Tuulivoima vie ällistyttävän vähän maapinta-alaa. Tuulimyllyjen välit voi hyödyntää mm. laitumena, energiapeltona ja aurinkokennovoimalana.
Koko Suomen vuotuista sähkönkulutusta vastaava määrä sähköä voitaisiin tuottaa tuulimyllyillä, joiden tornien pohjien yhteinen pinta-ala olisi pienempi kuin Helsinki-Vantaa-lentokentän kahden pisimmän kiitoradan yhteinen pinta-ala.
Vai riittikö yhden kiitoradan pinta-ala? No, varmuuden vuoksi sanon kuitenkin, että kahden pisimmän kiitoradan pinta-ala on suurempi kuin tarvittavien tuulimyllyjen tornin pohjien yhteinen pinta-ala.
Miksei muuten tuulimyllyihinkin laiteta aurinkokennoja, sinne taakse, missä propelli ei varjosta, jos aurinko paistais.
Koko Suomen vuotuista sähkönkulutusta vastaava määrä sähköä voitaisiin tuottaa tuulimyllyillä, joiden tornien pohjien yhteinen pinta-ala olisi pienempi kuin Helsinki-Vantaa-lentokentän kahden pisimmän kiitoradan yhteinen pinta-ala.
Vai riittikö yhden kiitoradan pinta-ala? No, varmuuden vuoksi sanon kuitenkin, että kahden pisimmän kiitoradan pinta-ala on suurempi kuin tarvittavien tuulimyllyjen tornin pohjien yhteinen pinta-ala.
Miksei muuten tuulimyllyihinkin laiteta aurinkokennoja, sinne taakse, missä propelli ei varjosta, jos aurinko paistais.
Vastaukset 19
Vanhimmat
harhautunut väärälle alueelle kirjoittamaan tuulivoimasta? Eikös tämä ole ydinvoimakeskustelualue? Tuulivoima ja siihen liittyvät kysymykset pitäisi olla ymmärtääkseni uusiutuvien energioiden alueella. Vai haluatko tietoisesti tehdä höpöhöpöasetelmaa tuulivoima vs ydinvoima? Vai ehdoistaako sana "ydinvoima" kirjoittamaan/puhumaan aina tuulivoimasta?
"Koko Suomen vuotuista sähkönkulutusta vastaava määrä sähköä voitaisiin tuottaa tuulimyllyillä, joiden tornien pohjien yhteinen pinta-ala olisi pienempi kuin Helsinki-Vantaa-lentokentän kahden pisimmän kiitoradan yhteinen pinta-ala."
Laskelmien lähtökohdiksi otetaan
- sähkön kulutus Suomessa: 90TWh/vuosi
- Helsinki-Vantaa-lentokentän kaksi kiitotietä, wikipedian mukaan /1/:
a) ns. pääkiitotie, 3 440 m x 60 m
b) uusi pääkiitotien rinnakkaiskiitotie, 3 000 m x 60 m.
Lasketaan aluksi vain kiitotien a) pinta-ala:
3440m * 60m = 206400m2
Muuttumattomat arvot ovat siis:
Sähkön tuotantotavoite: => 90TWh/vuosi
Vertailupinta-ala tarvittavien tuulimyllyjen tornien pohjille: 206400m2 (pisimmän kiitotien pinta-ala, riittääkö?)
1: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Vantaan_lentoasema
tuolle samaiselle kiitotielle mahtuisi noin 50-60 kpl loviisan voimalaitoksen reaktorirakennuksia (olikohan reaktorirakennuksen ulkosäde n 50 m) ja n 12900 paineastiaa.
Eikö olekkin mielenkiintoista. Kaikki tapahtuisi vain ja ainoastaan helsinki-vantaan kiitotien kokoisella pläntillä.
voidaan jatkaa muilla ihan yhtä järjettömillä ja lapsellisilla kommenteilla jos niin haluat.
Edelleen muistuttaisin sinua että tämä alue koskee ydinvoimaa , tuulivoima ja uusiutuville energioille on oma keskustelufooruminsa.
Tuulimyllyksi voitaisiin aluksi kuvitella jonkinlainen keskimääräinen tuulimylly keskimääräisellä sijainnilla tuulisuuden suhteen, joka huomioidaan tuotantokertoimessa. Laskutehtävään vaikuttavia arvoja ovar:
- maksimi tuotantoteho
- tuotantokerroin
- tornin pohjan pinta-ala
Sijoitetaan aluksi:
- teho on 2MW
- tuotantokerroin = 0.25
- tornin pohjan halkaisija 5m ---> pinta-ala 20m2
5m halkaisija on useimmiten varmaankin hiukan liian suuri, mutta taas avomerelle rakennettaessa ei tornin halkaisijan mitta ole samanlainen ongelma kuljetuksessa kuin maakuljetuksessa. Laskuesimerkkiin kelpaa mikä tahansa realistiselta kuulosta arvo, ja voidaan se lopulta katsoa yksilöidyn tuotteen teknisistä tiedoista.
Kiitotien pinta-ala: 206400m2
Tuulimyllyn tornin pohjan pinta-ala: 20m2
Kiitotien pinta-ala vastaa 206400m2/20m2 =
* 10320 tuulimyllyn tornin pohjan pinta-alaa *
Noiden myllyjen tuotantolaskelma:
(teho = 2MW, tuotantokerroin = 0.25)
Yksi tuulimylly tuottaa sähköä vuodessa
2MW * 0.25 * 8760h = 4380MWh = 0.00438TWh
10320 perustuulimyllyä tuottaa sähköä vuodessa
10320 * 0.00438TWh = 45.2TWh
Jopas sattui. Perusmyllyjen pääkiitotien suuruisella yhteisellä pohjapinta-alalla voitaisiin tuottaa sähkömäärä, joka vasta puolta vuotuisesta 90TWh tavoitteesta. Koska rinnakkaiskiitotie oli hiukan lyhyempi, 90TWh tavoite ei aivan täyttyisi kahden kiitotien pinta-aloista laskien.
Tämän viestin lisänippelitieto: 10320 tuulimyllyä vaatii saman verran maapinta-alaa kuin Helsinki-Vantaa-lentokentän pääkiitotie, kun myllyjen tornien pohjan pinta-ala on 20m2.
____________
"Se tekniikka kehittyy, joka tuottaa säästöä"
Käytännössä tuulimylly vie vähintää pinta-alan, joka on muodoltaan pyöreä ja säde = siiven pituus. Parin-kolmen megawatin voimalan siipi on luokkaa 50 m pitkä.
Tällöin tarvittava pinta-ala = pii * 50 * 50 m2 = noin 8000 m2 eli lähes hehtaari. Ja todellisuudessa tarve on enemmän, koska pyöreiden länttien väliin jää väkisinkin hukka-alaa se pari tuhatta neliöä.
Toki joku voi ajatella, että tehdään tornit eri korkuisiksi, mutta se ei ole taloudellisesti järkevää.
Perustuulimuyllyillä tuotettu Suomen vuotuista kulutusta vastaava määrä sähköä MELKEIN olisi mahtunut tornien pohjapinta-alaltaan Helsinki-Vantaa-lentokentän kahdelle pisimmälle kiitotielle. Katsotaan saadaanko smama aikaan järeimmillä myllyillä yhden kiitotien pinta-alalle:
Sijoitetaan:
- teho on 3MW
- tuotantokerroin = 0.33 (avomerellä)
- tornin pohjan halkaisija 5m ---> pinta-ala 20m2 (sama kuin perustuulimyllyssä)
Kiitotien pinta-ala: 206400m2
Tuulimyllyn tornin pohjan pinta-ala: 20m2
Kiitotien pinta-ala vastaa 206400m2/20m2 =
* 10320 tuulimyllyn tornin pohjan pinta-alaa *
Noiden myllyjen tuotantolaskelma:
(teho = 3MW, tuotantokerroin = 0.33)
Yksi tuulimylly tuottaa sähköä vuodessa
3MW * 0.33 * 8760h = 8760MWh = 0.008760TWh
10320 perustuulimyllyä tuottaa sähköä vuodessa
10320 * 0.008760TWh = 90.4TWh
Siinä se on. just ja just.
Tuulivoimaa oli vuoden 2007 lopussa 94000 MW; melkein 10 kertaa enemmän kuin koko Suomen sähköntuotantokapasiteetti. Eikö niitä tuulivoimaloita voisi käynnistää käymään täydellä teholla, jotta kaasupulaan kuolevat ihmiset voitaisiin pelastaa?
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/01/eu_toiveikas_kaa sutoimitusten_kaynnistymisesta_469802.html
10320 kpl 3MW tuulimyllyä tuottaisi keskimääräisellä tuotantokertoimella 0.33 vuodessa sähköä 90.4TWh, mikä on myös suuruusluokaltaan Suomen vuotuinen sähkön kulutus. Maapinta-alaa nuo tuulimyllyt veisi Helsinki-Vantaa-lentokentän pääkiitotien verran, jos yhden tuulimyllyn tornin pohjapinta-ala on 20m2.
Tornin pohjapinta-ala onkin yksi tarkistettava asia. Esimerkin voisi ottaa WinWindin 3MW myllyn tiedoista.
Toinen tarkistettava asia on tuotantokerroin. Muistini mukaan avomerellä odotetaan jopa tuotantokertoimia 0.35 ja ylikin sen.
Kolmas tarkistettava asia, ja vähän vaikeampi, on se, löytyykö noille 10320:lle tuulimyllylle paikka mereltä. Tunturitkin ovat tuulisia paikkoja, mutta jätetään ne kuitenkin tuulimyllyvapaiksi vyöhykkeiksi.
niitä tarvitaan pakkasen torjuntaan. Ymmärsinkö oikein?
Eikö niitä myllyjä voi käynnistää, jos niitä on vähemmän; esimerkiksi 10319 kappaletta. Jos ei voi, niin miksi ei voi?
Tässä parin pienemmän myllyn tornin pohjan halkaisija: 4m ja 4.5m. Ei vahvista vielä sitä, että 3MW myllyllä se olisi enintään 5m
Horns Rev
80 x 2 MW Vestas
6.5-13.5 m vettä
17 km rannikosta
Junttapaalu, teräsputkea, halkaisija 4 m, junttaus 25 m merenpohjaan.
Samsø
10 x 2.3 MW Bonus
18-20 m vettä
3 km saaresta
Junttapaalu, teräsputkea, halk. 4.5 m, pit. 45 m, massa n. 300 t
on 5km säde josta tulee 78.5 neliökilometriä, ja siinä ei ole vielä mukana varoalue jossa 20km säde. 1-5km säteellä on rajoitettu asutus ja tuotanto
Jotta tuulivoimala toimisi kunnolla pitää kahden voimalan välisen etäisyyden olla vähintään viisi kertaa siipien piirtämän ympyrän halkaisija.
Eikö sun kannatais pinota ne tuulimyllysi päällekkäin, niin veisivät vielä vähemmän tilaa. Silloin ei niiden siivetkään kolisisi yhteen niin kuin tässä nyt visioimassasi järjestelyssä... Ja jos sattuu olemaan tyyntä, voihan sinne laittaa jonkun vihreällä sähköllä toimivan puhaltimen avuksi. Nih.
ADGDA
Juttu on näköjään jäänyt vähän kesken, joten tiivis ja selkeä väliyhteenveto on paikallaan.
=======
Koko Suomen vuotuista sähkönkulutusta vastaava määrä sähköä voitaisiin tuottaa tuulimyllyillä, joiden tornien pohjien yhteinen pinta-ala olisi sama tai pienempi kuin Helsinki-Vantaa-lentokentän pääkiitotien pinta-ala.
=======
Tuo onnistuu ainakin seuraavin edellytyksin:
- pääkiitotien pinta-ala on ainakin tämänhetkinen 206400m2
- Suomen vuotuinen sähkönkulutus on enintään noin 90TWh
- käytetään 3W:n myllyjä
- käyttökerroin (kapasiteettikerroin) 0.35, merialue
- myllyjen tornien pohjapinta-ala ei ylitä 20m2 (halkaisja n. 5m)
Ilman siipiä tuulimyllyt eivät ole mitään tuulimyllyjä.
Tyypillista vastaajakouhottamista koko juttu.
=======
Koko Suomen vuotuista sähkönkulutusta vastaava määrä sähköä voitaisiin tuottaa tuulimyllyillä, joiden tornien pohjien yhteinen pinta-ala olisi sama tai pienempi kuin Helsinki-Vantaa-lentokentän pääkiitotien pinta-ala.
=======
Tuo ei ole minun keksintöni - väitteen "isä" on liitteessä /1/, joka kannattaa lukea huolella muutenkin. Siinä väite esitetään sanoilla:
"Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla, esimerkiksi merituulipuistoina, niiden vuodessa tuottama sähkömäärä vastaisi Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Alaa niiden tornit vaatisivat Seutulan uuden kiitoradan verran."
Laskin siis vain jo kerran lasketun.
1: http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/Euue.pdf
(Uusiutuvien energialähteiden yhteiskunnallinen merkitys EU:n perspektiivistä)
Asennusohjeiden mukaan pienillekin tuulivoimaloille on varattava suoja-alue siltä varalta että talvella siivistä lähtee jääpaloja lentoon tai että siivet irtoavat. Tämä on vielä tärkeämpää suurille tuulivoimaloille. Niiden lähistölle ei saa mennä. Suoja-alueetkin on laskettava mukaan maapinta-alatarpeille.