etsikää tyytyväisyyttä

pytäkää taivaaisältä tyytyväistä mieltä,jotta osaisitte olla onnellisia kun teillä on antaa lapsille papat tai mummit kummit tai setät/tätit.minä kasvatan last ypöyksin,setä juo,täti ei välitä,mummi ei välitä,isä hylkäsi lapsen uuden naisen takia.kummit on unohtaneet ja kyse on 10 v lapsesta eli syy ei ole missään tapauksessa hänen.olen monta kertaa kuunnellut,osaten oll< kuitenkin vilpittömästi onnellinen ihmisten puolesta kun he kertovat isän/tätin/mummin/kummin käyneen katsomassa lasta tai ottaneet hänet luokseen hoitoon.itelläni ei sellaista mahdollisuutta ole ollut.uutta miesystävää en ole löytänyt rinnalleni,vaan itekseni on pitänyt pärjätä.en ole katkeroitunut elämälle,mutta kyyneliä en silti ole pystynyt estämään esim.joulunaikoina kun tunteet on muutenkin pinnassa.kertokaa ihmiset että arvostatte ihmisiä ympärillänne ja koittakaa katsoa murheissanne että on sellaisia joilla on asiat vieläkin huonommin,joilla ei ole ketään!!tukiperhettä koitin saada jotta lapsellani olisi ollut muitakin aikuisia kuin vain minä,mutta kriteerit ei riittäneet koska en ole alkoholisti enkä laiminlyö lastani
4464
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ota ihmeessä yhteys johonkin järjestöön, kysy vaikka Punaiselta Ristiltä, Seurakunnalta, Pelastakaa Lapset ry:ltä tai muilta lapsiystävällisilta järjestöiltä. Niitä on varamummoja, varapappoja ja tätiä ja jopa Ystäväpalvelu, josta sinä saisit itsellesi aikuisen ystävän jaksaaksesi arkea. Ja esim seurakunnilla on 'äiti ja lapsi'-kerhoja, nuorille erilaisia askartelupiirejä ja retkiä ym, kun vaan rohkeasti otat yhteyttä. Ei ole mukava kenenkään olla yksin ja lapsenkasvatuksessakin on mukava olla kanssakäymisessä muiden kanssa. Ole rohkea ja ota asioista selvää omassa asuinkunnassasi, niin huomaat pian saavasi uusia, mukavia ihmisiä lähellesi.

Äänestä
  • kaveriäiti-toimintaa. Se on turvallista, koska ollaan yhdessä lapsien kanssa. Silloin ei tarvitse arvioida onko paikka, johon ehkä lapsen viet, turvallinen (nykyään pitää muistaa kaikkialle soluttautuvat ped:t).

    Äänestä

  • liitosta kirjoitti:

    kaveriäiti-toimintaa. Se on turvallista, koska ollaan yhdessä lapsien kanssa. Silloin ei tarvitse arvioida onko paikka, johon ehkä lapsen viet, turvallinen (nykyään pitää muistaa kaikkialle soluttautuvat ped:t).

    kävin kysymässä tukitoimintaa eli tukihenkilöä lapselleni,ja mulle luvattiinkin sellainen.sain ykköspaikan listalta,mutta kun sellainen alkoi ja rahat siihen saatiin,en saanutkaan lapselleni luvattua paikkaa vaan sen saikin muut,,harmi.aikalailla petyin MLL toimintaan.lisäksi olivat lastensuojeluun ilmoittaneet et tarkistaa mun tilannetta,ja sain kutsun,mut luojan kiitos siellä ei ajateltu kuten MLL,vaan sanottiin asiat on ok enkä ole heidän asiakkaansa.

    Äänestä

  • enkä uskalla otaa mll enää ... kirjoitti:

    kävin kysymässä tukitoimintaa eli tukihenkilöä lapselleni,ja mulle luvattiinkin sellainen.sain ykköspaikan listalta,mutta kun sellainen alkoi ja rahat siihen saatiin,en saanutkaan lapselleni luvattua paikkaa vaan sen saikin muut,,harmi.aikalailla petyin MLL toimintaan.lisäksi olivat lastensuojeluun ilmoittaneet et tarkistaa mun tilannetta,ja sain kutsun,mut luojan kiitos siellä ei ajateltu kuten MLL,vaan sanottiin asiat on ok enkä ole heidän asiakkaansa.

    kertoilla asioitaan tai lapsensa asioita muille.
    Kannattaa omatoimisesti etsiä vaikka leikkipuistosta joku äitikaveri ja tehdä yhteisiä juttuja, lapset saa seuraa toisistaan ja äidit voi rupatella smalltalkia keskenään. Sekin helpottaa yksinäisyyden tunnetta. Yksinhuoltajia on paljon ja muutkin yksinhuoltajat kokevat yksinäisyyttä eikä heilläkään ole ajatuksenjakajia, heidät pitää vain löytää jostakin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


yksinäinen enkeli kirjoitti:

pytäkää taivaaisältä tyytyväistä mieltä,jotta osaisitte olla onnellisia kun teillä on antaa lapsille papat tai mummit kummit tai setät/tätit.minä kasvatan last ypöyksin,setä juo,täti ei välitä,mummi ei välitä,isä hylkäsi lapsen uuden naisen takia.kummit on unohtaneet ja kyse on 10 v lapsesta eli syy ei ole missään tapauksessa hänen.olen monta kertaa kuunnellut,osaten oll< kuitenkin vilpittömästi onnellinen ihmisten puolesta kun he kertovat isän/tätin/mummin/kummin käyneen katsomassa lasta tai ottaneet hänet luokseen hoitoon.itelläni ei sellaista mahdollisuutta ole ollut.uutta miesystävää en ole löytänyt rinnalleni,vaan itekseni on pitänyt pärjätä.en ole katkeroitunut elämälle,mutta kyyneliä en silti ole pystynyt estämään esim.joulunaikoina kun tunteet on muutenkin pinnassa.kertokaa ihmiset että arvostatte ihmisiä ympärillänne ja koittakaa katsoa murheissanne että on sellaisia joilla on asiat vieläkin huonommin,joilla ei ole ketään!!tukiperhettä koitin saada jotta lapsellani olisi ollut muitakin aikuisia kuin vain minä,mutta kriteerit ei riittäneet koska en ole alkoholisti enkä laiminlyö lastani

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu