Kansanäänestys EU-perustuslaista!

Todella isoista asioista on kysymys!

On tärkeätä keskustella tärkeistä asioista!

Suomen perustuslaista:

Valtakunnan alue Suomen alue on jakamaton.
Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

N:o 731/1999

Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999

Suomen perustuslaki
http://www.om.fi/perustuslaki/3312.htm

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 luku

Valtiojärjestyksen perusteet

1 §

Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

2 §

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

3 §

Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

4 §

Valtakunnan alue

Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

5 §

Suomen kansalaisuus

Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.

Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

Todella isoista asioista on kysymys!

Kun tarkemmin ajattelee, mihin Suomi on joutunut, kun liittyi EU:iin, niin nyt kun edessä on EU:n perustuslaki, joka tarkoittaa toista valtakuntaa ja toisen maan kansalaisuutta.

Vuodesta 1995 vuoteen 2004 tuo kehitys on ollut nähtävissä ja paljon aikaisemminkin.

Kansanedustaja Toimi Kankaannaiemi kertoi 11.10.2003 KD:n Keski-Suomen piirin syyskokouksessa:

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemellä oli piirikokouksessa kädessään EU:n tuleva perustuslaki ja Suomen nykyinen voimassaoleva perustuslaki.

Hän sanoi, että EU:n perustuslaki tulee kaikessa kumoamaan Suomen perustuslain, jos se on ristiriidassa EU:n perustuslain kanssa.

Meille jää koiraveron määrääminen-tyyppisiä kansallisia tehtäviä, tuokin vero on kuntien päätettävissä.

Kankaanniemi sanoi, etteivät Vanhanen ja Lipponen anna asian mennä kansanäänestykseen, eivätkä he tule kertomaan kansalle, mistä nyt on kysymys, niinkuin ei ole kansalle aikaisemminkaan näistä EU-kuvioista puhuttu.

Toimi puhui kokemuksen vakaallla rintaäänellä, koska oli 1990-luvun alussa mukana hallituksen sisäpiireissä, joissa nämäkin asiat olivat esillä.

Toimi ei tosin tyrmännyt myöskään EU:n kansalaisuutta, vaan piti sitä ihan hyvänä asiana!


Nyt on siis kysymys valtakunnan rajojen siirtämisestä mm. Atlantilta Venäjän rajoille, Välimereltä Lapin perukoille asti sekä Suomen kansalaisuuden muuttumisesta koko kansan kohdalla EU:n kansalaisuudeksi!

Kun itsestään selvyydet ovat kysymyksessä, niinkuin mekin Suomessa olemme jo 6.12.1917 eli lähtien tottuneet eli itsenäisyyteen ja omaan kansalaisuuteen kohta jo 86 vuoden ajan!

Euroopan Unioni ja Suomen menetetty itsenäisyys

Useille suomalaisille on yhä epäselvää, mitä Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa todellisuudessa merkitsee.

Kyseessä ei ole vain käytettyjen autojen verotukseen, viinaralliin, ruoan hintaan ja maataloustukiaisiin liittyvä asia.

Kyse on suomalaisten vaivalla hankkimasta ja arvokkaasta Suomen itsenäisyydestä ja sen menettämisestä.

Kun Suomi on luopunut yksinoikeudestaan säätää lakeja Suomessa ja määrätä omasta rahastaan, Suomi ei enää ole itsenäinen valtio.

Näitä valtiollisia oikeuksia Suomi on luovuttanut Euroopan Unionille.

Tämän vuoksi Euroopan Unionin itsenäisyys on kasvanut ja Suomen vastaavasti kaventunut.

Ei voi olla samanaikaisesti itsenäinen Euroopan Unioni ja itsenäinen Suomi, jos Suomi pysyy Euroopan Unionin jäsenenä.

Euroopan liittovaltion perustuslakia kirjoitetaan
Perustuslaki on oleellinen Euroopan Unionin tunnustamisessa todelliseksi liittovaltioksi.

Jos Suomi hyväksyy ja ratifioi Euroopan Unionin perustuslait, samalla Suomi luopuu omista perustuslaeistaan.

OTTEITA SOPIMUSEHDOTUKSESTA EUROOPAN PERUSTUSLAIKSI
CONV 528/03

1. artikla

1. Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansojen ja valtioiden tahtoa rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan, perustetaan unioni (jota kutsutaan.), jossa jäsenvaltioiden politiikat sovitetaan yhteen ja joka käyttää liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia.

7.artikla

1. Jokainen jäsenvaltion kansalainen on unionin kansalainen.

9.artikla

1. Perustuslaki ja lainsäädäntö, jonka unionin toimielimet hyväksyvät käyttäessään unionille perustuslaissa annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.

10. artikla

1. Kun perustuslailla annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja hyväksyä oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltioilta edellytetään tätä varten unionin antamaa valtuutusta.

3. Unionilla on toimivalta sovittaa yhteen jäsenvaltioiden talouspolitiikat.

4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.

11. artikla

Unionilla on yksinomainen toimivalta varmistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus ja vahvistaa kilpailusäännöt sisämarkkinoilla sekä seuraavilla aloilla:

tulliliitto
yhteinen kauppapolitiikka
rahapolitiikka niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ottaneet käyttöön euron

Keskisuomalainen puheenvuorot 3.11.2003

http://keskustelu.keskisuomalainen.fi/?alue=2

Uusi EU-kansanäänestys on paikallaan

TOIMI KANKAANNIEMI 03.11.2003

Suomessa järjestettiin kansanäänestys liittymisestä silloiseen Euroopan yhteisöön 16.10.1994. Äänestysprosentti oli 74. Puolesta äänesti 56,9 % ja vastaan 43,1 %. Äänestyksen kohteena oli noin 60 000 sivua vaikeaselkoista laki- ja sopimustekstiä. Kansalaiset eivät tienneet, mistä he äänestivät. Esimerkiksi omasta rahasta luopuminen ja maataloustukien tilapäisyys sisältyi sopimukseen, mutta niistä ei avoimesti kerrottu kansalle.

Nyt pohditaan, pitäisikö Euroopan unionin uudesta perustuslaista järjestää kansanäänestys. Se on normaalitekstiksi ladottuna noin 200-sivuinen kirja.

Artiklat ovat pääosin helppolukuisia ja ymmärrettäviä, joten perustuslain laajuus tai vaikeaselkoisuus ei ole peruste torjua kansanäänestystä. Suomen kansan sivistystaso ei ole alhaisempi kuin niiden noin 10 muun kansan, joissa äänestys pidetään. Päinvastoin.

Pääministeri Matti Vanhanen, kesk, kannatti kansanäänestystä viime keväänä, mutta vastustaa sitä nyt. Hän väittää, että perustuslaki ei muuta EU:n luonnetta nykyisestä. Pääministerin perustelut ovat hataria. Hän taitaa pelätä kansan äänen kuulemista.

Uusi perustuslaki siirtää tärkeät oikeus- ja sisäasiat unionin päätösvaltaan. Yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätöksentekojärjestelmä muuttuu ja yhteinen puolustus alkaa toteutua. Yksimielisyydestä siirrytään määräenemmistöpäätöksentekoon. Unionista tulee oikeushenkilö, joka saa mm. oikeuden hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia ilman jäsenmaiden parlamenttien erillistä hyväksymismenettelyä.

Artiklan I-10 mukaan EU-perustuslaki on ensisijainen jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden. Ristiriitatilanteessa EU-perustuslaki syrjäyttää mm. Suomen perustuslain. Jäsenmaiden perustuslakien status alenee.

Uudet toimielimet muuttavat myös unionin luonnetta. Hallitusten ja valtion päämiesten Eurooppa-neuvosto saa virallisen aseman ja sille tulee pysyvä puheenjohtaja, EU-presidentti. Eurooppa-neuvosto saa ns. valtuutuslausekkeiden perusteella oikeuden eräiltä osin muuttaa perustuslakia ilman jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää. Tämä murtaa jäsenmaiden täysivaltaisuutta.

Unionin yhteisen ulkopolitiikan johtajaksi tulee uusi ulkoministeri, joka on samanaikaisesti sekä ulkoasianneuvoston puheenjohtaja että komission varapuheenjohtaja. Lisäksi unioni saa uuden talousministerin.

Suomen perustuslaki ei tunne Euroopan unionia, jolla kuitenkin on yhä suurempi valta kansamme asioissa. Mm. Ahvenanmaan itsehallinto, tasavallan presidentin asema ulkopolitiikan päätöksenteossa ja ns. valtuutuslausekkeet sekä eräät muut asiat edellyttänevät Suomen perustuslain muuttamista, jos EU-perustuslaki hyväksytään konventin ehdottamassa muodossa.

Unionin lippu, hymni, kansallispäivä ja raha saavat perustuslaillisen statuksen. Perinteisesti tällaisten tunnusten mielletään kuuluvan itsenäiselle valtiolle. Nämäkin viestivät voimakkaasti siitä, että unionin luonne on muuttumassa. EU:n laajeneminen ensi vuonna 25 jäsenmaan ja lähes 500 miljoonan asukkaan valtavaksi yhteisöksi muuttaa myös väistämättä unionia.

Jos hallitusten välinen konferenssi, HVK, saa aikaan hyvän perustuslain, on se helppoa viedä kansanäänestykseen. Jos se ei ole tyydyttävä, se tulee sen takia viedä kansanäänestykseen. Näin voidaan saada kansa kiinnostumaan EU:sta, joka on meille jokaiselle yhä merkityksellisempi vallankäyttäjä.

Kun HVK talvella päättyy, on eduskunnan syytä säätää perustuslakimme 53 §:n mukainen laki neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Sopiva äänestyspäivä on 13.6.2004 EU-parlamenttivaalien yhteydessä, jolloin kustannukset jäävät hyvin pieniksi. Sitä ennen on käytävä avoin ja täysin rehellinen keskustelu sekä perustuslaista että laajenevan unionin tulevaisuudesta yleensä.

TOIMI KANKAANNIEMI
kansanedustaja (kd.)
EU-asiat käsittelevän
suuren valiokunnan jäsen
Uurainen

Keskisuomalainen puheenvuorot 3.11.2003

http://keskustelu.keskisuomalainen.fi/?alue=2

Uusi EU-kansanäänestys on paikallaan

TOIMI KANKAANNIEMI 03.11.2003

Suomessa järjestettiin kansanäänestys liittymisestä silloiseen Euroopan yhteisöön 16.10.1994. Äänestysprosentti oli 74. Puolesta äänesti 56,9 % ja vastaan 43,1 %. Äänestyksen kohteena oli noin 60 000 sivua vaikeaselkoista laki- ja sopimustekstiä. Kansalaiset eivät tienneet, mistä he äänestivät. Esimerkiksi omasta rahasta luopuminen ja maataloustukien tilapäisyys sisältyi sopimukseen, mutta niistä ei avoimesti kerrottu kansalle.

Nyt pohditaan, pitäisikö Euroopan unionin uudesta perustuslaista järjestää kansanäänestys. Se on normaalitekstiksi ladottuna noin 200-sivuinen kirja.

Artiklat ovat pääosin helppolukuisia ja ymmärrettäviä, joten perustuslain laajuus tai vaikeaselkoisuus ei ole peruste torjua kansanäänestystä. Suomen kansan sivistystaso ei ole alhaisempi kuin niiden noin 10 muun kansan, joissa äänestys pidetään. Päinvastoin.

Pääministeri Matti Vanhanen, kesk, kannatti kansanäänestystä viime keväänä, mutta vastustaa sitä nyt. Hän väittää, että perustuslaki ei muuta EU:n luonnetta nykyisestä. Pääministerin perustelut ovat hataria. Hän taitaa pelätä kansan äänen kuulemista.

Uusi perustuslaki siirtää tärkeät oikeus- ja sisäasiat unionin päätösvaltaan. Yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätöksentekojärjestelmä muuttuu ja yhteinen puolustus alkaa toteutua. Yksimielisyydestä siirrytään määräenemmistöpäätöksentekoon. Unionista tulee oikeushenkilö, joka saa mm. oikeuden hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia ilman jäsenmaiden parlamenttien erillistä hyväksymismenettelyä.

Artiklan I-10 mukaan EU-perustuslaki on ensisijainen jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden. Ristiriitatilanteessa EU-perustuslaki syrjäyttää mm. Suomen perustuslain. Jäsenmaiden perustuslakien status alenee.

Uudet toimielimet muuttavat myös unionin luonnetta. Hallitusten ja valtion päämiesten Eurooppa-neuvosto saa virallisen aseman ja sille tulee pysyvä puheenjohtaja, EU-presidentti. Eurooppa-neuvosto saa ns. valtuutuslausekkeiden perusteella oikeuden eräiltä osin muuttaa perustuslakia ilman jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää. Tämä murtaa jäsenmaiden täysivaltaisuutta.

Unionin yhteisen ulkopolitiikan johtajaksi tulee uusi ulkoministeri, joka on samanaikaisesti sekä ulkoasianneuvoston puheenjohtaja että komission varapuheenjohtaja. Lisäksi unioni saa uuden talousministerin.

Suomen perustuslaki ei tunne Euroopan unionia, jolla kuitenkin on yhä suurempi valta kansamme asioissa. Mm. Ahvenanmaan itsehallinto, tasavallan presidentin asema ulkopolitiikan päätöksenteossa ja ns. valtuutuslausekkeet sekä eräät muut asiat edellyttänevät Suomen perustuslain muuttamista, jos EU-perustuslaki hyväksytään konventin ehdottamassa muodossa.

Unionin lippu, hymni, kansallispäivä ja raha saavat perustuslaillisen statuksen. Perinteisesti tällaisten tunnusten mielletään kuuluvan itsenäiselle valtiolle. Nämäkin viestivät voimakkaasti siitä, että unionin luonne on muuttumassa. EU:n laajeneminen ensi vuonna 25 jäsenmaan ja lähes 500 miljoonan asukkaan valtavaksi yhteisöksi muuttaa myös väistämättä unionia.

Jos hallitusten välinen konferenssi, HVK, saa aikaan hyvän perustuslain, on se helppoa viedä kansanäänestykseen. Jos se ei ole tyydyttävä, se tulee sen takia viedä kansanäänestykseen. Näin voidaan saada kansa kiinnostumaan EU:sta, joka on meille jokaiselle yhä merkityksellisempi vallankäyttäjä.

Kun HVK talvella päättyy, on eduskunnan syytä säätää perustuslakimme 53 §:n mukainen laki neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Sopiva äänestyspäivä on 13.6.2004 EU-parlamenttivaalien yhteydessä, jolloin kustannukset jäävät hyvin pieniksi. Sitä ennen on käytävä avoin ja täysin rehellinen keskustelu sekä perustuslaista että laajenevan unionin tulevaisuudesta yleensä.

TOIMI KANKAANNIEMI
kansanedustaja (kd.)
EU-asiat käsittelevän
suuren valiokunnan jäsen
Uurainen

Starczewski kirjoitti:

Keskisuomalainen puheenvuorot 3.11.2003

http://keskustelu.keskisuomalainen.fi/?alue=2

Uusi EU-kansanäänestys on paikallaan

TOIMI KANKAANNIEMI 03.11.2003

Suomessa järjestettiin kansanäänestys liittymisestä silloiseen Euroopan yhteisöön 16.10.1994. Äänestysprosentti oli 74. Puolesta äänesti 56,9 % ja vastaan 43,1 %. Äänestyksen kohteena oli noin 60 000 sivua vaikeaselkoista laki- ja sopimustekstiä. Kansalaiset eivät tienneet, mistä he äänestivät. Esimerkiksi omasta rahasta luopuminen ja maataloustukien tilapäisyys sisältyi sopimukseen, mutta niistä ei avoimesti kerrottu kansalle.

Nyt pohditaan, pitäisikö Euroopan unionin uudesta perustuslaista järjestää kansanäänestys. Se on normaalitekstiksi ladottuna noin 200-sivuinen kirja.

Artiklat ovat pääosin helppolukuisia ja ymmärrettäviä, joten perustuslain laajuus tai vaikeaselkoisuus ei ole peruste torjua kansanäänestystä. Suomen kansan sivistystaso ei ole alhaisempi kuin niiden noin 10 muun kansan, joissa äänestys pidetään. Päinvastoin.

Pääministeri Matti Vanhanen, kesk, kannatti kansanäänestystä viime keväänä, mutta vastustaa sitä nyt. Hän väittää, että perustuslaki ei muuta EU:n luonnetta nykyisestä. Pääministerin perustelut ovat hataria. Hän taitaa pelätä kansan äänen kuulemista.

Uusi perustuslaki siirtää tärkeät oikeus- ja sisäasiat unionin päätösvaltaan. Yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätöksentekojärjestelmä muuttuu ja yhteinen puolustus alkaa toteutua. Yksimielisyydestä siirrytään määräenemmistöpäätöksentekoon. Unionista tulee oikeushenkilö, joka saa mm. oikeuden hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia ilman jäsenmaiden parlamenttien erillistä hyväksymismenettelyä.

Artiklan I-10 mukaan EU-perustuslaki on ensisijainen jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden. Ristiriitatilanteessa EU-perustuslaki syrjäyttää mm. Suomen perustuslain. Jäsenmaiden perustuslakien status alenee.

Uudet toimielimet muuttavat myös unionin luonnetta. Hallitusten ja valtion päämiesten Eurooppa-neuvosto saa virallisen aseman ja sille tulee pysyvä puheenjohtaja, EU-presidentti. Eurooppa-neuvosto saa ns. valtuutuslausekkeiden perusteella oikeuden eräiltä osin muuttaa perustuslakia ilman jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää. Tämä murtaa jäsenmaiden täysivaltaisuutta.

Unionin yhteisen ulkopolitiikan johtajaksi tulee uusi ulkoministeri, joka on samanaikaisesti sekä ulkoasianneuvoston puheenjohtaja että komission varapuheenjohtaja. Lisäksi unioni saa uuden talousministerin.

Suomen perustuslaki ei tunne Euroopan unionia, jolla kuitenkin on yhä suurempi valta kansamme asioissa. Mm. Ahvenanmaan itsehallinto, tasavallan presidentin asema ulkopolitiikan päätöksenteossa ja ns. valtuutuslausekkeet sekä eräät muut asiat edellyttänevät Suomen perustuslain muuttamista, jos EU-perustuslaki hyväksytään konventin ehdottamassa muodossa.

Unionin lippu, hymni, kansallispäivä ja raha saavat perustuslaillisen statuksen. Perinteisesti tällaisten tunnusten mielletään kuuluvan itsenäiselle valtiolle. Nämäkin viestivät voimakkaasti siitä, että unionin luonne on muuttumassa. EU:n laajeneminen ensi vuonna 25 jäsenmaan ja lähes 500 miljoonan asukkaan valtavaksi yhteisöksi muuttaa myös väistämättä unionia.

Jos hallitusten välinen konferenssi, HVK, saa aikaan hyvän perustuslain, on se helppoa viedä kansanäänestykseen. Jos se ei ole tyydyttävä, se tulee sen takia viedä kansanäänestykseen. Näin voidaan saada kansa kiinnostumaan EU:sta, joka on meille jokaiselle yhä merkityksellisempi vallankäyttäjä.

Kun HVK talvella päättyy, on eduskunnan syytä säätää perustuslakimme 53 §:n mukainen laki neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Sopiva äänestyspäivä on 13.6.2004 EU-parlamenttivaalien yhteydessä, jolloin kustannukset jäävät hyvin pieniksi. Sitä ennen on käytävä avoin ja täysin rehellinen keskustelu sekä perustuslaista että laajenevan unionin tulevaisuudesta yleensä.

TOIMI KANKAANNIEMI
kansanedustaja (kd.)
EU-asiat käsittelevän
suuren valiokunnan jäsen
Uurainen

Ottakaa toki huomioon että perustuslaki on muutakin kuin hymni ja lippu. Eikä "yleisesti mielletty" tarkoita että se olisi mitenkään totta. Melkoisten korvatulppien läpi te olette EU-keskustelua kuulleet, vastustajat, jos väitätte EUn luonteessa tapahtuvan jonkinlaisen perustavaa laatua olevan muutoksen.

EU-perustuslakiin kirjataan muun muassa jokaiselle jäsenmaalle oikeus irroittautua Unionista. Jos perustuslaki EI mene läpi, olemme käytännössä juridisessa tyhjiössä k.o. asian suhteen. Sinne kirjataan myös ihmisoikeudet, demokraattiset periaatteet ja muuta sellaista joita Starczewski/Kankaanniemi ei viitsi mainita.

Toisaalta, mitäpä demari on koskaan ihmisoikeuksista piitannut?

Tuohon kansanäänestyksien hintakysymykseen on yksinkertainen ratkaisu. Perustetaan diktatuuri, niin säästyy myös kansanedustajien palkat. Perustuslakiasia voitaisiin ratkaista kolikonheitolla. Tuolloin päädyttäisiin 50% todennäköisyydellä parhaimpaan ratkaisuun. Liityttäessä EU:hun samantapaisesta sopimuksesta voitiin vielä äänestää, koska kansalaiset eivät olleet vielä tyhmiä EU-nukkeja.