En tiedä onko kellään vastaavaa kokemusta mutta menetin hyvän ystävän heti kun ilmoitin hänelle olevani raskaana.
Hän ilmoitti heti kättelyssä ettei voi pyytää minua enää juhlimaan kun tuskin jaksan lähteä enää jatkoille tai baariin kun joudun olemaan selvinpäin. Hän siis menetti ns bilekaverin. Tuntuu pahalta että moni muukin ystäväni ajattelee näin. Ja he ovat jo sentää päälle kolmenkymmenen ja heillä on jo omat aikuiset lapsensa ja minä vasta parinkympin ja omaa perhe elämää aloittelemassa. Tuntuu että kaikki tuomitsi minut siitä että saan lapsen ja tässä tilassa se tuntuu luulen että viellä paskemmalta. Olin ajatellut näitä ystäviäni tulevina kummeina jne. En suunnitellut raskautta se tuli itselle kun pommi taivaalta ja jouduin käsittelemään asiaa aika pitkälti ja olisi ollut mukava että joku olisi olllut puolueeton mielepiteessäään mutta hän paras ystäväni on heti tarjoamassa abortia ja muistutamassa siitä kuinka nyt etelän matkat jää väliin.
Siispä kysyn miten toimia tässä tilanteessa että saan mielen rauhan koska ystävät ovat minulle tärkeitä mutta onko tämä ystäviltä sallittua käytöstä?
Hän ilmoitti heti kättelyssä ettei voi pyytää minua enää juhlimaan kun tuskin jaksan lähteä enää jatkoille tai baariin kun joudun olemaan selvinpäin. Hän siis menetti ns bilekaverin. Tuntuu pahalta että moni muukin ystäväni ajattelee näin. Ja he ovat jo sentää päälle kolmenkymmenen ja heillä on jo omat aikuiset lapsensa ja minä vasta parinkympin ja omaa perhe elämää aloittelemassa. Tuntuu että kaikki tuomitsi minut siitä että saan lapsen ja tässä tilassa se tuntuu luulen että viellä paskemmalta. Olin ajatellut näitä ystäviäni tulevina kummeina jne. En suunnitellut raskautta se tuli itselle kun pommi taivaalta ja jouduin käsittelemään asiaa aika pitkälti ja olisi ollut mukava että joku olisi olllut puolueeton mielepiteessäään mutta hän paras ystäväni on heti tarjoamassa abortia ja muistutamassa siitä kuinka nyt etelän matkat jää väliin.
Siispä kysyn miten toimia tässä tilanteessa että saan mielen rauhan koska ystävät ovat minulle tärkeitä mutta onko tämä ystäviltä sallittua käytöstä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
olen yli 20v ollut parhaan ystäväni kanssa kuin paita ja perse..kaikesta puhuttiin..hyvät ja pahat asiat tiedettiin..kaikki oli jotenkin itsestään selvää että ikin ei ollut ongelmia.. mulla oli elo aika kurjaa vuosia vuosia..vääriä miesvalintoja,vääriä asuntovalintoja,toivotonta rämpimistä läpi tän nk.elämän paskan(anteeksi karkea kielenkäyttöni,totuus vain on niin)..
ja hänellä'kään ei helppoa ollut,mutta oli kaksi poikaa..ja vuokrakämppä(itse en lapsia saanut,olin ivf hoidoissa sairaan ukon kans,mikä hakkas ymym..)
kaikessa tää mun ystävä oli kuitenkin olevinaan paras ja ainoa,lasten,hevosten,koirien kans,vaikkakin tiedän miten asia oikeesti on..mulla oli ikäni heppoi,hänen piti matkia,ja ostaa,ja sit laitto naapurin ampumaan sen kun ei pärjänny, mulla on ollu ikäni koiria,mulla on maalaisjärkee asioissa,hän alkoi kans kasvattaa koiria,sellaisia,joita ei muka muilla ole..eikai kun ei moni halua sellasia.. turvautuu joka ainoas asias eläinlääk.vaikka vois myöntää olevansa pikkasen pihalla asiast,ja kysyis multa..eheeii..no kaiken tän kestin viel,mutta nyt tapasin ihanan iehen,meille tulossa vauva,nyt 39 rv menossa,meillä on heppa,ja kolme koiraa,ja kaikista ihaninta,talo maalla.kaikki pitäs olla parhain päin,mies auttaa eläinten hoidossa,tietty kun tykkää ittekin,mutta tää mun "ystävä",laittokin meiän suhteen jäähylle. yht äkkii ilmotti ettei jaksa olla munkans tekemisis kun saa päänsärkyä vaan!!?? se oli pahin isku kun sain oman hepan pitkästä aikaa,halvalla,ja osamaksulla...ja mies teki tallin hyvin äkkiä.hänen ukkosa ei suostunu ottaa pihalle minkäänlaista elukkaa..
mietin vaan et miten voi olla noin helppoa vipata vuosien ystävyys tosta vaan menemään`?en ole hänt vastaan uhmannuikinä,en neuvojani tyrkyttäny,antanu vaan hänen tehä omat ratkasusa,mutta olen joutunu kuuntelemaan ihan tajuttomat määrät sitä valitusta kaikesta miten paljon rahaa ym kaikkeen hän joutuu laittamaan.kun kerron esim.halvemman tavan samaan asiaan,hän tyrmää sen nauraen,ja todeten omasa paaallljon paremmaksi..ei tollanen ole ystävyyttä.tää nyt kuulostaa tosi sekavalle ja pitkästyttävälle,mutta ymmärrän sun tilantees täysin,tää mun juttu tuli vaan vahvasti siin nyt kun luin ton sun jutun. ei ole reilua menoa..
minun mielestäni ystäviltäsi, varsinkin jos heillä on jo itsellään lapsia. Tuollaisen käytöksen voisi ymmärtää enemmenkin nuoremmilta ja lapsettomilta ihmisiltä. Mutta että ihmisiltä jotka ovat kokeneet raskauden, ilot ja surut ja sen tunnemyllerryksen ja kuinka tärkeää se ystävien tuki silloin on. Ehkä jopa lapsellistakin käytöstä jo tuon ikäisiltä ihmisiltä.
Itse odottelen tässä esikoistani ja muutama kaverini on jo saanut lapsen. He ainakin silloin aikoinaan puhuivat tunteistaan minulle suoraan, koska itse ainakin olin suoraan sanottuna kova menemään silloin, enkä sitten välttämättä ymmärtänyt huomioida raskaan aolevia kavereitani. En sitä tahallaan tehnyt, ja onneksi he puhuivatkin, koska mistäpä minä nyt voisin tietää mitä on olla raskaana. Nyt tiedän ja ymmärrän heitäkin paremmin.
Tärkeintä on saada ystäviltä tukea ja hyväksyntää, oli heillä raskaana olemisesta kokemusta tai ei. Ja että sinua ei leimata heti joksikin liikuntakyvyttömäksi vammaiseksi. Vaan kyllähän sitä raskaanakin voi tehdä melkein mitä vain,paitsi ottaa sitä viinaa. Se on vain siitä raskaana olevasta kiinni mitä pystyy, haluaa ja jaksaa tehdä, kaveriden ei pitäisi ajatella niin, että sinua ei nytvoi enään mihinkään pyytää.
Tottakai raskaus rajoittaa tiettyjä menemisiä, esim, ryyppyreissut kaveriporukassa etelään. Mutta ei se etelään lähtemistä titääkseni rajoita. Se riippuu porukasta ja mitä matkalta hakee ja on vain hyväksyttävä itse se oma olotilansa, niin kyllähän matkustellakkin voi.
Sinuna puhuisin vain rohkeasti tunteistasi suoraan ystävillesi, ehkä he sitten heräävät. Ja ehdota, että sinullekkin olisi tärkeää, että joskus tehtäis jotain sellaista keveriporukassa, mikä ei liity viinaan. Esim. syömässä ja elokuvissa käynti. Toivottavasti ystäväsi ymmärtävät, jos ei, he eivät ole sinun arvoisiasi :)
että, raskaana oleminen on ihana asia, se on kokemisen arvoinen. Vaik välil ketuttaa kun kaverit menee ja itse ei pääse, niin mikään ei korvaa sitä kultakimpaletta joka sisälläsi kasvaa. Yksikään baari reissu ei ole sen kallisarvoisen asian arvoinen!