Vanhemmista taas

Miten saisin voimia kertoa, että meille on tulossa vauva. Suremme vielä esikoisemme kuolemaa. Lapsi oli vanhemmillemme ensimmäinen lapsenlapsi. Kuoli synnytyksessä 4kk sitten.

Ilahtuuko he vai mitä luulette (te muut isovanhemmat) heidän ajattelevan. Pitäisikö vielä odottaa.. vai mitä. He ottivat meidän esikoisen kuoleman hyvin raskaasti. Lähes yhtä raskaasti kuin me vauvan vanhemmat ..
81026
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Kertokaa juuri silloin kun teistä siltä tuntuu.
Vanhemmillanne oli suuri suru senkin vuoksi, että myötäelivät teidän kanssanne ja surivat teidän suruanne , tavallaan kaksinkertainen, vaikka ei tietty niin raskas kuin teille.
Surulliset asiat myös muuuttavat meitä ihmisinä, kukaan ei ole entisensä lapsensa kuoleman jälkeen.
Suru täytyy elää ja menetetyllä lapsellanne on aina paikka sydämissänne. Nyt sykkii uusi pieni sydän, huolenne on ymmärrettävää, mutta niinhän sen surun ja huolen kanssa on vaan elettävä.
Onnellista odotusta,uskon ,että tämä on klisee, ei ole helppo odottaa onnellisena.
Itselläni ja perheessäni on vastaavanlaisia juttuja tai vakavia tilanteitä ollut, itsessäni tunnistan, että olen välillä vihainen niille, joilla kaikki menee ihan vaan hyvin. Naapurin nainen sai neljännen lapsen ja teki mieli huutaa, että ole onnellinen, että kaikki on niin hyvin. No kai tämäkin on inhimillistä . Voimia.

Äänestä

Näin kävi minun tyttärellekkin muutama kuukausi sitten ja ymmärrän tilanteen.

Tyttäreni odotti ensimmäistään, mikä oli vielä aika alussa.

Ensimmäiseen ultraan menivät miehensä kanssa iloissaan, mutta kuin elokuvissa, lääkäri tutkinut ja sanonut, että täältä ei kuulu sydänääniä.
Lapsi kuollut kohtuun!
Me isovanhemmat, oltiin iloisia tästä odotetusta lapsesta ja saatiin iloita vain kaksiviikkoa, minkä tiesimme tästä lapsesta. Meillekkin olisi ollut ensimmäinen lastenlapsi.

Ymmärrän tosi hyvin sen, että on vaikea kertoa nyt odotuksesta ja kerrot sitten, kun sinusta tuntuu hyvältä.

Oma tyttäreni sanoikin heti tapahduttua, että kun ei oltais kerrottu kellekkään tästä raskaudesta, olisi säästetty läheiset tältä surulta!
Sanoin, että ei se voi noin mennä, pitää jakaa niin ilot, kuin surutkin, näin jaksaakin paremmin, kun on lohduttajia ja kannustajia.

Kuitenkin nyt olen miettinyt, että eivät varmaan kerro meille ihan heti jos on tulossa vauva ja ymmärrän senkin hyvin!

Toivon teille onnellista odotusta ja kertokaa sitte, kun teistä hyvältä tuntuu!

Äänestä

Uusi vauva on sinun ja miehesi oma yksityisasia. Teidän oma perheasianne. Isovanhemmat kuuluvat myös teidän sukuun, mutta eivät päätä sinun ja miehesi asioista. Onnea Uudelle Vuodelle 2009.

Äänestä

kun raskaus alkaa jo näkyä ja synnytys jo lähestyy. Niin saat odottaa rauhassa ilman isovanhempien hätäilyä ja höösäystä. Voimia sinulle! Toivottavasti kaikki menee tällä kertaa hyvin!

Äänestä
  • Asiallisia vastauksia voisi laittaa. Oliko tuo vitsi?

    Äänestä

  • eikö niin. kerro sitten vasta kun lapsi lähtee maailmalle, eivät tule turhaan isovanhemmat hössöttämään.kyllä täällä on fiksua porukkaa.

    Äänestä

on myötäsurua teidän surullenne. Aivan varmasti heidän suruaan helpottaa tieto, että olette omastanne selvinneet niin, että olette halunneet yrittää uudelleen.
Minä jakaisin heidän kanssaan ilon uudesta raskaudesta, aivan kuin he ovat jakaneet kanssanne surun menetyksestänne.

Äänestä
  • No minä tietysti, siis minä..., tahtoisin tietää odotuksesta pian. Mutta eihän sitä voi vaatia, kertovat, kun aika on kypsä.
    Olisin innolla odottamassa, milloin sellaisia uutisia tulisi! Mummous on ihana asia. Ei kaikille, mutta minulle olisi. Oikein saa itseään toppuutella, ettei puutu toisten asioihin. No, se on sellaista odotusta, vaikka kukaan ei vielä odotakaan...
    Arvelen olevan paljon tällaisia innostuneita mummotulokkaita.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


isovanhemmat! kirjoitti:

Miten saisin voimia kertoa, että meille on tulossa vauva. Suremme vielä esikoisemme kuolemaa. Lapsi oli vanhemmillemme ensimmäinen lapsenlapsi. Kuoli synnytyksessä 4kk sitten.

Ilahtuuko he vai mitä luulette (te muut isovanhemmat) heidän ajattelevan. Pitäisikö vielä odottaa.. vai mitä. He ottivat meidän esikoisen kuoleman hyvin raskaasti. Lähes yhtä raskaasti kuin me vauvan vanhemmat ..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu