Tunnetteko toisianne?

On kaloja sukulaisina ja ystävinä liki 30 ja toimeen ollaan tultu iästä riippumatta =) Baareissa ei tule kovin paljon pyörittyä, mutta muissa yhteyksissa kaloja ui vastaan ja rinnalla jatkuvasti

entä itse t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤4

Ensirakkaani, siskoni, siskontyttö ja poika, minä, ex-anoppi ja ex-appi, parhaan ystäväni ex-vaimo.. kaikki ollaan kaloja ja helppo on ollut kaikkien kanssa tulla toimeen. Ei mitään turhaa hienostelua, vaan suoraa ja rehellistä kanssakäymistä. Ja vaikka elämän kuviot on muuttuneet, moneenkin otteeseen itsellä ja muilla, silti kun nähdään, juttu jatkuu siitä mihin se viimeksi jäi. Vallan hulvattomia tyyppejä kaikki. Eloisia, pinnallisia ja samaan aikaan syvällisiä, taiteellisia, luovia ja kaikin puolin kauniita. Kaksi kalaa kun kohtaa, muut vain jäävät suu auki katsomaan. Mikä vetovoima noilla ihmisillä toisiinsa oikein on ?

Tuosta vaan ihmeekseni rupesin asiaa miettimään niin eihän mun kavereista yksikään ole kalat. Omituista kait sekin. Muita merkkejä onkin sitten aika kirjava sakki. Voisin melkein sanoa et kaikkein vaikein on Neitsyt. Mä luulen et mullakin on tuo et hakeudun ihan toistenlaisten ihmisten seuraan kuin mitä itse olen. Lähinnä kait täytyy olla sellasia sosiaalisia ja aitoja ihmisiä. Siinä on mun vaatimukset.
Enkä jaksa mitään pinnallisia ja muita kuin itseään esittäviä ihmisiä. Enkä niitäkään jotka kattelevat pitkin nenänvarttaan arvostelevasti toisia, vähän tuntemattomimpia.

Minun kaveripiiriini kuuluu paljon skorppareita ja vesimiehiä, jokunen neitsytkin löytyy. Kaveripiirissä ei kyllä kaloja näy, mutta sitten kun niihin törmää niin todella hyvin toimeen tullaan. Viimevuosina on kimppuuni (seuraani) tullut valtava määrä kaksosia!!

Muutamia on, esim. pappani, enon vaimo, lapsuuden paras kaverini ja joitakin tuttuja. Saisi olla kyllä enemmänkin.
Tässä viime aikoina olen tuntenut ihmeellistä vetoa pariin tyyppiin, jotka ovat sitten myöhemmin paljastuneet kaloiksi. Harvoin olen tuntenut sellaista vapautuneisuutta ja ymmärtäväisyyttä kenenkään seurassa. He todella tuntuvat aivan sielunkumppaneilta, heti ensitapaamisesta lähtien.
Eilen varsinkin olin aivan onneni kukkuloilla, kun selvisi, että elämäni rakkaus on myös kalat. Kyllähän minä sen syvällä sisimmässäni tunsin jo ensimmäisestä katseesta lähtien. Siinä vaan on jotain, mitä kala ei voi yhdenkään toisen merkin kanssa saada. Meillä on ikuinen yhteys, joka ei koskaan katkea.