Presidentti Halonen halusi kiinnittää huomiota väkivaltaan ja viittasi sen sukupuolisidonnaiseen luonteeseen. Totta on, että miehet kolhivat toisiaan ryyppyporukoissa ja muutenkin pikastuksissaan, n. 100 henkilöä pistetään kylmäksi vuosittain. Perinteisen perheväkivallan osalta puntit taitavat kallistua naisten puolelle kun arviodaan lasten kurittamista.
Varsinainen kysymys, joka halutaan yleensä vaieta ja sivuuttaa lapsiin kohdistuvassa väkivallassa on abortti. Suomessa abortoidaan vajaat 11 000 lasta vuosittain, vaikka elintaso on korkea ja hyvinvoinnin perusasiat on turvattu kaikille.
Halosen mainitsema miesten harjoittama henkirikoksiin liittyvä väkivalta kalpenee tämän -pääosin naisten harjoittaman- "laillisen" mutta todellisen ja ensisijassa lapsiin kohdistuvan väkivallan rinnalla.
Toki aborttien uhreja ovat usein myös teettäjät. Rakenteellinen väkivalta, mm. ulkoisina paineina, kohdistuu myös lapsiaan abortoiviin naisiin. Moni suree myöhemmin kadotettua lastaan katkerasti, jopa sairauteen saakka.
Huono-osaisuus, mutta myös vieraantuminen itsestä ja ympäristöstä tuottavat elintaso- ja mukavuusabortteja, jotka ovat sinänsä lainsäädännössä tuntemattomia, mutta muodostuneet käytännöiksi. Erityisiä abortin motiiveja näyttävät olevan myös lähinnä ekofasismin muotoja tapailevat perustelut, joissa ylimielisyyden mausteena vilahtaa usein myös ihmisviha.
Abortit ovat Suomessa tabu. Keskustelun avaamista vartioivat monet etabloituneet intressiryhmät ja instituutiot. Poliittisesti asiaa on vaikeaa avata, kun lapsia ovat asettuneet puolustamaan äänekkäimmin kristillinen puolue, joka on marginaalissa.
Lähtökohdaksi - väkivallankin arvioille - sopisivat YK:n lasten oikeuksien julistus ja -sopimus, missä lapsen oikeudet on määritelty kuuluvaksi sekä syntymättömille että syntyneille lapsille.
Varsinainen kysymys, joka halutaan yleensä vaieta ja sivuuttaa lapsiin kohdistuvassa väkivallassa on abortti. Suomessa abortoidaan vajaat 11 000 lasta vuosittain, vaikka elintaso on korkea ja hyvinvoinnin perusasiat on turvattu kaikille.
Halosen mainitsema miesten harjoittama henkirikoksiin liittyvä väkivalta kalpenee tämän -pääosin naisten harjoittaman- "laillisen" mutta todellisen ja ensisijassa lapsiin kohdistuvan väkivallan rinnalla.
Toki aborttien uhreja ovat usein myös teettäjät. Rakenteellinen väkivalta, mm. ulkoisina paineina, kohdistuu myös lapsiaan abortoiviin naisiin. Moni suree myöhemmin kadotettua lastaan katkerasti, jopa sairauteen saakka.
Huono-osaisuus, mutta myös vieraantuminen itsestä ja ympäristöstä tuottavat elintaso- ja mukavuusabortteja, jotka ovat sinänsä lainsäädännössä tuntemattomia, mutta muodostuneet käytännöiksi. Erityisiä abortin motiiveja näyttävät olevan myös lähinnä ekofasismin muotoja tapailevat perustelut, joissa ylimielisyyden mausteena vilahtaa usein myös ihmisviha.
Abortit ovat Suomessa tabu. Keskustelun avaamista vartioivat monet etabloituneet intressiryhmät ja instituutiot. Poliittisesti asiaa on vaikeaa avata, kun lapsia ovat asettuneet puolustamaan äänekkäimmin kristillinen puolue, joka on marginaalissa.
Lähtökohdaksi - väkivallankin arvioille - sopisivat YK:n lasten oikeuksien julistus ja -sopimus, missä lapsen oikeudet on määritelty kuuluvaksi sekä syntymättömille että syntyneille lapsille.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.