Kepu vai vapaus

.senhän jo kaikki muut tietävät paitsi sinä.

..yhteinen kannatus ole pudonnut kuin kivi viime vuosina ja ei vasemmiston noussut kuin lentokone mistähän se mahtaa johtua aatteleppa sitä sinäkin joskus ettei johdu vain harjoitetusta 20 vuotisesta hallituspolitiikasta jossa sossut ovat olleet lähes aina tekemässä oikeistolaista politiikkaa.

kun kansa ei seuraa tai ei ymmärrä Suomen politiikkaa. Kaikenkarvaiset punikit syöttää kaikenkaista hysterian paskaa pilvin pimein. Siinä sinä olet tosi hyvä.
Keskusta ajaa kaikkien ihmisten asioita.

keskustapuolue ei ensisijaisesti ole ajamassa sinulaistesi, ylempään virkamiesluokkaan kuuluvien herrojen etuja.

jk. Mitä hajuvettä sinä käytät?

Kirjoittelet hyvin samoin kuin minäkin kepun politiikasta ajattelen pelkistetysti ja pitkässä juoksussa. Analyysiisi voi lisätä pari asiaa:

Kepussa on vanhojen tutkimusten perusteella n. 75% puolueaktiivien joukko, jotka olisivat mieluummin hallituksissa vasemmiston kuin kokoomuksen kanssa. Nämä peruskepulaiset ajattelevat, että rahan jako valtion budjetista sujuu paremmin, kun hallituksessa on toinen samanhenkinen, ainoastaan rahan jaosta kiinnostunut puolue.

Tämä kepun punamultaporukka hiljennettiin Vanhasen 1. hallituksen aikana, kun sdp pani kepun nielemään palvelu- ja kuntarakenteen uudistuksen puitelain. Sen ansiosta Suomesta poistuu ensi torstaina kymmenittäin tarpeettomia kuntia, mikä jurppii kepulaisia kentän sankareita vallan perkeleesti. - Varsinkin kun kunnallisvaaleissa tuli turpaan kokoomukselta ja persuilta niin, että nahka punottaa minilla paikoin vanhaa kepusuomea edelleenkin.

Kepuhan kiukustui kokoomuksen noususta suurimmaksi puolueeksi muutamassa kunnassa niin pahasti, että teki liiton sdp:n kanssa ja nämä kaverukset yhdessä äänestivät kokoomuksen ulos jokaisen lautakunnan johdosta.

Puoluesihteeri Korhonen jotaa tätä kepun punamultakaartia. Hän on (vastoin sitä, mitä Hietasen Seppo uskoo) systemaattisesti saarnaamassa kepun kenttäväelle ja maaseudun kannattajille uskoa siitä, että juuri kokoomus onkin maaseudun ahdinkoon syypää eikä kepu. Tällä työllään Korhonen on siirtänyt jo prosentin tai parinkin verran kannattajia keskustasta kokoomukseen. Loput ovat äänestäneet persuja, kun eivät usko "hallitusherroihin" periaatteessakaan.

EU-vaalien alla Korhosen hajoituspolitiikka korostuu jälleen, mistä seuraa, että yhä isompi joukko kepun kannattajista äänestää joko kokoomusta tai persuja. Kokoomusta siksi, että he haluavat EU.asioiden hoitoon sellaisia, jotka niistä jotain ymmärtävät. Ne, jotka siirtyvät EU-vaalissa kepusta persuihin ovat EU-vastustajia, jotka eivät enää kepun puheita usko.

EU-vaalitappio tulee jakamaan kepun kahtia. Riita Korhosen johtaman "perinnekepulaisuuden" ja Vanhasen edustaman modernin liberaalin linjan välillä puhkeaa avoimeksi taisteluksi, mikä tulee eduskuntavaalissa 2011 aiheuttamaan sen, että kepun kannatus putoaa samoihin lukemiin kuin kokoomuksen kannatus oli Itälän surkean touhun aikaan.

Tuohon mennessä Urpilainen on saavuttanut sdp:ssä sen verran tukea ja EU-vaalin kautta myös asiallista uskottavuutta demareiden tekemisiin, että seuraava hallituksemme on sinipuna, kun kokoomus voittaa vaalit n. 26% ääniosuudella, sdp:llä on 22-13 ja kepu on pudonnut 17% tuntumaan ja persut nousseet mahdollisesti jopa yli 10% niin kuin vihreätkin.

Jäbän fanit voivat tämän taas tallentaa kovalevyillen myöhempää ivailua varten ;-)))

Nykyisessä hallituksessa Keskusta on kohtuullisesti saatu pidettyä aisoissa. Se ei ole pystynyt vanhaan tapaansa syytämään rahaa peruskannattajakunnalleen maaseudulle.

Tosin viime kesänä metsän myyjille annettu verovapaus oli aika räikeä esimerkki Keskustan tempauksista. Joitain yksittäisiä esimerkkejä on muitakin.

Keskustasta on aika ajanut ohitse. Se ei tosiasiallisesti ole pystynyt uudistumaan aikojen muuttuessa. Lukuisat nimenmuutokset eivät ole muuttaneet Maalaisliitto/Keskustapuolue/Keskustan politiikan ydintä. Puolue on edelleen leimallisesti vain ja ainoastaan maaseudun asiaa ajava. Joskus tämä näkyy jopa etujärjestömäisenä toimintana. Kuvaavaa on, että nykyisestäkin Keskustan eduskuntaryhmästä ylivoimainen enemmistö on maataloustuottajajärjestö MTK:n jäseniä. Näin on myös pääministeri Matti Vanhanen.

Keskusta siis yrittää ajaa maaseudun asiaa, mutta siltä ovat keinot loppuneet. Heikko puoluejohtajakin on yksi syy tähän. Tämä aiheuttaa luonnollisesti suurta tyytymättömyyttä puolueessa.

Jollain tavalla voin yhtyä kritiikkiisi, sillä keskustan nykyinen tapa yhdistää markkinaliberalismia vasemmistolaiseen tukijärjestelmä politiikkaan on varmaan pitkässä juoksussa tullut tiensä päähän.

Vastuullinen markkinatalous ja yhteiskunta yksilöiden puolustajan ovat niitä arvoja, joita yhteiskunta kaipaa eniten. Tukiasviidakon uuvuttamat talonpojat ovat raaka osoitus siitä, mitä silloin seuraa, kun yksi ryhmittymä haluaa pitää "omikseen" ajattelemat kurissa ja herran nuhteessa.

Mutta ihmisten poliittiset liikkeet näissä asioissa ovat monesti hitaita. Jotain oireellista siinäkin on kuinka uudet valtuutetut ja kansan todellinen tahto on monilla paikkakunnilla otettu vastaan kunnan valtuustoissa.

Tie ei tule olemaan enää ruusuinen se on varmaa. Ja neliapilan löytäminenkin on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta.

Tehokkaalla oppositio politiikalla ja tehokkaalla paikallisella vuorovaikutuksella ja kansalaisten asioiden konkreettisella puolustamisella tulee olemaan yhä suurempi rooli tulevissa vaaleissa. Vaikka työ on raskasta, mutta niiden, jotka sitä tekevät ei tule lannistua siitä kaikesta, millä valtaeliitti heitä koettaa leimata. Sillä loppupeleissä terveen kansan kyky nähdä asioiden todellinen tila ratkaisee.

Keskusta yrittää ja tietysti suuren rahan voimalla pääkaupunkiseudulla kuntapolitiikkaan mukaan, tiedä sitten keiden asioita siellä kunnanvaltuustossa keskusta sitten hoitelee, vähän on jäänyt epäselväksi. Kyllä tämä maalaisuus istuu kepulaisissa politiikoissamme, kuin lakki tatin päässä.

Ehkäpä keskusta sitten rahan voimalla irti maalaisuudesta, vai miten lienee tässäkin tapauksessa, ministeriemme kuntavaalirahoituskakkosijaa komistava Mari Kiviniemi pääsi Helsingin valtuustoon käyttämällä rahaa 16 234,44 euroa, jonka hän on ilmoittanut vaalilautakunnalle, eli sen mikä on ollut pakko ilmoittaa.

Mitähän tämä Pohjanmaan lakeuksien likka siellä Helsingin valtuustossa? Eihän maajussien tukiaispolitiikka näyttele Helsingissä pääosaa ja tätä kepulaista rahalla lastattua kelkkaa pitäisi ohjata sellaisen politiikan tekemiseen, josta olisi edes joskus hyötyä myös Helsingiläisille? Kepulaisten hallituksessamme tekemä politiikka on ollut kovin pääkapunkiseutuvastaista ja kasvua tyrehdyttävää, ilman Jan Vapaavuoren terhakasta panostusta pääkapunkilaiset olisivat kusessa.

Vaikka antibiootit ovat keksitty jo aikoja sitten, niin silti ne eivät ole purreet liberaali nimiseen jälkitautiin, joka näyttää rehottavan edelleen lähinnä pääkaupunkiseudulla.
Onneksi kyseessä ei ole herkästi tarttuva epidemia vaan turvallinen välimatka saastuneeseen henkilöön riittää suojautumaan tartunnalta.

Oireina liberalismissa on näkemys, jonka mukaan kaikki muut ideologiat paitsi liberalismi ovat perseestä ja ulkoisen tunnusmerkin liberaalista voi tunnistaa käsittämättömista sivistyssanoista, joita he viljelevät erottuakseen muista paremmin.
Sotilasarvoltaan kaikki miespuoliset liberaalit ovat reservin sivareita.

Olemme tekemisissä henkilöiden kanssa, jotka puolustaa maata veroillaan, tosin olemattomilla, koska varsinainen työaika on rajoittunut kotieläintilojen raiskauksiin ja eläinten kidutukseen.

Naurettavinta ja tietämättömintä avauksessasi oli kaataa EU:n yhteiset tavoitteet yhden puolueen piikkiin, joita päätöksiä koko hallitus ja eduskunta joutuu yhdessä tukemaan.

Euroopan unionin (EU) pinta-alasta 92 prosenttia on maaseutualuetta. Unionin väestöstä 19 prosenttia asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n arvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä. Maaseutualueiden olosuhteet vaihtelevat suuresti, mutta yleensä tulot asukasta kohden ovat maaseudulla noin kolmanneksen unionin keskiarvoa alhaisemmat, naisten työllisyysaste pienempi ja palveluala vähemmän kehittynyt.

Maaseutualueilla on sen vuoksi tulevina vuosina haasteita, jotka liittyvät kasvuun, työllisyyteen ja kestävään kehitykseen. Uudella ohjelmakaudella on mahdollisuus suunnata uudesta maaseuturahastosta myönnettävää tukea näihin tavoitteisiin noudattaen kestävän kehityksen ja uudistetun Lissabonin toimintaohjelman pääperiaatteita. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan alakohtaisia ja alueellisia tukitoimia.

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN JA YHTEISÖN YLEISET TAVOITTEET

Yhteinen maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen

Maatalous on yksi suurimmista maaseutualueiden käyttäjistä. Sillä on moniulotteinen ja innovatiivinen tehtävä, ja se vaikuttaa ratkaisevasti elintarvikkeiden laatuun, maisemaan ja ympäristöön. YMP:n kaksi pilaria (markkinapolitiikka ja maaseudun kehittämispolitiikka) auttavat siten monia Euroopan maaseutualueita. Ne voivat tulevina vuosina olla avaintekijöitä kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen edistämisessä, sillä ne edistävät tuotannon uudelleensuuntaamista tukien tuotantomääristä irrottamisen seurauksena, ympäristönäkökohtien parempaa huomioon ottamista sekä työ- ja kasvumahdollisuuksien syntyä koko maaseudun elinkeinoelämässä ja maaseutuyhteisössä. Lisäksi viimeaikaiset uudistukset kannustavat viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin kehittämällä maataloutta ympäristötavoitteiden mukaisesti.

Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella 2007-2013

Tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: elintarviketalous, ympäristö sekä maaseutuväestö. Tulevissa strategioissa ja ohjelmissa noudatetaan neljää toimintalinjaa, jotka ovat:

* maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantamista koskeva toimintalinja, jossa toimenpiteet kohdistetaan inhimilliseen ja fyysiseen pääomaan,
* ympäristön ja maaseudun tilan parantamista koskeva toimintalinja, johon sisältyvillä toimenpiteillä pyritään suojelemaan ja parantamaan luonnonvaroja ja luonnonarvoiltaan arvokkaita maa- ja metsätalousjärjestelmiä sekä perinnemaisemia Euroopan maaseutualueilla,
* maaseutualueiden elämänlaatua ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista koskeva toimintalinja, jonka tavoitteena on kehittää maaseutualueita tukemalla väestölle tarjottavia palveluja, mikroyrityksiä, maaseutumatkailua ja kulttuuriperinnön arvostamista kasvua ja työllisyyttä koskevien edellytysten parantamiseksi kaikilla aloilla,

Leader-toimintalinja, joka mahdollistaa innovatiivisen hallinnoinnin paikallisten toimintastrategioiden ja maaseudun kehittämistä koskevan alhaalta ylös -lähestymistavan mukaisesti.

MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT YHTEISÖN ENSISIJAISET TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013

Neuvosto esittää yhteisön ensisijaiset tavoitteet ja määrittää kunkin tavoitteen ohjeelliset avaintoimet. Yhteisön ensisijaiset tavoitteet otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansallisissa strategiasuunnitelmissa ja maaseudun kehittämisohjelmissa. Määrärahat myönnetään eri toimintalinjoille ottaen huomioon kunkin ohjelma-alueen tilanne, vahvuudet, heikkoudet ja mahdollisuudet.

Yhteisön ensisijainen tavoite 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

Euroopan maa- ja metsätalouden sekä elintarvikkeiden jalostuksen aloilla on merkittävät mahdollisuudet kehittää laadukkaita ja suuremman lisäarvon tuotteita. Jotta näistä aloista voitaisiin tehdä vahvoja ja dynaamisia, määrärahat olisi keskitettävä tietämyksen siirtoon, uudenaikaistamiseen, innovointiin ja laatuun elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Tällaisia avaintoimia voisivat olla muun muassa

* maatalousalan rakenneuudistus ja uudenaikaistaminen,
* elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen,
* innovoinnin edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen (T&K) hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen,
* tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen erityisesti pienissä yrityksissä,
* dynaamisen yrittäjyyden edistäminen ja viimeaikaisista uudistuksista, joilla Euroopan maataloudelle on luotu markkinasuuntautunut ympäristö, tarjoutuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen,
* uusien markkinoiden luominen maa- ja metsätaloustuotteille sekä uusiutuvan energian raaka-aineiden, biopolttoaineiden ja jalostuskapasiteetin kehittäminen,
* maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen.

Yhteisön ensisijainen tavoite 2: Ympäristön ja maaseudun parantaminen

Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla olisi pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia osallistumalla toimintaan kolmella ensisijaisella alalla, jotka ovat:

* biologinen monimuotoisuus,
* luonnonarvoiltaan arvokkaiden maa- ja metsätalousjärjestelmien sekä perinteisten maatalousmaisemien säilyttäminen ja kehittäminen,
* vesi ja ilmastonmuutos.

Nämä ympäristötavoitteet voidaan ottaa huomioon seuraavien avaintoimien avulla:

* ympäristöpalvelujen ja eläinystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen,
* viljelymaiseman ja metsien säilyttäminen,
* ilmastonmuutoksen torjuminen ottaen huomioon, että maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä,
* luonnonmukaisen maatalouden edistäminen, sillä se muodostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan kestävään maatalouteen,
* talous- ja ympäristöaloitteiden, kuten ympäristöhyödykkeiden tarjonnan, edistäminen, erityisesti silloin, kun toimintaa monipuolistetaan matkailulla, käsiteollisuudella, koulutuksella tai non food -tuotannolla,
* alueellisen tasapainon parantaminen kaupunki- ja maaseutualueiden kestävän tasapainon säilyttämiseksi ja taloudellisen toiminnan tasaisemman jakautumisen ja alueellisen koheesion edistämiseksi.

Yhteisön ensisijainen tavoite 3: Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen kannustaminen

Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen tarkoitetuilla määrärahoilla olisi pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on työllisyysmahdollisuuksien ja kasvun edellytysten luominen. Tällä alalla avaintoimia voisivat olla muun muassa

* työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä ja alueellisen tasapainon parantaminen sekä taloudellisesti että sosiaalisesti (matkailu, käsiteollisuus ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet),
* naisten työssäkäynnin edistäminen luomalla lastenhoitopalveluja,
* kylien elinvoiman palauttaminen yhdennetyillä aloitteilla, joissa yhdistyvät toiminnan monipuolistaminen, yritysten perustaminen, kulttuuriperintöön investoiminen, infrastruktuuri paikallisia palveluja varten ja kunnostus,
* mikroyritysten ja käsiteollisuuden kehittäminen hyödyntämällä perinteisiä taitoja tai ottamalla käyttöön uutta pätevyyttä yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi,
* paikallisen elinkeinoelämän monipuolistamiseen tarvittavien taitojen opettaminen nuorille,
* tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen, sillä sitä käyttämällä voidaan saada aikaan myös mittakaavaetuja, jotka helpottavat tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa paikallisilla tiloilla ja maaseutuyrityksissä sekä sähköisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin aloittamista,
* uusiutuvien energialähteiden tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen, minkä ansiosta voidaan saada maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistää paikallisia palveluja ja monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää,
* matkailun kehittäminen,
* paikallisen infrastruktuurin (pääasialliset televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuurit) parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa.

Yhteisön ensisijainen tavoite 4: Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän monipuolistamiseksi

Leader-toimintalinjaan osoitetuilla määrärahoilla pyritään kehittämään hallinnointia ja hyödyntämään maaseutualueiden omaa kehityspotentiaalia. Siinä yhdistyvätkin kaikki kolme tavoitetta: kilpailukyky, ympäristö ja elämänlaatu / toiminnan monipuolistaminen. Yhdennetyillä lähestymistavoilla, joiden toteuttamiseen osallistuvat viljelijät, metsänomistajat ja muut maaseudun toimijat, voidaan suojella ja parantaa paikallista luonnon- ja kulttuuriperintöä, lisätä ympäristötietoisuutta ja edistää erikoistuotteiden, matkailun sekä uusiutuvien luonnonvarojen ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Tällaisia avaintoimia voisivat olla muun muassa

* paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen, toiminnan edistäminen ja valmiuksien hankkimisen rohkaiseminen, sillä ne voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista,
* yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen,
* yhteistyön ja innovoinnin edistäminen kannustamalla yrittäjyyttä, osallisuutta ja paikallisia palveluja,
* paikallisen hallinnoinnin kehittäminen maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämisen kautta.

Yhteisön ensisijainen tavoite 5: Ohjelmien johdonmukaisuuden varmistaminen

Jäsenvaltioiden olisi kansallisia suunnitelmia laatiessaan varmistettava, että toimintalinjojen väliset synergiat maksimoidaan ja mahdolliset ristiriitaisuudet vältetään. Sellaisten eurooppalaisten ja kansallisten verkostojen perustaminen maaseudun kehittämistä varten, joiden kautta sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita toimintatapoja ja asiantuntemusta kaikista toiminnan suunnitteluun, hallinnointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asioista, auttaisi toiminnan täytäntöönpanossa ja hallinnoinnin kehittämisessä. Kansallisia strategioita laadittaessa on myös huolehdittava tiedotus- ja julkisuustoimista, jotta eri toimijat saadaan osallistumaan mahdollisimman aikaisin.

Yhteisön ensisijainen tavoite 6: Yhteisön välineiden keskinäinen täydentävyys

Rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen välisen synergian luomiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja ovat johdonmukaisia tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla. Eri rahastoista rahoitettujen toimien väliset rajat ja yhteensovittaminen määritellään kansallisissa strategiasuunnitelmissa.

Varmasti Suomi tukisi maataloutta entiseen malliin, jos EU sen sallisi! Koko eduskunta oli pettynyt, kun EU torppasi Suomen tavoitteet jatkaa 141-tuen maksamista eli kansallista tukea ilman, että siihen olisi tullut leikkauksia!

Varmasti Kokoomuksenkin tavoite on pitää koko maa asuttuna!

MMP onkin Persu, koska kriittinen suhtautuminen valtaa pitävien puolueiden EU-aluepolitiikkaan on PS:n puolueen linjan mukainen.
Muut puolueet ovat taas yksimielisesti tukemassa EU:n linjauksia, sekä hyväksyneet Lissabonin sopimuksen sisällön.
Ei siis ole kenellekään epätietoisuutta siitä kenen lauluja MMP laulaa vieläpä kaksiäänisesti.

... sossumielenpiteensä mukaiseen pitkään kirjoitukseen. Neuvoisin, etten edes minä, politiikasta kiinnostunut jaksa lukea koko kirjoitusta. Kapi myös unohtaa tuon hyvän säännön.

Jos asettuu politiikassa keskelle ja yrittää kasvaa, niin kasvu on haettava joko oikelta tai vasemmalta.

Kasvun hakeminen yhtä aikaa sekä oikealta että vasemmalta ei onnistu, ei varsinkaan jos asiasta riidellään mediassa ja puoluejohto haukkuu toinen toisiaan.