Kyselen hiukan tyhmiä, mutta mieltäni askarruttaa talomme lämmitys.Muutimme taloon toukokuussa ja edessä on ensimmäinen talvi ja lämmityskausi. Kaipaisin tietoa talon lämmitysjärjestelmästä.
Meillä on varaava, tiilitakka ja vesikiertoiset patterit.Talo on tehty v.1989 ja lämmitystä ohjaa Landis&Gyrin Villagyr-paneli.Patterimme ovat aivan kylmät tällä hetkellä (ulkona n. 2 astetta) enkä ole nähnyt automatiikan kytkeytyvän päälle.Automatiikka on asennossa alennettu huonelämpö.
Testatessani parin päivänä ajastinohjelmoitua lämmitystä, patterit lämpisivät haluamani aikojen väliseksi ajaksi. Vastaavasti testatessani asettimen normaalia huonelämpöä, patterit lämpenivät.Tosin kesällä ne eivät reagoineet. Eli luultavasti anturi haisteli ulko- ja sisälämpötilaamme ja toteaa tarpeen siitä.
Luuletteko, että varaava takka pitää tällä hetkellä asuntomme (n. asuin-140 m2 yhdessä tasossa) riittävän lämpimänä, jonka johdosta patterit eivät kytkeydy lämpimäksi ?
Keittiössä meillä on 23 ja makkarissa 21 astetta. Ohjeiden mukaan ovat hieman yläkantissa.
Aiheuttavatko kylmät patterit seiniin mahdollisesti ongelmia. Ainakin osassa lattioita parketti tuntuu hiukan viileältä ja pienoinen vedontunne tuntuu nilkoissa. Voiko parketti vaurioitua kylmien pattereiden takia. Lattianrajan lämpöjä en ole testannut.
Uskokaa tai älkää, mutta kysyn näitä asioita ihan tosissani enkä pilamielessä.
Meillä on varaava, tiilitakka ja vesikiertoiset patterit.Talo on tehty v.1989 ja lämmitystä ohjaa Landis&Gyrin Villagyr-paneli.Patterimme ovat aivan kylmät tällä hetkellä (ulkona n. 2 astetta) enkä ole nähnyt automatiikan kytkeytyvän päälle.Automatiikka on asennossa alennettu huonelämpö.
Testatessani parin päivänä ajastinohjelmoitua lämmitystä, patterit lämpisivät haluamani aikojen väliseksi ajaksi. Vastaavasti testatessani asettimen normaalia huonelämpöä, patterit lämpenivät.Tosin kesällä ne eivät reagoineet. Eli luultavasti anturi haisteli ulko- ja sisälämpötilaamme ja toteaa tarpeen siitä.
Luuletteko, että varaava takka pitää tällä hetkellä asuntomme (n. asuin-140 m2 yhdessä tasossa) riittävän lämpimänä, jonka johdosta patterit eivät kytkeydy lämpimäksi ?
Keittiössä meillä on 23 ja makkarissa 21 astetta. Ohjeiden mukaan ovat hieman yläkantissa.
Aiheuttavatko kylmät patterit seiniin mahdollisesti ongelmia. Ainakin osassa lattioita parketti tuntuu hiukan viileältä ja pienoinen vedontunne tuntuu nilkoissa. Voiko parketti vaurioitua kylmien pattereiden takia. Lattianrajan lämpöjä en ole testannut.
Uskokaa tai älkää, mutta kysyn näitä asioita ihan tosissani enkä pilamielessä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä se takka näyttäisi kivasti lämmittävän, jos kerran patterit on kylmät ja silti tarkenee. Testailusi perusteella automatiikka lienee toimii (?). Tuo vedon tunne taitaa olla ainoa haittapuoli.
Ei kait se parketillekaan tee hallaa, jos se on asennettu oikein (eli on tilaa elää lämpölaajenemisen myötä)
Hyvinhän tuo näkyy toimivan tuo lämmityksesi. Itse en ole vielä takkaa lämmitellyt, mutta silti lämmitys veden lämpötila lähtee nousemaan vasta jossain lähellä nollakelejä. Viime päivinä kiertoveden lämpö on noussut parilla asteella vain yöksi, jolloin on vähän kylmempää ulkona ja sisällä vähemmän "kodinkonelämpöä".
Järjestelmäsi näyttää toimivan hienosti. Älä kyttää pattereiden lämpöjä, vaan huoneiden lämpöä. Tarkoitushan on lämmittää huoneet ja patteri on vain väline.
Kiitos hyvistä tiedoista. Haluaisin kysyä vielä paria asiaa.
Eli tässä samaisessa talossamme on 1800 litran vesivaraaja, jonka vesimassaa voimme lämmittää puilla (Jämä 121 ?) tai sähköllä. Edellinen omistaja neuvoi minua säätäämään varaajan kyljessä olevan kytkimen n.50 asteeseen (talvella 70:een), joka ymmärrykseni mukaan toimisi sähkövastusten (Effekt ?) kytkeytymisasteena. Meillä on 2-tariffisähkö.
Kytkeytyykö sähkövastukset aina vain yösähköllä vai seuraavatko ne enneminkin veden lämpötilaa ja saattavat kytkeytyä sekä yöllä tai päivällä ? Onko järkevää kustannusten takia säätää kyseistä laitetta vielä alemmaksi esim. 40 asteeseen ja vastaavasti onko syytä säätää talveksi asetus 70 asteeseen?
Tämä vaikuttaa luonnollisesti kustannuksiin. Olen seurannut mittaristamme sähkönkulutusta ja yösähköä meillä on mennyt syys-lokakuussa n. 11-15 kWh / vuorokausi.Vastaavasti päiväsähköä meillä on mennyt n. 25-30 kWh/vuorokausi. Tämä pitää ymmärtääkseni sisällään kaiken sähkön (myös pakastimelle jne.).
Puilla lämmittäessäni 1-2 pesällisellä varaajan lämpö nousee nyt 70-75 asteeseen. Patterien ollessa kylmänä veden lämpö putoaa n. 2 vuorokaudessa 50 asteeseen. Testissäni patterien ollessa päällä veden lämpö putosi vuorokaudessa 50:een.
Olen vielä mietiskellyt seuraavaa ; lämmitänkö ennemmin takkaa vai puilla/sähköllä vesivaaraajan vettä ? Joudun käyttöveden takia lämmittämään joka tapauksessa vesivaraajan massaa.
Kumpi olisi kustannuksiltaan järkevämpää tässä vaiheessa vuotta ? Edellisen omistaja kulutuslukemat vuosina 2001 ja 2002 olivat koko lailla ; 12500 kWh päiväsähköä, 7500 kWh yötä, 10 pinomottia klapeja. Tämä kattoi siis kaiken sähkön (eläminen lämmitys) ja takan ja kattilan puumäärän. Sähköyhtiön mukaan sähkölasku on n. 10000 kWh taulukkoarvoja alempi. Aleneminen johtuu puun käytöstä.
Kuten huomaatte, minulle on tämä kaikki vielä uutta ja outoa. Kova nälkä on kuitsekin oppia. Tämä (säätö)automatiikka ei ole minulle vieä kokonaan valjennut.
...kannattaa lämmittää puut mm mainitsemasi lämpimän käyttöveden takia. Todennäköisimmin kattilassasi on takkaa parempi hyötysuhde jolloin puuta kuluu vähemmän.
Varaava takka on sinänsä ihan hieno juttu mutta sitä markkinoidaan lämmitysmuotona mitä se kuitenkin hyvin harvaan on. Ei ihmiset jaksa eikä halua vuodesta toiseen kantaa halkoja olohuoneeseen.
pesään vaan. Sähkön hinnan arvioidaan taas lähtevän nousuun....
Sähkön kulutuksesta päätellen lämmitys ei tapahdu yösähköllä, tai sitten käytät puuta lämmittämiseen. Itsellä yö/päivä suhde on noin 23.000/6.000kWh vuositasolla. Käyttövesi lämmitettään siis ilmeiseti kierrukalla tuosta 1800 litran varaajasta?
Itsellä on 1800 litran yösähkövaraaja ja se riittää juuri ja juuri kovilla pakkasilla talon lämmittämiseen, asetus 90 astetta, neliöitä parisataa. Minulla on tosin erikseen käyttövesivaraaja, joten kesällä voin laskea suuren varaajan lämpötilan 30 asteeseen tai jopa kokonaan pois ja Lisäksi lämmönjako on lattiasta, joten varaajan lämpötila-alue on patterilämmitystä laajempi.
Omassa varaajassa on kaksi termostaattia. Yösähkön (21kW) termostaatin olen laittanut kesäksi 30 asteeseen, jolloin se riittää pesutilojen lattian lämmittämiseen, muuallahan lämpöä ei tarvita. Syksyt ja keväät asetukseksi riittää 60 astetta ja talvella se saa olla maksimissaan, eli 90 astetta. Toinen termostaatti on alarajana, minulla 25 astetta, jolloin yläosan lämmitys (6kW) menee päälle vaikka ei oltaisi yösähköajalla.
Sinun laitteessasi on ilmeisesti vain se yksi termostaatti ja sen käyttötarkoitus on juuri tuo minimilämmön varmistaminen ja siihen nuo 50 ja 70 astetta ovat varmaan oikeat. Riippuu vähän vastusten sijoittelusta ja tehoista, että olisiko viisasta laittaa toinen termostaatti ohjaamaan lämpötiloja korkemmiksi yösähkön aikana. Ehkä siinä on myös yösähkötoiminta?
Meillä on samankokonen kämppä, suora sähkölämmitys
ja ei mitään varaavaa takkaa. Sähköä kuluu
keskimäärin toi 20000kWh/vuosi siten, että 2/3 yösähköä, kiitos kivilattoiden, joihin voi varata.
Haukkaako toi vesikierotoinen systeemi noin karmeasti sähköa vai onko noi puheet varaavien
takkojen tehoista hiukka liioiteltuja? Vai sekä
että?
Kaverihan kirjoitti että "12500 kWh päiväsähköä, 7500 kWh yötä" = 20.000kWh. Eli just saman verran kuin sulla.
olikos tuo 10 mottia puuta vielä tuon sähkön päälle? Onkohan talossa puulämmitteinen kiuas?
Sitapa tassa kummastelinkin, kun kasitin ton saman
20000kWh plus pienen metsan verran puuta viela
lisaksi.
Naapurilla on myso saman kokoinen/ikainen talo ja
varaava takka, jota se kehui vuolaasti. Saasti
kuulemma PALJON sahkoa. Mina sitten kysymaan, jotta kuinka paljon? Noh, eihan se tiennyt, kun ei ollut koskaan kokeillut, eli ollut vuotta takkaa lammitamatta. Suurin hauskuus syntyi sitten kuitenkin sahkonkulutuksen vertailusta, kun mulla olikin aikalailla pienempi. Sattui viela olemaan lauha talvi, joten kulutukseni ei ollut kuin 17 000kWh vertailuvuodelta. Tosin luulisi asian vaikuttaneen naapurillekin.
Joten olen hieman skeptisesti suhtaunut noihin varaaviin takkoihin ja niiden lammitystehoon sahkonsaastomielessa. Toisaalta, kyllahan ne lammittaa. Sen ihan voi tuntea, mutta miksei se tunnu vaikuttavan sahkolaskuun? Termarit ei reagoi tai jotain?
Uuninlämmittelijät usein ylilämmittävät asuntojaan. Jokainen lisä aste lisää kulutusta noin 5%. Eli jos talossa on 21 asteen sijaan 26 astetta, niin energian kulutus kasvaa noin 25%. Tulisija tietysti lämmittää sen tilan missä se on, mutta voi olla että vastaavasti on jouduttu nostamaan muiden tilojen lämpöä, koska lämpötila ero tuntuu liian suurelta.
Meille hankittiin vuosi sitten Kastorin ns. puolivaraava Solei-takka. Se on säästänyt vuotuista öljyn kulutusta n. 1000 litraa. Talo on aika iso, n. 260 neliötä, joten toinen puoli talosta joskus tuntuu viileältä vaikka onkin normaalilämpöinen. Tulee siis syyllistyttyä ylilämmittämiseen. Puut maksoivat 50 euroa traktorikuorma. Takan ääressä on kiva istua kun tuli loimottaa. Parempaa ohjelmaa kuin TV:ssä...
se meilläkin lämmittää juuri nyt n. 100 neliötä . Hyvä takka sulla vaikuttaa olevan .