Varokaa tätä palstaa, jos olette etsimässä oikeaa uskoa. Täällä on runsaasti disinformaatiota levittäviä henkilöitä. Jumalan ei-olemassaolo on tosiasia, jonka nämä disinformaation levittäjät kiistävät jatkuvasti ilman riittäviä ja johdonmukaisia perusteluja. He yrittävät estää ihmisiä oivaltamasta totuutta ja kaiken lisäksi yrittävät häätää kaikki totuuden puolustajat tältä palstalta väittämällä, että tämä on uskovaiasten palsta, vaikka todellisuudessa tämä palsta on yleistä keskustelua varten. Joukossa on vanhoillislestadiolaisia mutta myös muita kristittyjä. Yleivaikutelmaksi minulle on muodostunut, että disinformaatiota levittävät pääasiassa kristityt. Joskus mukaan tulee myös teosofeja, muslimeja ja antroposofeja.
Tämä on käännytyspalsta
metaskeema
18623
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mistäs tiedät onko Jumalan olemassaolo tai ei-olemassaolo tosiasia? En huomaa viestissäsi asiaan minkäänlaisia perusteluita. Veikkaanpa ettet voi aukottomasti todistaa Jumalan olemassaolemattomuutta, kuten en minäkään Hänen olemassaoloaan. Minä vain uskon, enkä koe että siitä itselleni mitään haittaa olisi.
Anna metaskeema kaikkien kukkien kukkia ja ihmisten uskoa mihin haluavat. :) Ihmetyttää vaan nuo ateistit kun niitä häiritsee kristityt noin kovasti.. jotain jäänyt hampaankoloon? Vaiko kenties sitä tukahdutettua Jumalan kaipuuta?
Jostakin syystä niitä ei ole suomen kielellä kovin paljon netissä. Itse en tietenkään vaivaudu keksimään mitään argumentteja, koska keksityt argumentit eivät ole usein argumentteja ollenkaan vaan pelkkää mielikuvakikkailua.
Tämän linkin takaa löytyy erinomainen kooste argumentteja englanniksi.
http://www.godisimaginary.com/
Tämän linkin takaa löytyy muutama argumentti suomeksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalan_olemassaolo
Ei tekisi mieli antaa kaikkien kukkien kukkia, kun täällä välillä jotkut esittävät kysymyksiä joihin saavat lähinnä vääriä vastauksia. Mielestäni olisi moraalitonta olla vain hiljaa, kun ihmisiä huijataan.
Seuraavat lainaukset ovat osoitteesta (http://www.lyrs.fi/sana.php?sivu=opetus&id=hellstrand_kurt_002). Lainasin tuolta siksi koska mielestäni ne ajatukset oli esitetty niin osuvasti.
"Usko ja tiede
Joukko opiskelijoita istui ja keskusteli. Aihe oli tiede ja usko Jumalaan. "Tiedemiehen on mahdotonta uskoa ihmeisiin" sanoi ensimmäinen, "koska tiede on osoittanut ettei ihmeitä ole olemassa." "Olet oikeassa" sanoi toinen. "Ennen tiedettä ihmisten täytyi uskoa ihmeisiin, koska ei ollut toista tapaa selittää asioita. Nykyään tiede pystyy selittämään melkein kaiken ja tiede vain kehittyy". "Olen samaa mieltä" sanoi kolmas. "Ihme on oikeastaan vain tapahtuma, jota emme ymmärrä. Alkuasukkaille ukkonen ja salamat olivat ihmeitä, mutta me voimme antaa niille tieteellisen selityksen". "Tarkoittaako tämä", kysyi yksi opiskelijoista, "että tiede tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi?". Tähän ensimmäinen opiskelija vastasi: "Ei, kyllä tiedemies voi uskoa Jumalaan, muttei sellaiseen Jumalaan, joka puuttuu luonnonlakeihin ja tekee niin sanottuja ihmeitä." "Te olette kaikki väärässä", sanoi joukon viides jäsen, joka oli istunut hiljaa ja kuunnellut kavereiden keskustelua. "Te olette väärässä, koska te ette ymmärrä mikä on tieteen luonne. Te olette väärässä, koska te ette ymmärrä mikä on ihme. Ja vieläpä, te ette näytä ymmärtävän kuka Jumala on." "Selitä meille, mitä tarkoitat, sanoivat toiset. Ja heidän toverinsa alkoi selittää.
(Tämä kertomus on lainattu. En muista mistä)
Usko ei ole järjenvastainen
Usein kohdataan käsitys, ettei kukaan etevä tiedemies tunnustaudu kristilliseen uskoon. Jos ihmisellä on korkea älykkyys ja suuret luonnontieteelliset tiedot, se poissulkee uskon maailmankaikkeutta ohjaavaan voimaan, joka on kaikkien luonnonlakien yläpuolella ja joka voisi jollakin tavalla olla kaiken takana. Ihmisiä on tuuditettu siihen uskoon, että materialistinen ateismi on elämänkatsomus, jolla on vahva tieteellinen perusta. Uskonnollinen käsitys maailmasta sen sijaan edellyttää, että terve järki jätetään sivuun. Näin ei kuitenkaan ole. Ensinnäkin tiede ei ole onnistunut näyttämään, että sattuma ohjaa maailmankaikkeuden ja elämän syntyä. Toiseksi voimme hyvällä älyllisellä perusteella väittää, että esim. Jeesuksen ylösnousemus on tosiasia. Ja lopuksi, usko ei ole epälooginen, vaan se on ?ylilooginen".
Usko on usko - tiede on tiede
Ajoittain uskon ja tieteen välinen taistelu on ollut kiivasta. Aivan kuin ne olisivat toistensa vastakohtia. Ja monet ihmiset elävät vielä siinä käsityksessä, että uskoa ja tiedettä ei voida yhdistää. Todellisuus on yksi. Me elämme yhdessä maailmassa. Siksi totuus on yksi. Kristityn ei tarvitse pelätä tieteen tuloksia. Jumala on antanut meille järjen ja meillä on oikeus tutkia sitä maailmaa, jossa elämme. Meidän lähtökohtamme on, että on olemassa yksi maailma, mutta se sisältää kaksi tasoa: näkyvä, todistettava todellisuus, joka on tieteen ja tarkan tiedon ulottuvissa, ja näkymätön, hengellinen todellisuus, joka avautuu meille uskon kautta Kristukseen.
Usko ja tiede ovat kaksi eri näkökulmaa, josta me voimme tarkastella olemassaoloamme. Olemme hakoteillä, jos emme anna uskon olla uskona ja tieteen tieteenä. Tiede yrittää nykytodellisuuden näkökulmasta paljastaa ja selittää maailmaa, mutta usko Jumalaan luo valoa olemassaoloon ja antaa vastauksen kysymykseen elämän tarkoituksesta, sen alkuperästä ja päämäärästä.
Tiedemiesten todistuksia
Englantilainen teoreettisen fysiikan professori Paul Davies väittää kirjassaan "Gud och den nya fysiken" (Jumala ja uusi fysiikka), että fysiikka tieteenä on varmin tie uskoon Jumalaan. Tietääkseni Davies ei ole kristitty, mutta hänen väitteensä on mielenkiintoinen. Vaikka kristillisen uskon mukaan erityinen ilmoitus (Raamattu ja Kristus) näyttää meille kuka Jumala on, emme kuitenkaan halveksi yleistä ilmoitusta. Professori Davies lähtee niistä neljästä luonnonvoimasta jotka ohjaavat kaiken luonnossa. Nämä ovat elektromagneettinen voima, vetovoima, kevyt ydinvoima ja raskas ydinvoima. Hän sanoo, että ne ovat niin fantastisella tavalla järjestettyjä, ettei voi vastustaa vaikutelmaa jostakin, joka hallitsee maailmankaikkeutta.
Suomessa ydinfysiikan professori Laurikainen on ilmaissut nämä asiat vielä selvemmin. Todellisuus on paljon syvempi kuin me voimme aavistaa, hän sanoo. Ihmeet eivät ole mahdottomia, ei myöskään puhe enkeleistä, koska todellisuus sisältää paljon sellaista, mitä aistimme eivät voi käsittää. Olemme hakoteillä, jos yritämme tieteellisesti tutkia esim. neitseestä syntymistä. Se ylittää inhimillisen järjen. Olen uskovainen ja minulle totuus on sekä uskon että tiedon asia. On lukuisia fyysikkoja, matemaatikkoja ja kosmologeja, joilla on raamatunmukainen usko ja jotka häpeämättä hyväksyvät sekä Jeesuksen neitseestä syntymisen että hänen ylösnousemuksensa.
Kun me kirkoissamme tunnustamme "Uskon Isään Jumalaan... taivaan ja maan Luojaan..." olemme hyvässä tieteellisessä seurassa. Samanaikaisesti on paljon kristittyjä, joita hävettää puhua ihmeistä. "Jos kehitys jatkuu samaa rataa, niin kohta vain kristityt eivät usko ihmeisiin", joku on sanonut.
Mikä on ihme?
Ymmärtääksemme mikä ihme on, meidän täytyy tietää millainen Jumala on. Raamattu sanoo, että "hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla" (Hepr. 1:3). Tämä on tärkeää. Jumala ei ole jättänyt maailmankaikkeutta oman onnensa varaan, vaan hän ylläpitää kaikkea. Myös tällä hetkellä. Muuten mikään ei pysyisi voimassa. Koko luomakunta on olemassaoloaan varten riippuvainen Jumalasta. Edessämme ei ole esim. runsaasti aikaa, kuten me kuvittelemme, vaan Jumala luo jatkuvasti uutta aikaa.
Mutta eivätkö luonnonlait ylläpidä kaikkea? Kyllä, mutta ne ovat Jumalan voimallinen sana. Hän ohjaa maailmankaikkeutta sanansa voimalla. Atomit tanssivat hänen määräyksestään, tuulet ja aallot tottelevat hänen käskyjään. Kun ihme tapahtuu, se on Jumalan uusi käsky tai kehotus luonnolle niin pitkäksi ajaksi kuin tarvitaan, että ihme tapahtuu. Sekä luonnon normaali kulku että ihme on Jumalan tahdon ilmaisu sekunti sekunnilta.
Kristinusko, joka ei ota ihmeitä huomioon, ei ole kristinusko. Jos ihme ei voi tapahtua, Jeesuskaan ei ole noussut kuolleista. Ja jos Jeesus ei ole noussut kuolleista, on uskomme turhaa. Kristinusko rakentuu suurelle ihmeelle.
Tieteen merkitys
Kertomuksen nuori mies alkoi selittää kavereilleen. Hän sanoi suurin piirtein seuraavaa:
Tiede on antanut ihmiskunnalle paljon: sähköä, lääkkeitä, koneita jne. Se on monessa mielessä fantastinen. Mutta tiede ei voi tehdä kaikkea eikä selittää kaikkea. Te olette minun mielestäni "tiedetaikauskoisia", koska te uskotte, että tiede pystyy ratkaisemaan kaikki salaisuudet. Tiede pystyy selittämään kuinka asiat toimivat, muttei miksi ne tapahtuvat. On kyllä mielenkiintoista tietää kuinka tietokone tai aivot toimivat. Mutta tärkeämpi on kysymys "miksi?". Miksi olemme täällä? Mikä on elämän tarkoitus? Miksi tunnemme pelkoa, syyllisyyttä, ahdistusta, rakkautta ja onnea? Tästä tieteellä ei ole mitään sanottavaa.
Tiede ei pysty tekemään eroa hyvän ja pahan välillä. Se selittää fyysisen elämän salaisuudet, mutta se ei sano meille mitään hengellisestä elämästä. Se pystyy kehittämään voiman atomeista, muttei auttamaan meitä valitsemaan hyvien ja pahojen voimien välillä. Eihän tiede voi kertoa meille, että on väärin varastaa ja oikein auttaa toisia. Siksi meidän täytyy kääntyä toiseen suuntaan.
Mitä usko Jumalaan antaa? Monella ihmisellä on - vaikka usein välinpitämättömyyden tai kieltämisen julkisivun takana - syvä Jumala-uskon kaipaus. Näin täytyy myös olla. Hän, joka on meidät luonut, on myös meihin pannut kaipauksen yhteydestä Luojaan. Monet vilkaisevat silloin tällöin "Siionin kartanoita", kristillistä seurakuntaa ja kristittyjä. He ovat aavistaneet, että kristityt ovat saavuttaneet elämänrikkauden, jota itse on paitsi, mutta jota halajaa niin mielellään.
Mikä tekee sitten Jumala-uskon sellaiseksi elämänarvoksi, josta ei luopuisi mistään hinnasta? Haluan viitata kolmeen seikkaan.
Usko Jumalaan antaa elämälle tarkoituksen. Tämän ajan suuri ateistinen virtaus eksistentialismi sanoo, filosofi Jean-Paul Sartre etunenässä, ettei elämällä ole tarkoitusta. Se on sinun oma asiasi antaa sille tarkoitus. Tämä on synkkä ja järkyttävä tunnustus, johon moni yhtyy. Kuinka erilainen onkaan se Jumala-usko, joka on ankkuroitu Jumalan rakkauteen Jeesuksessa Kristuksessa. Elämällä on tarkoitus, koska Jeesus antaa sille tarkoituksen. Hän antaa meille uskon, joka kestää elämässä ja kuolemassa. Hän antaa meille rakkauden, joka tekee meistä hänen todistajiaan tässä maailmassa. Hän antaa meille toivon, joka avaa näköalan kuoleman ja haudan taakse. Nämä ovat ne yksinkertaiset kristilliset perusarvot: Hän rakastaa minua, minä olen kohdannut hänet, minä uskon häneen, hän on minun elämäni, minun lauluni, minun iloni, minun kaikkeni.
Jumalausko puolustaa ihmisarvoa. Se antaa meille selvät päämärät elämässä ja puolustaa omantunnon korkean arvon. Monet, jotka ovat panneet uskonsa ihmiseen ja hänen kykyynsä luoda parempaa elämää, horjuvat tänään uskossaan, kun he katsovat sitä maailmaa, joka irvistelee itsekkyydessään, kovuudessaan ja julmuudessaan. Kun ihmiset vieraantuvat kristillisestä moraalista ja Jumalan kymmenestä käskystä, astuu tilalle raakuus, julmuus ja epäinhimillisyys. Kaikki toimivat ottamatta toista huomioon. Mihin tällainen kokeilu on johtanut, voimme nähdä jos matkustamme esim. muutama sata kilometriä itään. Vain terveestä Jumala-uskosta voi aito ihmiskäsitys kasvaa. Se antaa meille valvovan omantunnon, joka muistuttaa meitä vastuustamme päätöksistämme ja teoistamme sekä rakkaudensuhteestamme lähimmäisiimme.
Haavoittunut omatunto parantuu pyytämällä anteeksiantamusta ja vakuuttamalla anteeksiantamusta. Kun pyydämme anteeksi varjelemme ihmisarvomme. Eläimet eivät voi tuntea syyllisyyttä ja pyytää anteeksi, mutta ihminen voi. Hän on tosi ihminen kun hän sen tekee. Emme tietenkään voi nähdä Jumala-uskon seurausta vaatimuksena. Uskosta, jumalayhteydestä, vuotaa palvelualttius ja uhrautuva rakkaus.
Kolmanneksi Jumala-usko antaa rauhan ja turvallisuuden. Kirkkoisä Augustinus on sanonut, että meidän sydämemme on levoton, kunnes se löytää levon Jumalasta. Ihmisen keskeinen tarve on rauha ja turva. Usko Jumalaan on vastaus tähän tarpeeseen. Verrattomalla tavalla psalmi 23 kuvaa mitä usko merkitsee ihmisen elämässä. "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu, vaikka vaeltaisin pimeässä laaksossa." Ei elämää ilman vaikeuksia, mutta elämän perussävel on rauha ja Jumalan lasten riemu."
.. jos sanotaan että tiede on perustellut miksi Jumalaa ei ole, niin mielipiteeni asioista on päinvastainen. Tiede kyllä selittää eri ilmiöitä, mutta ei sitä miksi ne tapahtuvat. Minulla oli yksi hyvä mielipidekirjoitus käsissäni joka oli julkaistu paikallislehdessä mutta olen kadottanut sen. Sen sisältö oli kuitenkin että eräs tunnettu tiedemiesateisti oli kääntynyt kristityksi kun hän tajusi että tiede ei sulje pois Jumalan olemassaoloa. Että tällaista. :)
Ihmettelen vaan edelleen sitä miksi ateistit ovat niin närkästyneitä siitä jos joku sanoo että Jumala on olemassa. Pelkäävätkö he kenties olevansa väärässä? Vilahtaa minullakin se asia mielessäni päivittäin että olenko minä väärässä mutta päädyn aina siihen tulokseen että en ole.
Jos joku sanoo että Jumala on olemassa, hän valehtelee. Kun sanotaan, että on järkevää pitää jotain olemassaolevana, tarkoitetaan yleensä sitä, että käsitykselle on riittäviä todisteita eli hyviä, johdonmukaisia perusteita. Jos ajatellaan, että uskoa jumalan olemassaoloon ei tarvitse perustella niin tällaisen käsitys on luonteeltaan dogmi, käsitys, joka otetaan annettuna. Dogmaattisuus on ongelma, koska jumalauskolle ei ole perusteita. Uskonnollinen dogmaattisuus on lähtökohtaisesti järjetön asenne ja siihen liittyy usein kielteisiä käyttäytymismuotoja.
Sanoinko että Jumala on olemassa? Taisin todeta että mikään ei poissulje Jumalan olemassaoloa pois.
Etkä sinäkään voi poissulkea Jumalan olemassaoloa. Vain se argumentti, ettei sille löydy konkreettisia todisteita, ei ole riittävä peruste. Se on aivan samanlainen dogmi mitä tuossa selitit.
Tosin minulle Hän on olemassa. Ja koska mikään ei poissulje mutta ei toisaalta myönnä Jumalan olemassaoloa, jää loppu uskon asiaksi.
Ja minulle uskominen ei tuo kielteisiä käyttäytymismuotoja. Vl-liike voi olla niitä pullollaan mutta tuskin kaikilla niitä on. Jokainen ihminen on kuitenkin tähän maailmaan luotu, ja yhtä hyvä kuin muutkin ominaisuuksiinsa katsomatta. En minä ole toista parempi enkä sen takia ole oikeutettu toisia huonosti kohtelemaan, syrjimään tai halveksumaan.
Väitit ettei mikään sulje Jumalaa pois. Keräsin Wikipedia-artikkeliin Jumalan olemassaolo muutamia argumentteja tästä aiheesta. Kannattaa lukea myös Jumalatodistukset ja niiden kritiikki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalan_olemassaolo#Jumalan_olemassaoloon_uskomisen_j.C3.A4rkevyys
Lisääkin löytyy
http://www.godisimaginary.com/
Edelleen.. mikään ei _todista_ Jumalan olemassaoloa, mutta mikään ei myös sulje sitä pois.
Minulle noissa artikkeleissa näkyi kehäpäätelmiä, jotka muka "todistavat" jotain olemassaolosta tai olemassaolemattomuudesta.
Tuo ensimmäinen on argumentti. Loppua ei voikaan järjellä ajatella. Sen jälkeen jokainen joko uskoo tai jättää uskomatta. Ja minä uskon, en minä siinä mitään häviäkään.
Jumala on ja pysyy uskonnollisena käsitteenä. Uskonnolliset käsitteet eivät koskaan vastaa todellisuutta sen paremmin kuin horoskoopit tai pienet vihreät miehet.
----------
Tarkoititko, että pitäisi painua helvettiin? Helvettiäpä ei ole olemassa.
Käännytät sinäkin. Asiaan, jota et voi mitenkään todistaa..
On eri asia valehdella kuin kertoa totuus. Minä kerron totuuden ja sinä valehtelet.
Sitäpaitsi Jumalan ei-olemassaolon puolesta on olemassa erittäin päteviä argumentteja, joiden olemassaolon kiistäminen on epärehellistä. Jos et tiedä, mitä totuus tarkoittaa, niin koitan vielä kertoa senkin: Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole, ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on, ja sen olevan olematta, mikä ei ole.
Tässä linkin takana muutamia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalan_olemassaolo#Argumentteja_Jumalan_ei-olemassaolon_puolesta
Täällä lisää englanniksi
http://www.godisimaginary.com/
"Minä olen tie, TOTUUS ja elämä". Minulle kristittynä tämä on vähintäänkin yhtä totta kuin sinulle ateismi.
En halua yhtään kiusata mutta kristinuskon opit ovat dogmeja eli todistamatta päteväksi katsottuja lauseita. On eri asia pitää jotain totena, kuin tietää totuus.
Esko Valtaoja on ateismiin taipuvainen agnostikko, joka on Avaruustähtitieteen professori ja kirjoittanut useamman hyvän kirjan (mm. Nurkkaan ajettu Jumala yhdessä piispa Juha Pihkalan kanssa. Heidän keskinäinen väittelynsä Jumalan olemassaolosta)
Esko Valtaoja osaa selittää asiat erittäin kansantajuisesti ja on sitä mieltä, että Jumalasta ei ole minkäänlaisia todisteita joiden varaan voisi tieteellisen maailmankuvan omaava ihminen luottamuksensa rakentaa.
Silti Esko Valtaoja tunnustaa, että tiede ei myöskää voi todistaa Jumalaa ei-olevaksi. Tosin sama pätee ihan kaikkii Jumaliin ja myös rinnakkaistodellisuuden qluuqluuhun maailmamme luojana;)
Usko Jumalaan / ihmistä korkeampiin voimiin on puhtaasti uskon asia. Sekä Jumalan olemassaoloa että olemattomuutta ei voi pitää tieteellisessä mielessä tosiasioina. Jumalan suhteen tiede ei voi ottaa kantaa, koska ei ole olemassa pitäviä todisteita puolesta eikä vastaan.
Esko Valtaoja ilmaisee asiansa toisinaan melko löperösti.
Eräässä televisio-ohjelmassa hän sanoi, ettei mistään voida saavuttaa täyttä varmuutta. Ko. väite ei tietenkään ole täysin varma asia.
uskonnoton uskovainen olen minä.
Miksi uskon Jumalaan?
Siksi, että elämäni on helpompaa ja mukavampaa kun on edes joku johon voi luottaa ja jolle voi kertoa elämän kauheuksista tietämällä, että Hän ei kerro asioista eteenpäin. Minulle Jumala on Isä Taivas ja Äiti Maa, maailmankaikkeus, kirkkoni metsä ja virteni lintujen laulu.
Kukaan ei ole todistanut, että Jumalaa ei ole ja kukaan ei ole todistanut, että Hän on. Itse asiassa en sellaista todistusta omakohtaiseti edes kaipaakaan. Mutta ymmärrän kyllä, jos joku haluaa asioita todistaa puoleen tai toiseen.
Miksi ei ole minulla uskontoa?
Siksi, että jokainen uskonto on vain vallanhaluisten miesten keksimä keino alistaa naiset ja heikommat miehet valtansa alle. Demokratiasta ei ole puhettakaan uskontojen sisällä. Niiden sisällä vainotaan aina erilaisia ihmisiä. Ei saa olla sitä eikä saa olla tätä. Ihmeellisiä sääntöjä, jotka eivät perustu mihinkään muuhun kuin hallitsemiseen.
Ja se, että kristinusko on viattomien verestä noussut uskonto, eikä kukaan ole vielä pyytänyt anteeksi kristittyjen veren vuodatuksia. Puhumattakaan niistä henkisistä vammoista, joita uskontojen nimissä on toisille ihmisille tehty, jopa meidän ihanassa Suomen maassamme, niin, että siitä ovat olleet tietoisia monet, monet ihmiset, jotka olisivat voineet pahuuden työt lopettaa.
Olet oikeassa metaskeema. Minäkin haluan käännyttää ihmisiä. Älkää liittykö mihinkään uskontoon. Ne kaikki ovat pahuudesta, ihmisen pahuudesta lähtöisin. Nimenomaan nyky-uskonnot.