~ Pakkasen Makaama ~
Yksin vaellan
tässä korpisessa konnussa
Mustan yön viilentyessä ympärilläni
pimeydestä kylmyys löytää minut
kuiskien korviini
hallan sanoja toivottomuudesta
tarttumalla käsiini kohmettaen ne
huokauksia epäonnesta
puremalla jalkoihini
turruttaakseen ne
Pysähdyn yksinäisyyteni
piemydesssä
hegityksen hidastuessa karkeaan maahan
se kalsea minut kaataa
houkuttaa unohtamaan ja nukahtamaan syliinsä
suonien seinämätkin jo huurtuneena huurteeseen
sen tunkeutuneena
jo melkein syvälle sisinpääni
sen nauraessa
sydämeni kumina hiljenee
puiden naksallehdessa
muistin
Sinut
Sen katseen jonka soit
nyt se sydämeni taas kiihdyttää
vereni kiertämään hoputtaa
sillä lämmön taas toit
se roudasta huurtuneen vartaloni nostaa
ja kylmyys kuiskaa: ei
puristaen pistävät kouransa nyrkkiin
se teräviä hampaitaan kiristellen luovuttaa
ja minä jatkan hoipertaen matkaa
Nyt tuvassa istun
aukaistuani sen ainoan pullon
kohotan maljan Meille
kunnes taas katseemme kohtaa
se elämän liekki palaa taas minussa
enkä viilene enää koskaan
Yksin vaellan
tässä korpisessa konnussa
Mustan yön viilentyessä ympärilläni
pimeydestä kylmyys löytää minut
kuiskien korviini
hallan sanoja toivottomuudesta
tarttumalla käsiini kohmettaen ne
huokauksia epäonnesta
puremalla jalkoihini
turruttaakseen ne
Pysähdyn yksinäisyyteni
piemydesssä
hegityksen hidastuessa karkeaan maahan
se kalsea minut kaataa
houkuttaa unohtamaan ja nukahtamaan syliinsä
suonien seinämätkin jo huurtuneena huurteeseen
sen tunkeutuneena
jo melkein syvälle sisinpääni
sen nauraessa
sydämeni kumina hiljenee
puiden naksallehdessa
muistin
Sinut
Sen katseen jonka soit
nyt se sydämeni taas kiihdyttää
vereni kiertämään hoputtaa
sillä lämmön taas toit
se roudasta huurtuneen vartaloni nostaa
ja kylmyys kuiskaa: ei
puristaen pistävät kouransa nyrkkiin
se teräviä hampaitaan kiristellen luovuttaa
ja minä jatkan hoipertaen matkaa
Nyt tuvassa istun
aukaistuani sen ainoan pullon
kohotan maljan Meille
kunnes taas katseemme kohtaa
se elämän liekki palaa taas minussa
enkä viilene enää koskaan
Vastaukset 6
Vanhimmat
se olisi runona hieno.
can do
karu ja kaunis runo/tarina rakkauden voimasta ,syvällä synkissä sydämen sopukoissa.
Toivottavasti osaat näyttää tuon tunteikkaan
puolesi myös tosi elämässä.
Sillä siitä kaikki lähtee.
Kiitos!
hyvin erään kirjoittamaksi,vaikka tiedän,ettei hän edes täällä käy.
voimakkaista tunteista... vaan sepä niissä onkin niin tuskallista, kun mokomat syöksevät voimakkaina sitten sinne syvimpään kuiluun, josta ylös kapuaminen on työtä ja tuskaa. Jos sellaiselle voisi köytenä olla... tai sellaisen löytäisi, joka rakastaa...