan ne pitää sitten ottaa selville jostakin.
Onko sulla autokoulusta huonoja kokemuksia? Kun kerta väität, että ei siellä paljoa ajamista opi. Vai perustatko väittämäsi siihen, että opetusluvalla saa ajaa enemmän? Niin, opetusluvallakin saa vain luvan alkaa itsenäisesti opettelemaan, samalla kun saa ajokokeen läpi.
Opetin lastani opetusluvalla. Se oli positiivinen kokemus puolin ja toisin. En keksi asiasta kun plussia, joita ovat:
+ jouduin itse opiskelemaan/kertaamaan liikennesäännöt teoriakokeeseen (myös uudet liikennemerkit ja säädökset)
+ paljon edullisempi kuin autokoulun opetus (kaikkiaan noin 300 euroa + hieman ylimääräistä bensakulua. Autokoulu noin 1500-1800 euroa)
+ opetus oikeine asenteineen oli mielestäni vähintään yhtä hyvää kuin mitä saa autokoulun keskinkertaisilta ja kyllästyneiltä opettajilta
+ opetusajomäärällä ei rajaa (ajettiin varmasti 100% enemmän, kuin mitä autokoulussa saa)
+ mukavaa yhteistä tekemistä nuoren kanssa
+ asioita käydään läpi ja kerrataan niin kauan, että homma toimii
Kaikille ei oma opetus sovi, mutta meillä se toimi ainakin loistavasti.
Autokoulu on businesta, jossa oppilas on maksut maksettuaan pelkkä kuluerä. Siitä halutaan päästä eroon mahdoillisimman nopeasti ja vähin kustannuksin. Sitten ihmetellään tälläkin palstalla esimerkiksi, että mäkilähtöä ei opetettu juuri ollenkaan. Tietysti lisärahalla voi ostaa ajotunteja lisää haluamansa määrän. Kotiopetuksessa asioita voi opiskella enemmän oppilaan ehdoilla.
Oman kokemuksen mukaan todella usein, ei suinkaan aina opetuslupaopetuksessa tietämättömyys liikenneasioista, erilaiset luulot, virhetottumukset ja jopa väärärät asenteet siirtyvät polvelta toiselle.
Ja omaa epävarmuutta peitellään tuollaisilla perättömillä väitteillä ja olettamuksilla autokoulutoiminnasta.
Olen arvioinut vuosien aikana kymmneten ja taas kymmneten opetusluvalla harjoitelleiden ajotaitoja. Ja huomatkaa joukossa on ollut myös monia hyviä suorituksiua.
Ps. Opettajan liikennetuntemuksen on oltava laajempi ja syvempi kuin minkä saa opiskelemalla jonkin oppikirjan, joka on tarkoitettu ajokorttia ajavalle.
Ajomäärä ei ei yksin ratkaise, vaan kaikki riippuu kuinka tasokkaasti ja tehokkaasti opetetaan.
Totuushan on se että monikaan opetuslupalainen ei läpäisisi kuljettajatutkinnon ajokoetta mikäli hän tulisi kokeeseen asetuksen minimi ajokerroin!
Minun oma kokemukseni autokoulusta on v:lta 1976, ei siitä paljon ole muistikuvia jäänyt. Vaimo kävi autokoulun vasta siinä vaiheessa, kun siirtyi lasten teon jälkeen takaisin työelämään ja oli jo reilusti yli 30:n, 90-luvun alussa. Hänen tapauksessaan sivusta seuranneena voin sanoa, että voisi mennä paremminkin. Lisätunteja tuli heti kättelyssä muistaakseni 8 kpl, iän takia. Ennen inssiä oli sitten vielä 4 kpl lisäajotunteja, vaikka emäntä mielestään osasi jo ajaa. Oliko opetus tasokasta ja tehokasta, voi jokainen pohtia. Rahaa ainakin paloi.
Aika taikureita tuntuvat olevan autokouluopettajat, kun pystyvät parissa kuukaudessa ajamaan uudet asenteet 18-vuotiaan nulkin korvien väliin. Minä kyllä vähän epäilen, onnistuuko. Kun se kersa on sen 18 vuotta siinä minun vieressäni jo opetellut kaikki suomalaiset ja kansainväliset käsi- ja muut merkit sekä lisäksi peruskoulussa ja amiksessa opetellut vielä sellaisia, mistä iskä ei ole kuullutkaan, niin hups vaan autokoulussa ne kaikki nollataan ja tulikin niin mallikelpoinen ja taitava kuski, että. Pirusti on sitten tien päällä opetusluvalla opetettuja, kun katsoo ajotyylejä ja asenteita. Ja parissa kuukaudessa siellä autokoulussa tehdään kaikista noin suurin piirtein Marcuksen tasoisia rattihenkilöitä. Opetusluvalla oppii sen 60-70 ajokerran jälkeen sen, että ajokortin saatuaan on täysin noviisi, jolla ei ole minkäänlaista kokemusta liikenteestä ja jonka taidot riittävät niukin naukin itsenäiseen autolla ajamiseen, mutta ruuhka-aikoja vältellen. Mutta ovat, ainakin meillä, hyvällä alulla. Tässä on se asenne, minkä minä lapsilleni siirrän.
Opetuslupaopettajan täytyy luonnollisesti olla selvillä kaikista liikennesäännöistä, aivan kuten kaikkien muidenkin autolla ajavien. Kun tiedetään, mikä on nykynuorison asenne opiskelua kohtaan, niin epäillä sopii sitäkin, oppiiko siellä autokoulussakaan muuta kuin sen välttämättömän, että pääsee kirjallisista läpi. Joku voi oppiakin, useimmat viis välittävät.
Kyllä minä ymmärrän, että autokoulu on voittoa tavoittelevaa businesta ja että sitä pitää vaalia ja varjella kaikin keinoin. Sitähän kaikki business on ja toki pitääkin olla. Omaan tekemiseen pitää uskoa. Niin uskon minäkin antamaani opetuslupaopetukseen. Oppimisessa oli yhteisen tekemisen makua päämäärään pääsemiseksi. Tuo päämäärähän on kasvattaa kuljettaja, jolla on oikeat asenteet liikenteeseen, osaa käsitellä autoa erilaisissa liikennetilanteissa ja joka pystyy jatkamaan oppimista itsenäisenä kuljettajana.
Se, miten tuohon päämäärään pääsee, on ihan sama. Jollekin sopii autokoulu ja jollekin kotiopetus. Meillä tuo jälkimmäinen onnistui loistavasti.
Mielestäni on hyvä, jos se opetuslupakokemus oli positiivinen puolin ja toisin, ja jos lopputulos oli vielä lisäksi hyvä.
Mielestäni se on vaan hyväksi myös opetuslupaopettajalle, kun joutuu opettelemaan ne uusimmat liikennemerkit ja säädökset, niitä ei välttämättä kaikkien tule muuten opeteltua, eikä sitten muuten kerrattua sitä vanhaa, vaikka aihetta olisikin.
Se opetuslupa tosiaan on edullisempi kuin autokoulu, mutta täytyy muistaa myös se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta opetuslupaa saada, niin joidenkin vaan täytyy tästä syystä autokouluun mennä.
Asenne liikenteessä on tärkeä, ja on hyvä, jos olet onnistunut siirtämään jälkikasvulle oikean asenteen, tähän eivät kaikki opetuslupa opettajat kykene, valitettavasti.
No opetusluvalla on helpompi ottaa ajotunteja, kun ei maksa yhtä paljoa kuin autokoulussa. Mutta autokoulussa on ammattilainen opettajana, jonka täytyisi (jos vaan opettaa) osata opettaa tehokkaammin, kun joku opetuslupaope, tietty on opettajissa aina eroja, ja tulee olemaan.
Eipäs nyt vääristellä asioita. Olen sen verran kovan luokan kokemuksen omaava kouluttaja etten missään vaiheessa edes kuvittele että kaikkien autokoulun oppilaiden asenteisiin voitaisiin vaikuttaa.
Pahasti asennevammaisiin on lähes mahdotonta vaikuttaa opetuksellisin keinoin. Senhän on huippututkijatkin osoittaneet. Tarvitaan paljon järeämpiä otteita, kuten tiukka puuttuminen heti ensimmäiseen liikennetöppäilyyn ja uskottavat sanktiot.
Jopa kolmevuotinen ammatillisen oppilaitoksen ammattikuljettajakoulutus, joka meillä on kiistatta huippuluokkaa ei saa otetta pahimpiin tapauksiin.
Tästä on osoituksena se että heidänkin joukossaan on vuosittain lukuisia, jotka joutuvat ajokieltoon.
Olenpahan vain todennut että ehdoton enemmistö autokoulussa korttinsa suorittaneista pärjää ensimmäiset vuodet liikenteessä ilman vahinkoja ja rangaistuksia.
Ps. Autokoulussa ei yleensä ole vaikeuksia oppijoiden motivoinnissa. Sen verran kiinnostava tavoite se kortti on.
No eipä vääristellä, ei. Kuitenkin aika monet autokoulua puolustavat ennustavat opetuslupalaisille mm. huonompia asenteita kuin autokoulussa kävjöille. Miksiköhän, kun niitä ei kuitenkaan voi autokoulussakaan muuttaa suuntaan eikä toiseen. Ja toisaalta taas vähätellään sitä, että opetusluvalla opetelleen auton käsittelytaito on kiistatta parempi sen takia, että on ajettu paljon enemmän. Käsittelytaitohan saattaa olla ratkaiseva nimenomaan tilanteessa, jossa on tehtävä päätöksiä nopeasti.
Olen tentannut tyttäreltä muutaman kerran, miten autokoulussa olleille kavereille on mitäkin opetettu. Hehän kuitenkin juttelevat näistäkin asioista keskenään. Tyttären - ja tälläkin palstalla olleiden kirjoitusten - mukaan esim. peruutusta harjoitellaan vain parilla ensimmäisellä kerralla autokoulussa käsittelyharjoittelun yhteydessä. Meillä on kuitenkin molemmilla lapsilla ollut 12 käsittelyharjoitusta. Noiden jälkeen peruutuskin jo sujuu aika mukavasti. Ja kaupungilla on tietysti muutaman kerran tehty taskuun parkkeeraus. Väitän, että vaikka olisi kuinka rautainen ammattilainen opettamassa, niin ei saa kahdella kerralla opetettua peruutusta riittävästi.
Ja tästä tullaankin sitten seuraavaan osioon. Väitän myös, että tutvot syynäävät paljon tarkemmin opetusluvalla opetelleen kokelaan. Ajatetaan kaikki kaupungin miinat, laitetaan ajamaan opasteiden mukaan, kierretään kaikkein ilkeimmät ylämäet näin talvella. Mikään noista ei kuitenkaan kerro oppilaan ajotaidoista ja asenteista mitään. Mutta noiden syiden takia opetuslupalaisen kanssa on ajettava se 60-70 kertaa, että rutiinia tulisi riittävästi äkillisiin tilanteisiin.
Mielenkiintoista olisi joskus nähdä hylkäysprosentit ja onnettomuustilastot autokoulu/opetuslupa. Noita tilastoja ei ehkä ole olemassakaan, mutta voisivat antaa uutta pohjaa keskustelulle.
Tutvot tekevät lain tarkoin määrittelemää tehtävää tarkoin ohjein ohjeistettuna AKE:n valvonnassa.
Mikäli joku tutvo käy tällä palstalla niin hänen on syytä käynnistää tarvittavat topimenpiteet näin törkeän väitteen esittämisen johdosta.
Tämä oli törkeä (tökerö) hyökkäys kaikkia tutkinnonvastaanottajia vastaan. Mielestäni AKE voisi olla myös aloitteen tekijä tutkinnan aloittamisessa.
Kirjoitit että autokoulussa ei harjoitella peruuttamista.
Joka ajokerran jälkeen pysäköidään auto lähes säännönmukaisesti taskuperuutuksella.
Aattelitko että autot jätetään keskelle katua ettei tarvitse opetella pysäköintiä.
Pysäköinti kuuluu myös opetusohjelmaan ja sekin pitäis tietää jos on tutustunut autokoulunoppikirjaan.
Olen opettanut usein oppilaita jotka osaa jo valmiiksi autonkäsittelyn mutta eivät tunne liikennesääntöjä.
Usein nämä on paljon vaikeampia oppilaita koska luulevat tietävänsä kaikki asiat valmiiksi.
Joudutaan myös ottamaan lisätunteja koska asenteet on niin tiukasti väärityneet.
Ennenkaikkea muun liikenteen huomioiminen on ollut puutteellista.
Se että autokoulu on yritys varmistaa opetuksen ja palvelun tason.
Autokoulun toiminnan jatkumisen mahdollistaa tyytyväiset asiakkaat.
Suomessa on lukuisia esimerkkejä siitä kun autokoulun toiminta hiipuu asiakkaiden loputtua lähes kokonaan.
Kaikkien autokoulussa työskentelevien, niin yrittäjän kuin työsuhteessa olevienkin yhteinen tavoite ja etu on "tuottaa" mahdollisimman tyytyväisiä asiakkaita (miellyttävä opetus ja palvelu, hyvä koemenestys ja pärjääminen omassa ajossa jne).
Tyytyväinen asiakas on ainoa toimiva ja tehokas mainos autokoululle, joten jokainen hylkäys tai lisätunti on tappio koululle.
Lisätuntien tuoma työllisyyden lisäys on mitätön verrattuna tyytyväisen asiakkaan tuomaan uuteen asiakkaaseen!
Noh, taisit nyt itse syyllistyä tähän asioiden vääristelyyn, olipahan saamasi kommentti sen tyyppistä jo, että en voi minäkään jättää laittamatta kommenttiani tähän.
Vai että peruutusta harjoitellaan vain parilla ensimmäisellä ajotunnilla? Kyllä sitä pitäisi, myös autokoulussa harjoitella enempi. Itsekkin aina ajotunnin jälkeen sain peruuttaa sen auton parkkiin, ja sitä käytiin aina muuallakin sitä peruuttelua treenaamassa. Kukas sen auton aina sinne parkkiin laittaa, jos ei oppilas saa tehdä tunnilla taskuparkkia tai peruutella? Tuntuu kyllä hiukan oudolle, onkohan nyt tyttösi kaverit vähän vääristelleet asioita? Eivät ole auton parkkiin peruuttamista tai taskuparkin tekemistä ajotunnin päätteeksi ottaneet harjoitteluna enää.