Olen haaveillut itsemurhasta enemmän tai vähemmän koko ikäni. Yritin sitä ensimmäisen kerran 11-vuotiaana niillä keinoin, mitä silloin oli tarjolla. Nyt tuntuu, että itsemurha on lähempänä kuin koskaan. Suunnitelmallisuus ja toimeenpanokyky ovat vuosien mittaan vain karttuneet.
Miksi itsemurha? En saa saatettua loppuun mitään, mihin ryhdyn. Nytkin opinnäytetyö junnaa paikoillaan: pelkään jo koko työtä niin, etten uskalla edes avata aineistoa tai tiedostoja. Ihmissuhteet ovat hajonneet ja tänäkin aamuna miesystävä lähti murjottaen töihin: loukkasin häntä eilen, yritin jo hyvitellä mutta en pääse edes puolitiehen. Mitäpä muuta tässä siis enää.
Miksi itsemurha? En saa saatettua loppuun mitään, mihin ryhdyn. Nytkin opinnäytetyö junnaa paikoillaan: pelkään jo koko työtä niin, etten uskalla edes avata aineistoa tai tiedostoja. Ihmissuhteet ovat hajonneet ja tänäkin aamuna miesystävä lähti murjottaen töihin: loukkasin häntä eilen, yritin jo hyvitellä mutta en pääse edes puolitiehen. Mitäpä muuta tässä siis enää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itsestäni tuntuu samalta, että kaikki olis paljon helpompaa, kun vaan luovuttais, mutta en saa aikaseksi edes sitä itsensä loppua!Ja sitten kun tulee parempia päiviä, niin ajattelee, että hyvä kun ei saanukkaan aikaseks sitä. Itselläni jää kans asiat puolitiehen, kuten esim. siivoukset ja muut. Joskus en sitten edes alota, kun ajattelen, etten saa kuitenkaan valmiiksi. Mutta, täytyy vaan yrittää! Sitä usein purkaa pahaa oloaan läheisimmille ihmisille ja saa aikaan vaan niillekkin pahaa oloa ja murjotusta, mutta pyytämällä anteeksi asiat selviää. Yritetään vielä!
Olettekos koskaan katsoneet uutisia. Tiedättekö mitä maailmassa tapahtuu? Katsokaapa iltauutiset niin löydätte todellisen syyn tappaa itsenne ja jos se tuntuu tekosyyltä niin menkää lataamoon ja kiireesti.
meille joilla ei ole telkkaria
Ehkä se tässä joitain masentaakin. Oletko tullut koskaan ajatelleeksi?
Voi hyvä luoja, sun tyhmyyttäsi. Maailmassa ihmiset näkevät nälkää, menettävät läheisään sodassa tälläkin hetkellä, lapsia otetaan huostaan kun vanhemmat tekevät noita opinnäytetöitään ja loppuajan ryyppäävät ja huutavat ahdistustaan. Lopeta muiden miellyttäminen tolla suorittamisellasi. Vaikka oisit maisterin, maisterin ylimaisteri et koskaan tule siitä onnelliseksi.
Jos ihmiset näkevät nälkää muualla , niin pitäisikö sitä lopettaa tuntemasta kokonaan ja olla itsekin nälänhädässä jotta tietäisi miltä se tuntuu? Et muuten ikinä voi tietää miltä ihmisestä tuntuu opinnäytetyön keskeneräisyys ja nälänhätä. Tunteita ei voi verrata keskenään, siksi jokaisella on täysi oikeus tunteisiinsa.
Eri perspektiiveistä vertailu on täysin turhaa. Ihmiset ovat yksilöllisiä ja jokin asia heistä tuntuu pahemmalta kuin toinen.
Sinä se tässä tyhmä olet.
Älä luovuta vielä. Tiedän miltä sinusta tuntuu. Ahdistus ja kiire tuntuu painavan sinua. Masennuksen kanssa pitäisi sitten vielä selvitä koulutöistä niin on se aikamoinen koettelemus yhdelle ihmiselle.
Oletko tai onko sinulla aikaa varata käynti mielenterveystoimistoon tai poliklinikalle? Suosittelen, että juttelisit jonkun ammatti-ihmisen kanssa. On parempi jutella heille kuin ei kellekään.