Onko masentuneelle tyypillistä, että ystäviä kohtaan käyttäytyy kuin paskapää? Entä se että kuvittelee saavansa tehdä mitä vain ja sanoa mitä vain vedoten masennukseen? Entä se että mitään ei tarvi yrittää "kun mä sairastan masennusta"? Entäpä lausahdus "älä sä tuu mitään neuvoo, kun et ole tätä tautia sairastanut, helppohan se sun on sanoo että tee jotain elämälles"? Onko tyypillistä että ystäville huudetaan jos ei pysty ymmärtämään tiettyjä olotiloja ja tunteita?
Kyllä tämä tyttö alkaa olemaan melkonen masennusrasisti pikkuhiljaa, niin kurkkua myöten täynnä yhtä masentunutta tapausta kohtaan. Viimiseen asti (5 vuotta) koettanut tukea ja auttaa, mutta nyt ei jaksa enää kuunnella vinkumista ja valitusta kun elämä on paskaa. Sitten kun asiasta mainitsee että vois vähän lopettaa valituksen ja tehdä asialle jotain niin saa vaan kuraa niskaan, tullut lukemattomia kertoja aiemminkin erinäisistä syistä. Tuli tämän tytön tukemiset täyteen. Pärjätköön itsekseen ja etsiköön jonkun muun kenelle kiukkuilla.
Hyvät masentuneet, ettehän te kaikki ole tällaisia? Jos tunnistatte itsenne, miksi teette ystävillenne paskan olon, eikö muut saa olla onnellisia?
Onko tyypillistä?
11
813
Vastaukset
- vaikeus
Masentuneen on vaikea hyväksyä itseään. Kun ihminen ei hyvksy itseään tai jopa kokee itsevihaa, silloin hänen on vaikea hyväksyä mitään. Usein hän ei eds tiedosta puutteita itsensä hyväksymisessä. Tällainen ihminen joko käpertyy omaan itseensä ja sulkeutuu kotiinsa tai kiukuttele pahaa oloaan. Kiukuttelu on hätähuuto.
Masentuneen on vaikea ymmärtää, että hän ei ole yhtä kuin sairautensa, joka rajoittaa häntä niin monella tavalla. Siksi hänen on vaikea hakea ja ottaa vastaan apua. Ja kun liäksi voimat on vähissä. Kun masentuneen käskee tehdä jotain elämälleen ja nostaa pään pystyyn ja oleen reipas, on ihan sama kuin käskisit mykän puhua. Ainoa mitä voi tehdä on kuunnella ja osoittaa myötätuntonsa, osoittaa hyväksyvänsä. Silloin kiukuttelunhalukin loppuu.
Lisäksi kannattaa keskutella mahdollisuuksista löytää apua ja vertaistukea sekä netistä että livenä (siis pitää vaihtoehtoja esillä, mutta ei tyrkyttää). Hyvä lähtökohta on mtkl.fi ja tukinet.net. Löydät varmasti myös omaisille ja läheisille suunattua ohjeistusta ja jopa läheistukea. Minun tilanteeni helpotti aikanaan kovasti, kun läheiseni hoksasi sairauteni laadun ja muutti käytöstään löytämiensä ohjeiden perusteella.
Voimia sinulle.- ap.
Masentuneen on vaikea hyväksyä itseään. Tämä frendini vetoaa kaikessa siihen että ei voi hyväksyä itseään ja siksi muut eivät saa huomautella hänen huonoista tavoistaan (siis ei mistään julkisesta röyhtäilystä, vaan esim. ilkeästä käytöksestä) tai esim. näyttää hassuja valokuvia hänestä, hän suuttuu KUN TEIDÄN PITÄISI TIETÄÄ ETTÄ MULLA ON HUONO ITSETUNTO!
Kotiansa hän on sulkeutunut työtä lukuunottamatta kyllä, mutta en mä ala mitään 5-vuotiaitten leikkiä, vaikka aivohalvaus olis diagnoosina.
Panin myös huomioon tuon "Ja kun liäksi voimat on vähissä. Kun masentuneen käskee tehdä jotain elämälleen ja nostaa pään pystyyn ja oleen reipas, on ihan sama kuin käskisit mykän puhua"
-alussa jaksoin kuunnella tuota, mutta nyt on jatkunut liian kauan. Oikeastaan ystäväni ei ole sängynpohjatyyppiä, vaan kotona olija tyyppiä. Ei oo elämässä mitään tekemistä. Kukaan ei kutsu mihinkään (mistähän mahtais johtua, jos kiukkuilee kuin pikku lapsi) jolen tukenut ja olen kuunnellut. - ap.
Niin, sitä piti sanoa vielä, olen siis itse muuttanut käytöstäni erittäin radikaalisti. En ole suuttunut suurimmilta osin lainkaan vaikka hän on kiukkuillut. Joskus vain se raja tulee vastaan mitä sulattaa.
En ole myöskään heittänyt mitään "pää pystyyn ylös". Olen sanonut että kaikki on kuitenkin hänestä itsestä kiinni, asioita johon muut eivät voi vaikuttaa muuten kuin ottamalla hänet mukaan juttuihin. Hänestä on kiinni lähteekö hän mukaan. Mutta sainhan siitäkin vihat päälleni...
Minua ei enää kiinnosta ainakaan hetkeen olla tukeva omainen tai läheinen. Minulla KIITOS LUOJAN on elämä, jota ei täytä vuodesta toiseen samojen asioiden vonkuminen ja jos valitan, teen asialle jotain. Jospa kaveri ymmärtäisi, että kattoisi vähän miten kohtelee läheisiään.
Jos hän muuten tämän ilmoittaessa alkaa että "juu minussa on vika ja mä oon paska, voi reppanaa" voiko vastata että niin oletkin? vai mitä pitäisi sanoa? - vaikeus
ap. kirjoitti:
Niin, sitä piti sanoa vielä, olen siis itse muuttanut käytöstäni erittäin radikaalisti. En ole suuttunut suurimmilta osin lainkaan vaikka hän on kiukkuillut. Joskus vain se raja tulee vastaan mitä sulattaa.
En ole myöskään heittänyt mitään "pää pystyyn ylös". Olen sanonut että kaikki on kuitenkin hänestä itsestä kiinni, asioita johon muut eivät voi vaikuttaa muuten kuin ottamalla hänet mukaan juttuihin. Hänestä on kiinni lähteekö hän mukaan. Mutta sainhan siitäkin vihat päälleni...
Minua ei enää kiinnosta ainakaan hetkeen olla tukeva omainen tai läheinen. Minulla KIITOS LUOJAN on elämä, jota ei täytä vuodesta toiseen samojen asioiden vonkuminen ja jos valitan, teen asialle jotain. Jospa kaveri ymmärtäisi, että kattoisi vähän miten kohtelee läheisiään.
Jos hän muuten tämän ilmoittaessa alkaa että "juu minussa on vika ja mä oon paska, voi reppanaa" voiko vastata että niin oletkin? vai mitä pitäisi sanoa?Joo, yritin vaan kuvata, miltä asia näyttää masentuneen näkökulmasta. Tai eihän kenenkään pään sisään voi mennä, mutta voin kertoa siitä, mitä itse olen kokenut. Sitä kai kysyit.
Yhtä tärkeää, kuin olla hokematta masentuneelle, että piristy ja kaikki on sinusta itsestäsi kiinni, on sinun oma vointisi ja rajojen laitto. Sano selvästi, missä sinun rajasi kulkee. Tee selväksi, että et jaksa tuollaista käytöstä. Vältä kertoimasta,mitähänen pitää tehdä ja kerro sen sijaan itsestäsi. Ehkä asettamasi rajat pakottavat hänet etsimään apua.
Voimia sinulle! - ap-
vaikeus kirjoitti:
Joo, yritin vaan kuvata, miltä asia näyttää masentuneen näkökulmasta. Tai eihän kenenkään pään sisään voi mennä, mutta voin kertoa siitä, mitä itse olen kokenut. Sitä kai kysyit.
Yhtä tärkeää, kuin olla hokematta masentuneelle, että piristy ja kaikki on sinusta itsestäsi kiinni, on sinun oma vointisi ja rajojen laitto. Sano selvästi, missä sinun rajasi kulkee. Tee selväksi, että et jaksa tuollaista käytöstä. Vältä kertoimasta,mitähänen pitää tehdä ja kerro sen sijaan itsestäsi. Ehkä asettamasi rajat pakottavat hänet etsimään apua.
Voimia sinulle!Kiitos, turhaanhan teille, ketkä yrittävät ymmärtää tilanteen, meuhkaan.
Voisihan sitä verrata tilannetta että ihminen on pyörätuolissa. Siitä ei nouse vaikka käsketään. Kuitenkaan tämä ihminen ei voi vaatia kaikkia ystäviään rakentamaan taloonsa ramppia hänen vuokseen.
Mä en ole koskaan hokenut ystävälleni että tämä on kaikki hänestä kiinni. Olen sanonut tämän asian yhden ainoan kerran.
On kuitenkin asia mitä en ymmärrä. Kuinka niin se ei ole itsestä kiinni? ei sillä että sormia napsauttamalla voi parantua, mutta yrittäminen on itsestä kiinni. Elämän valoa ei voi löytää muut kuin itse. Ja juuri se, että jos ei ole paniikkia yms. muiden ystävien mukaan lähteminen on itsestä kiinni. Kukaan ei raahaa lenkille kuin "potilas" itse. Keinot parantumiseen äkityksen ohella on löydettävä itse, koska kaikille on omat keinonsa. Miksi sitten ainaiseen valitukseen (mulla on tylsä elämä, mulla on asiat huonommin kuin muilla) ei saa vastata että tuollaisiin asioihin ei voi auttaa kuin sinä itse? - ystäväsi saa?
ap- kirjoitti:
Kiitos, turhaanhan teille, ketkä yrittävät ymmärtää tilanteen, meuhkaan.
Voisihan sitä verrata tilannetta että ihminen on pyörätuolissa. Siitä ei nouse vaikka käsketään. Kuitenkaan tämä ihminen ei voi vaatia kaikkia ystäviään rakentamaan taloonsa ramppia hänen vuokseen.
Mä en ole koskaan hokenut ystävälleni että tämä on kaikki hänestä kiinni. Olen sanonut tämän asian yhden ainoan kerran.
On kuitenkin asia mitä en ymmärrä. Kuinka niin se ei ole itsestä kiinni? ei sillä että sormia napsauttamalla voi parantua, mutta yrittäminen on itsestä kiinni. Elämän valoa ei voi löytää muut kuin itse. Ja juuri se, että jos ei ole paniikkia yms. muiden ystävien mukaan lähteminen on itsestä kiinni. Kukaan ei raahaa lenkille kuin "potilas" itse. Keinot parantumiseen äkityksen ohella on löydettävä itse, koska kaikille on omat keinonsa. Miksi sitten ainaiseen valitukseen (mulla on tylsä elämä, mulla on asiat huonommin kuin muilla) ei saa vastata että tuollaisiin asioihin ei voi auttaa kuin sinä itse?Et kertonut, millaista hoitoa masentunut ystäväsi saa etkä myöskään sitä, kuinka masentunut hän on eli mikä hänen diagnoosinsa on.
Ystävien ja läheisten tuki on äärimmäisen tärkeää masennuksesta paranemisessa, mutta yleensä tarvitaan myös muita keinoja kuten lääkitystä, terapiaa tms.
Masentuneen taudinkuvaan ei ainakaan omasta mielestäni kuulu sellainen huono käytös kuten röyhtäily. Tietyssä masennusvaiheessa masentunut saattaa olla niin ärtynyt ja vihainen, ettei oikein siedä ihmisiä ympärillään, vaikka tietyllä tavalla kuitenkin toivoisi heitä lähelleen (ainakin läheisimpiä).
Masennussairaus on masentuneelle itselleenkin usein suuri mysteeri, joten en yhtään ihmettele, että se on sitä myös sinulle, joka seuraat tilannetta läheltä.
Ole ystäväsi tukena sellaiseen pisteeseen, joka on itsellesi sopiva. Ystäväsi kaipaa tukea, mutta nimenomaan aitoa sellaista. Voit minun mielestäni myös sanoa ystävällesi, jos jokin hänen käytöksessään häiritsee, kunhan et lähde syytteleemään häntä. Siihen hän pystyy sairaana itse aivan riittävän hyvin.
Toivottavasti ystäväsi selviää masennuksestaan sinun ystävällisellä tuellasi ja asianmukaisella hoidolla. Oikein hyvää uutta vuotta teille kummallekin. - ap-
ystäväsi saa? kirjoitti:
Et kertonut, millaista hoitoa masentunut ystäväsi saa etkä myöskään sitä, kuinka masentunut hän on eli mikä hänen diagnoosinsa on.
Ystävien ja läheisten tuki on äärimmäisen tärkeää masennuksesta paranemisessa, mutta yleensä tarvitaan myös muita keinoja kuten lääkitystä, terapiaa tms.
Masentuneen taudinkuvaan ei ainakaan omasta mielestäni kuulu sellainen huono käytös kuten röyhtäily. Tietyssä masennusvaiheessa masentunut saattaa olla niin ärtynyt ja vihainen, ettei oikein siedä ihmisiä ympärillään, vaikka tietyllä tavalla kuitenkin toivoisi heitä lähelleen (ainakin läheisimpiä).
Masennussairaus on masentuneelle itselleenkin usein suuri mysteeri, joten en yhtään ihmettele, että se on sitä myös sinulle, joka seuraat tilannetta läheltä.
Ole ystäväsi tukena sellaiseen pisteeseen, joka on itsellesi sopiva. Ystäväsi kaipaa tukea, mutta nimenomaan aitoa sellaista. Voit minun mielestäni myös sanoa ystävällesi, jos jokin hänen käytöksessään häiritsee, kunhan et lähde syytteleemään häntä. Siihen hän pystyy sairaana itse aivan riittävän hyvin.
Toivottavasti ystäväsi selviää masennuksestaan sinun ystävällisellä tuellasi ja asianmukaisella hoidolla. Oikein hyvää uutta vuotta teille kummallekin.Ensimäisenä haluaisin vastata seuraavaan "Masentuneen taudinkuvaan ei ainakaan omasta mielestäni kuulu sellainen huono käytös kuten röyhtäily." En missöön vaiheessa ole näin ajatellutkaan vaan aiemmin sanoin että hänen itsetuntonsa ei kestä misään asioista huomauttamista JA EN TARKOITA MITÄÄN JULKISTA RÖYHTÄILYÄ VAAN SITÄ ETTÄ HÄN ON ILKEÄ YSTÄVILLEEN.
En tarkkaa diagnoosia tiedä, mutta lääkitys ja terapia. Käsityksenim mukaan pahin on ohi ollut jo aikaa sitten ja nyt ollaan toipumisen paremmalla puolella. 5 vuotta tätä sirkusta on jatkunut.
Miten voin ilmaista asian että ystäväni on täysi kusipää syyttämättää häntä?
Kuten aiemmin sanoin, masentuneet eivät voi olettaa että kaikki muuttaisivat maailmansa heidän ympärillään. Näen itse paremmaksi sanoutua irti koko hommasta, jos ihmisellä ei ole mitään käytöstapoja. Ehkä se nostaa ihmisen omasta itsekeskeisestä elämästä miettimään, mikä meni pieleen.
Ymmärrän kyllä että masennus on tauti, silti se ei oikeuta käyttäytymään kuin kusipää. Vainko vastaväitteitä? - masentuneelta
ap- kirjoitti:
Ensimäisenä haluaisin vastata seuraavaan "Masentuneen taudinkuvaan ei ainakaan omasta mielestäni kuulu sellainen huono käytös kuten röyhtäily." En missöön vaiheessa ole näin ajatellutkaan vaan aiemmin sanoin että hänen itsetuntonsa ei kestä misään asioista huomauttamista JA EN TARKOITA MITÄÄN JULKISTA RÖYHTÄILYÄ VAAN SITÄ ETTÄ HÄN ON ILKEÄ YSTÄVILLEEN.
En tarkkaa diagnoosia tiedä, mutta lääkitys ja terapia. Käsityksenim mukaan pahin on ohi ollut jo aikaa sitten ja nyt ollaan toipumisen paremmalla puolella. 5 vuotta tätä sirkusta on jatkunut.
Miten voin ilmaista asian että ystäväni on täysi kusipää syyttämättää häntä?
Kuten aiemmin sanoin, masentuneet eivät voi olettaa että kaikki muuttaisivat maailmansa heidän ympärillään. Näen itse paremmaksi sanoutua irti koko hommasta, jos ihmisellä ei ole mitään käytöstapoja. Ehkä se nostaa ihmisen omasta itsekeskeisestä elämästä miettimään, mikä meni pieleen.
Ymmärrän kyllä että masennus on tauti, silti se ei oikeuta käyttäytymään kuin kusipää. Vainko vastaväitteitä?Ehkä ystäväsi käytös ei johdu masennuksesta, vaan esim. vakavammasta mielen sairaudesta tai persoonallisuushäiriöstä? Toisaalta jo parivuotias lapsi pystyy pyörittelemään aikuisia täysin oman mielen mukaan, jos nämä sallivat sen.
- D.a.r.k.s.o.u.l
>Onko masentuneelle tyypillistä, että ystäviä kohtaan käyttäytyy kuin paskapää?>
Ei ole.
Jokainen ihminen on erillainen,oli sitten masentunut tai ei.
>Hyvät masentuneet, ettehän te kaikki ole tällaisia? >
Emme ole.
Emmekä ole etes tuollaisia ****päitä jotka yleistävät että ihmiset ovat sairautensa perusteella tietynlaisia..- ap-
Mielisairaudet ovat siitä erilaisia sairauksia, että ne saattavat muuttaa ihmisen käytöstä, oikeastaan useimmiten muuttavat esim. puheliaan hiljaiseksi tai sellaisen, joka usein haluaa auttaa muita, itsekkääksi.
Siksi kysynkin että liittyykö ystäväni kusipäinen käyttäytyminen sairauteen (anteeksiannettavaa?) vai onko se ihan puhtaasti kiinni hänen kusipäisestä luonteestaan? Oletko sinä niitä masentuneita, jotka ottavat itseensä joka asian joka sinua saattaa koskettaa? - D.a.r.k.s.o.u.l
ap- kirjoitti:
Mielisairaudet ovat siitä erilaisia sairauksia, että ne saattavat muuttaa ihmisen käytöstä, oikeastaan useimmiten muuttavat esim. puheliaan hiljaiseksi tai sellaisen, joka usein haluaa auttaa muita, itsekkääksi.
Siksi kysynkin että liittyykö ystäväni kusipäinen käyttäytyminen sairauteen (anteeksiannettavaa?) vai onko se ihan puhtaasti kiinni hänen kusipäisestä luonteestaan? Oletko sinä niitä masentuneita, jotka ottavat itseensä joka asian joka sinua saattaa koskettaa?Miksihän sinun sitten tarvitsee tulla tänne kysymään kun jo näytät tietävän asian noin hyvin..
Mikä tahansa sairaus saattaa muuttaa ihmisen käytöstä,eikä muutoksen aiheuttaja tarvitse edes olla sairauskaan. Mikä tahansa asia voi muuttaa ihmisen toisenlaiseksi,ja eniten ihminen itse voi muuttaa itsensä.
Se tosin on huomioitava että jos sillä henkilöllä on lääkitys päällä niin se (voi) kyllä todella muuttaa käytöstä.
Mutta mielestäni nyt oleellisinta sinun olisi keskittyä miettimään ihan vaan sitä omaa ****päistä käytöstäsi eikä muitten käytöstä..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273613- 412459
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut362294Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s72057Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431572- 381519
- 131309
- 1271302
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2661275Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451265