Niin, pääseekö jännittämisestä eroon ilman lääkitystä?
Olen jännittänyt jo pitkään ruokailutilanteita (=kun pitäisi juoda täydestä tee-tai kahvikupista muiden nähden, ei onnistu-> kaula ja niska kramppaa, ajatus ei kulje kun ajattelee vaan sitä jännittämistä jne), kaupassa tulee "ahdistuskohtauksia"(sitä ajattelee esim.että törmää vielä tuttuihin, "säikähtää" jos joku tuttu tulee kaupungilla vastaan jne)...eli mikä mua vaivaa?!
Kertokaa, please...miten tästä pääsee eroon? Koulussa ahdistaa, kun ryhmätilanteita-> jotenkin oma "kontrolli" pettää jne. Auttakaa...Muuten olen ns.sosiaalinen ihminen. Silti joku tässä mättää? Saan välillä sellasia "raivarikohtauksia": sanon asiat suoraan, läheisillekin-> ja näin ollen pahoitan heidänkin mielet tällä omalla pahalla ololla... :(
Olen jännittänyt jo pitkään ruokailutilanteita (=kun pitäisi juoda täydestä tee-tai kahvikupista muiden nähden, ei onnistu-> kaula ja niska kramppaa, ajatus ei kulje kun ajattelee vaan sitä jännittämistä jne), kaupassa tulee "ahdistuskohtauksia"(sitä ajattelee esim.että törmää vielä tuttuihin, "säikähtää" jos joku tuttu tulee kaupungilla vastaan jne)...eli mikä mua vaivaa?!
Kertokaa, please...miten tästä pääsee eroon? Koulussa ahdistaa, kun ryhmätilanteita-> jotenkin oma "kontrolli" pettää jne. Auttakaa...Muuten olen ns.sosiaalinen ihminen. Silti joku tässä mättää? Saan välillä sellasia "raivarikohtauksia": sanon asiat suoraan, läheisillekin-> ja näin ollen pahoitan heidänkin mielet tällä omalla pahalla ololla... :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla on ian myota tullu paljon helpommaksi olla ihmisten ymparilla. Huomaan tekevani asioita, jota en olisi KOSKAAN tehnyt kouluaikoina. Ma sain paniikkikohtauksia vaan kouluun lahdosta. En ma vaita, etta kokonaan "parantunut" olisin, mutta paljon relampi olo nykyaan. Vaan jos taa sun koulunkayntia tms. haittaa, suosittelen kayda kylla laakarissa/terapiassa, ma lopetin koulun kesken, kun niin ahdisti menna, nyt harmittaa, kun melkeen kolmikymppisena pitaa lukiota kayda.
Mulla kuta kuinkin samanlaisia ongelmia. Tosin jännittäminen liittyy hieman erilaisiin tilanteisiin: opettajalta neuvon kysyminen, vastaaminen tunnilla, esitelmän tms. pitäminen...
Kuitenkaan mitkään ryhmätyötilanteet tai vieraalle ihmiselle puhuminen ei aiheuta jännitystä. Jotenkin musta tuntuu, et kaikki jännittämiseni liittyy kouluun!
Olen vakavasti harkinnut jättää kouluni kesken tämän ongelman takia, mutta pelkään, että ilman koulutusta en ikinä saa töitä (myös töiden kyseleminen hieman jännittää..) Ja miten voin olla töissä, jos vierastan kaikkia uudsia tilanteita? Jotenkin aina häkellyn, jään sanattomaksi ja punastun. Ja ihmiset ajattelevat minun olevan ujo! Ujo en ole; olen hyvinkin sosiaalinen ja luon helposti uusia ihmissuhteita.
Tuntuu vaan siltä, että KAIKKI MUUT osaavat olla niin luontevasti tilanteessa kuin tilanteessa. :(
Beetasalpaajat auttaisivat, mutta pelkään, että elimistömi menee vain pahemmin sekaisin.. Eli lääkkeet eivät ole minulle edes harkittava vaihtoehto.