Onko ketään aikuisena diagnosoitua kuulolla?
Olen aina ollut hieman erilainen. Aspergerin oireet eivät kuitenkaan ole täsmänneet, ennen kuin luin, että syndrooma ilmenee naisilla yleensä erilailla kuin miehillä. Minulla ei esimerkiksi ole minkäänlaista numero-obsessiota ja kykenen selviämään useimmista sosiaalisista tilanteista, vaikkakin tuntuu, että se johtuu vain siitä, että olen vuosien myötä opetellut tärkeimmät sosiaaliset säännöt ulkoa. Joskus esimerkiksi töissä tuntuu kuin vetäisin läpi jonkin huippuvaativan näyttelijänsuorituksen ja tulen kotiin aivan poikki ja haluan vain hiljaisuutta ja hyvän kirjan. Työni on vaatii paljon älliä ja pikkutarkkuutta ja nautin siitä. Vain sosiaalinen kuorrutus ottaa voimille.
Eniveis.
Olisin kiinnostunut saamaan ammattilaisen diagnoosin, ihan vain uteliaisuudesta. Mutta:
1) Miten diagnoosia lähdetään hakemaan? Kunnan mielenterveyspalveluista vai mistä?
2) Mahdollisesta diagnoosista tuskin on mainittavaa hyötyä. Mutta voiko siitä olla haittaa? Olisinko esimerkiksi velvollinen kertomaan siitä nykyiselle/tulevalle työnantajalle? Olisiko sittenkin parempi elää epävarmuudessa?
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Olen aina ollut hieman erilainen. Aspergerin oireet eivät kuitenkaan ole täsmänneet, ennen kuin luin, että syndrooma ilmenee naisilla yleensä erilailla kuin miehillä. Minulla ei esimerkiksi ole minkäänlaista numero-obsessiota ja kykenen selviämään useimmista sosiaalisista tilanteista, vaikkakin tuntuu, että se johtuu vain siitä, että olen vuosien myötä opetellut tärkeimmät sosiaaliset säännöt ulkoa. Joskus esimerkiksi töissä tuntuu kuin vetäisin läpi jonkin huippuvaativan näyttelijänsuorituksen ja tulen kotiin aivan poikki ja haluan vain hiljaisuutta ja hyvän kirjan. Työni on vaatii paljon älliä ja pikkutarkkuutta ja nautin siitä. Vain sosiaalinen kuorrutus ottaa voimille.
Eniveis.
Olisin kiinnostunut saamaan ammattilaisen diagnoosin, ihan vain uteliaisuudesta. Mutta:
1) Miten diagnoosia lähdetään hakemaan? Kunnan mielenterveyspalveluista vai mistä?
2) Mahdollisesta diagnoosista tuskin on mainittavaa hyötyä. Mutta voiko siitä olla haittaa? Olisinko esimerkiksi velvollinen kertomaan siitä nykyiselle/tulevalle työnantajalle? Olisiko sittenkin parempi elää epävarmuudessa?
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.aspalsta.net/viewtopic.php?t=5014&postdays=0&postorder=asc&start=80 as aihetta käsitelevä foorumi täältä voit saada apua