Suonette anteeksi, tämä on ehkä enemmän parisuhdeasiaa, mutta koska ongelma on nyt nimenomaan alkoholi, käännyn puoleenne järkevien neuvojen ja kommenttien toivossa. Olemme reilu kolmekymppisiä, kolmisen vuotta yhdessä ollut pari, toistaiseksi lapsettomia (yritys päällä).
Oma alkoholinkäyttöni on pääasiassa tissuttelua. En yleensä juo viikolla, paitsi jos on jokin tietty tilaisuus, johon se kuuluu. Sen sijaan tykkään tissutella la ja su päivisin touhutessani kotitöiden parissa. Tissuttelu loppuu yleensä itsestään kuin huomaamatta, kun mies heräilee iltapäivällä tai yksin ollessani ihan alkuillasta. Viinilasi vaan unohtuu (jopa täytenä) eikä tee enää mieli. Lisäksi ovat iltatilaisuudet esim. ystävien kanssa ravintolassa/kotona, jolloin iltaa vietetään pidemmän kaavan mukaan. Myönnän, että voisin kyllä vähentää (lihoisi lompakko ja laihtuisi peffa), mutta en koe omassa käytössäni ongelmaa.
Mieheni ei juo kovin usein, vaihdellen. On olemassa ihan ok-kertoja, jolloin on mukavaa yhdessä esim istua muutamalla lähikuppilassa, eikä alkoholi vie miestä mukanaan. Mutta sitten on niitä vähemmän ok-kertoja, jolloin mies juo kaiken minkä löytää, nopealla tahdilla ja mahdollisimman vahvana. Ei tietenkään nuku vaan valvoo yön, seuraavan päivän ja joskus vielä sitä seuraavankin yön. Mieli saattaa muuttua kuin heiluri hyvän ja pahan välillä, jopa peräkkäisissä lauseissa. Yleensä haastaa riitaa ja yrittää provosoida minua/muita. On niin tolkuttomassa kännissä, ettei tajua mistään yhtään mitään, mikään järkevä puhe ei mene jakeluun. Voisin yhtä hyvin karjua tiiliseinälle. Muitakin riippuvuuksia on kuvioissa.
Riidat ovat pikkuhiljaa juomisen yhteydessä pahentuneet pahentumistaan. Välillä olen aivan raivona miehen takia, kiroan ja huudan. Oma reaktioni on vain haluta mahdollisimman nopeasti pois tilanteesta, mies sitä vastoin jatkaa ja jatkaa ja jatkaa ja jatkaa... loputtomiin. Fyysistä väkivaltaakin on ollut, esim mies ei kerran krapulapäissään (varmaan osin vielä kännissä, en voi tietää) lopettanut härnäämistäni eikä suostunut jättämään minua, lukuisista pyynnöistä, kehotuksista tai käskyistä huolimatta, rauhaan. Tuli käsirysy ja sitten alkoi tulla nyrkistä ja minun mm. kasvot olivat aivan mustana usean nyrkiniskun jäljiltä. Hiljattain olisi saattanut käydä samansuuntaisesti, mies kun herätti aikaisin aamulla umpikännissä, jolloin halusin vaan äkkiä pois ja karkuun. Eipä millään olisi päästänyt lähtemään, ei todellakaan. Eikä varsinkaan, kun olin ottamassa avaamattoman viinipakkauksen (omani!) mukaani.
Huomaan sietokykyni madaltuvan kerta kerralta, ärsytyskynnyksestä puhumattakaan. Tuntuu, ettei minulla ole enää keinoja, millä hoitaa tilanne rauhalliseksi. Haluan vaan äkkiä, äkkiä, äkkiä pois tilanteesta, sekä miehestä mahdollisimman kauas ja tavoittamattomiin. Läheiselläni on vuosien omakohtaista kokemusta alkoholistimiehestä. Hän pitää tätä tilannettamme varsin hälyttävänä, eikä tunnu uskovan pysyvän muutoksen mahdollisuuteen. Mitä siis pitäisi tehdä? Onko järkeä jatkaa tätä parisuhdetta? Pahenevatko riidat ja väkivalta? Onko ainoa keino poistaa alkoholi täysin ja lopullisesti elämästämme? Jos alkoholi on miehen oma ongelma, niin onko se täysin poistettava myös minulta?
Oma alkoholinkäyttöni on pääasiassa tissuttelua. En yleensä juo viikolla, paitsi jos on jokin tietty tilaisuus, johon se kuuluu. Sen sijaan tykkään tissutella la ja su päivisin touhutessani kotitöiden parissa. Tissuttelu loppuu yleensä itsestään kuin huomaamatta, kun mies heräilee iltapäivällä tai yksin ollessani ihan alkuillasta. Viinilasi vaan unohtuu (jopa täytenä) eikä tee enää mieli. Lisäksi ovat iltatilaisuudet esim. ystävien kanssa ravintolassa/kotona, jolloin iltaa vietetään pidemmän kaavan mukaan. Myönnän, että voisin kyllä vähentää (lihoisi lompakko ja laihtuisi peffa), mutta en koe omassa käytössäni ongelmaa.
Mieheni ei juo kovin usein, vaihdellen. On olemassa ihan ok-kertoja, jolloin on mukavaa yhdessä esim istua muutamalla lähikuppilassa, eikä alkoholi vie miestä mukanaan. Mutta sitten on niitä vähemmän ok-kertoja, jolloin mies juo kaiken minkä löytää, nopealla tahdilla ja mahdollisimman vahvana. Ei tietenkään nuku vaan valvoo yön, seuraavan päivän ja joskus vielä sitä seuraavankin yön. Mieli saattaa muuttua kuin heiluri hyvän ja pahan välillä, jopa peräkkäisissä lauseissa. Yleensä haastaa riitaa ja yrittää provosoida minua/muita. On niin tolkuttomassa kännissä, ettei tajua mistään yhtään mitään, mikään järkevä puhe ei mene jakeluun. Voisin yhtä hyvin karjua tiiliseinälle. Muitakin riippuvuuksia on kuvioissa.
Riidat ovat pikkuhiljaa juomisen yhteydessä pahentuneet pahentumistaan. Välillä olen aivan raivona miehen takia, kiroan ja huudan. Oma reaktioni on vain haluta mahdollisimman nopeasti pois tilanteesta, mies sitä vastoin jatkaa ja jatkaa ja jatkaa ja jatkaa... loputtomiin. Fyysistä väkivaltaakin on ollut, esim mies ei kerran krapulapäissään (varmaan osin vielä kännissä, en voi tietää) lopettanut härnäämistäni eikä suostunut jättämään minua, lukuisista pyynnöistä, kehotuksista tai käskyistä huolimatta, rauhaan. Tuli käsirysy ja sitten alkoi tulla nyrkistä ja minun mm. kasvot olivat aivan mustana usean nyrkiniskun jäljiltä. Hiljattain olisi saattanut käydä samansuuntaisesti, mies kun herätti aikaisin aamulla umpikännissä, jolloin halusin vaan äkkiä pois ja karkuun. Eipä millään olisi päästänyt lähtemään, ei todellakaan. Eikä varsinkaan, kun olin ottamassa avaamattoman viinipakkauksen (omani!) mukaani.
Huomaan sietokykyni madaltuvan kerta kerralta, ärsytyskynnyksestä puhumattakaan. Tuntuu, ettei minulla ole enää keinoja, millä hoitaa tilanne rauhalliseksi. Haluan vaan äkkiä, äkkiä, äkkiä pois tilanteesta, sekä miehestä mahdollisimman kauas ja tavoittamattomiin. Läheiselläni on vuosien omakohtaista kokemusta alkoholistimiehestä. Hän pitää tätä tilannettamme varsin hälyttävänä, eikä tunnu uskovan pysyvän muutoksen mahdollisuuteen. Mitä siis pitäisi tehdä? Onko järkeä jatkaa tätä parisuhdetta? Pahenevatko riidat ja väkivalta? Onko ainoa keino poistaa alkoholi täysin ja lopullisesti elämästämme? Jos alkoholi on miehen oma ongelma, niin onko se täysin poistettava myös minulta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Aikuisten pitäis osata vetää johotpäätökset - näitä on tällä palstalla ollut monta ja tuolla maailmalla vielä useampi. Jeesustellen sanoisin että lopettakaa juominen ja etsikää yhteinen harrastus. Usean päivän - (= >1 päivä) kännäys tarkoittaa sitä että kaveri pystyy tarvittaessa jopa pitempiin suorituksiin, esim lomilla, saikulla ja lopuksi sitten muuten vaan.
Vaikka mies käyttäytyy huonommin humalapäissään (sinun kertomasi mukaan) niin kummallakin teistä on selvästi ongelmia alkoholin kanssa.
Se, että juo yksin kotitöitä tehdessään ei ole normaalia eikä tervettä. Kutsu sitä sitten tissutteluksi tai miksi tahansa.
Missään nimessä teidän ei pidä hankkia lapsia noin huteraan tilanteeseen.
Jatkakaa kaikin mokomin minun puolestani samaan malliin, kun juomat kerran molemmille maistuvat. Älkää kutsuko pientä uutta ihmistä perhehelvettiinne. Mitä muuta tuollainen elämä on?
Pilatkaa oma elämänne, mutta lapsella on oikeus turvalliseen kotiin ja täysipäisiin vanhempiin. Täysipäinen ei tarkoita samaa kuin pää täynnä, mutta käsitteet on teillä sekaisin.
Jos ei ehkäisy maita, niin pankaa piuhat poikki - saman tien molemmilta. Olen työni puolesta nähnyt ihan tarpeeksi, millainen tulevaisuus teidänlaistenne vanhempien lapsia odottaa.
Jutussasi on hyvää se, ettei teillä ole lapsia ja se, että alat kysellä.
Kaiken tuon kokeneena,oikeastaan kahteen kertaankin, voin kertoa, ettei tilanne itsekseen parane.On todennäköistä, ettei mies halua muuttaa kaavaansa ja tuskin sinäkään.
Toisaalta kuulostaa, ette tarvitse alkoholia. Lopeta siis kun voit ja katsele tilannetta jokin vikko selvänä.Näet kummia.
Alkoholismi on tunne-elämän sairaus. Ainakin miehen alkoholisoituminen on jo pitkällä, se on sairaus, joka ei parane koskaan. Luit oikein.Mies on sairas, vaikka lopettaa juomisen.
Jos kykenet, ota välimatkaa. Muuta ainakin koeajaksi pois ja tee se uhoamatta. Et voi määräillä tai määritellä toista ihmistä. Diagnoosin voi tehdä vain asianomainen itse. Kukan ei voi vaikuttaa juovaan.
Jos on paikka mihin muuttaa, tee hyvä tyttö se ja tarkastele ja arvioi tilanne uudestaan, mutten tuhlaat elämäsi aj aikaa, joka on nopeasti kuluvaa ainetta.
Älä hanki lasta misään tapauksessa. Lapsi vain pahentaa tilannetta.Mitään se ei korjaa, mutta huonoa suhdetta lapsentulo sotkee entisestään. Eroamista lapsi voi hidastaa, mutta muuten elämä on entistä takkuisempaa.
Ennen kuin lähden kysy mieheltä minkä hän valitsee:sinut vai viinan. Molempia ei voi onnistuneesti saada.
Kamala juttu. Niin on.Yksinkertainen tai karu. Veikkaan ettei mies lopeta ilman apua.
Ja mene Al-Anoniin jos haluat vertaistukea. Sinne voi vain kävellä sisään.Saat tukea.
Itellä on jäänyt "ryyppy päälle" kesällä, ja tissuttelen, niinkuin sinäkin ilmeisesti.
Vaimoni ei juo viikolla, mutta viikonloppuna kylläkin, ja hän ei pysty ollenkaan hallitsemaan sitä silloin.
Kumpi pahempi, tissuttelu päivittäin vai rähinäkänni pari kertaa viikossa?
Vaimo alkaa käyttämään henkistä väkivaltaa juovuttuaan tarpeeksi, joka kerta. Tavallisia repliikkejä, mistä tämä alkaa on häneltä:"sä et rakasta mua". Sen voi jokainen kuvitella mihin tuo kuvio etenee.
Fyysistä väkivaltaa ei välillämme ole, mutta koska itsekin olen alkoholisti, joskin toisella tavalla, on todella rasittavaa, kun ei pääse mihinkään karkuun näitä syytöksiä, varsinkin kun hän ei sammu, eikä halua mennä nukkumaan.
Joskus on mennyt yöunet, kun toinen möykkää tuntitolkulla vieressä eikä suostu olemaan hiljaa.
Asiasta on paljon puhuttu, mutta ei tunnu auttavan mitään.
Näyttäisi että oma tissutteluni ei aiheuta vastaavia kielteisiä ilmiöitä, mutta myönnän että se on ihan yhtä paha asia kokonaisuudessaan.
ja muita riippuvuuksia kuvioissa (lääkkeet? huumeet?)
Lähde. Tämä uusi vuosi voi olla viimeisesi, ellet pelasta itseäsi ajoissa. Jokaisen lyömisen jälkeen olet yhä syvemmällä suossa.