Onko muita kenen vauva herää usein öisin?

Mun poika nukkuu kokoyön nyt 1v. Ei siihen auttanu unikoulut ja ruoatta jättämiset kun kossi heräili. Itekseen iän myötä oppi nukkumaan paremmin. Tuttia ei syöny öisin vauvana ja yötissi jäi 6kk.

jättää sekä tissi että tutti noin lyhyen ajan sisällä pois.Ja kyllä mun mielestä 5 kk ikäinen vauva voi tarvita yösyöttöjä jopa paljon vanhempi.On kyllä todella yksilöllistä.

Meillä sälli heräili yli vuoden ikäiseksi parin tunnin välein mut ei liiemmin rasittanu kun vieressä nukkui.Pelkkä ajatus että täytyisi nousta ja roikkua pinnasängyn vieressä väsyttää,ei jaksaisi..

aika rajulta kirjoitti:

jättää sekä tissi että tutti noin lyhyen ajan sisällä pois.Ja kyllä mun mielestä 5 kk ikäinen vauva voi tarvita yösyöttöjä jopa paljon vanhempi.On kyllä todella yksilöllistä.

Meillä sälli heräili yli vuoden ikäiseksi parin tunnin välein mut ei liiemmin rasittanu kun vieressä nukkui.Pelkkä ajatus että täytyisi nousta ja roikkua pinnasängyn vieressä väsyttää,ei jaksaisi..

Lue lisää

Kokeilkaa sivuvaunua. Pinnasängystä laita pois ja kiinni sun puolelle sänkyä. Ei tarvitse nousta ylös öisin, helpottaa kummasti. Eli löydä sopiva etäisyys vauvaasi öisin, mikä olisi helpointa molempien kannalta. Ei unikoulua tuon ikäiselle. Vauvan vatsalaukkukin on vielä niin pieni, että voi herätä nälkäänsä. Mutta jos ei ole sun mielestä hampaat yms. niin voisko olla niin, että on se läheisyydentarve??

Vauvat nukkuvat parhaiten äitiensä läheisyydessä, koska heidän tarpeensa tulevat näin nopeammin tyydytetyiksi ja he ovat rentoutuneempia. Vauvojen uni on ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana hyvin erilaista kuin aikuisten, esimerkiksi REM-unen osuus on suurempi kuin aikuisilla. Vauvan kypsymättömät aivot eivät aluksi osaa säädellä hengitystä, joka vaihtelee erilaisten unijaksojen mukaan, mutta vauvat osaavat kyllä mukauttaa hengityksensä äidin hengityksen ja unirytmin mukaiseksi. Kyvyllä saattaa olla kätkytkuolemia ennaltaehkäisevä vaikutus, yksin nukkuvilla vauvoilla hengityksen "tahdistaja" puuttuu. Yksin nukkuvat vauvat vaipuvat syvempään uneen ja heidän yhtäjaksoiset unijaksonsa ovat pidempiä kuin yhdessä vanhempien kanssa nukkuvilla vauvoilla.

Jos äidin ja lapsen unirytmi on sama, äiti ei väsy kohtuuttomasti, koska hän havahtuu yöllä ruokkimaan vauvaansa molempien unen ollessa keveimmillään. Yösyöttöihin ei kulu paljon aikaa, ja äiti saa nukuttua pidempiä yhtäjaksoisia unijaksoja.

Terveiden pienten lasten uniongelmat ovat länsimainen ilmiö. Vauva itkee ja on levoton öisin, jos hän joutuu nukkumaan kaukana vanhemmistaan. Vauvan maailma on tässä ja nyt, hän ei osaa odottaa. Vauva ei voi lohduttautua ajatuksella "äiti tulee pian takaisin", koska elää vain hetkeä, jolloin on täydellisen yksin ja vailla suojaa.

Aikakäsitys kehittyy hitaasti. 5-vuotias osaa odottaa seuraavaan päivään, 10-vuotias pystyy odottamaan "seuraavaan synttäriin", ja vasta aikuisena ihminen pystyy suhteuttamaan pidempiä ajanjaksoja koko elämäänsä nähden.

Perheen nukkuminen yhdessä on tavallista suuressa osassa maailmaa ja useissa erilaisissa kulttuureissa. Vain teollistuneissa länsimaissa perheenjäsenet nukkuvat erillään.

Valkoihoisten amerikkalaisvanhempien ja guatemalalaisten maya-intiaanien jälkeläisten vauvojen nukkumistavat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Maya-vauvat nukahtavat silloin kun heitä alkaa nukuttaa ja nukkuvat yhdessä äitinsä kanssa. Isä ja perheen muut sisarukset nukkuvat lähellä tai samassa vuoteessa. Äidit eivät pidä lukua yöimetyksistä, koska eivät häiriinny niistä.

Amerikkalaisista äideistä melkein kaikki joutuvat valvomaan öisin vauvoja hoitaessaan. Suurin osa vauvoista nukkuu omassa sängyssä alusta saakka ja 6 kk ikään mennessä melkein kaikki vauvat on yleensä siirretty nukkumaan omaan huoneeseen. Vauvojen nukuttamiseen käytetään runsaasti aikaa sekä erilaisia apuvälineitä ja kikkoja: kehtoja, iltasatuja, yövaatteita, peseytymisrituaaleja ja leluja.

Maya-vanhemmat järkyttyvät kuullessaan, että amerikkalaisvauvat jätetään yksin nukkumaan, kun taas amerikkalaisvanhemmat uskovat, että yhdessä nukkuminen saattaa olla vahingollista lapsen henkisen kehityksen kannalta, ja vieressä nukutetusta lapsesta ei tule riittävän itsenäistä.

etäisyys......... kirjoitti:

Kokeilkaa sivuvaunua. Pinnasängystä laita pois ja kiinni sun puolelle sänkyä. Ei tarvitse nousta ylös öisin, helpottaa kummasti. Eli löydä sopiva etäisyys vauvaasi öisin, mikä olisi helpointa molempien kannalta. Ei unikoulua tuon ikäiselle. Vauvan vatsalaukkukin on vielä niin pieni, että voi herätä nälkäänsä. Mutta jos ei ole sun mielestä hampaat yms. niin voisko olla niin, että on se läheisyydentarve??

Vauvat nukkuvat parhaiten äitiensä läheisyydessä, koska heidän tarpeensa tulevat näin nopeammin tyydytetyiksi ja he ovat rentoutuneempia. Vauvojen uni on ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana hyvin erilaista kuin aikuisten, esimerkiksi REM-unen osuus on suurempi kuin aikuisilla. Vauvan kypsymättömät aivot eivät aluksi osaa säädellä hengitystä, joka vaihtelee erilaisten unijaksojen mukaan, mutta vauvat osaavat kyllä mukauttaa hengityksensä äidin hengityksen ja unirytmin mukaiseksi. Kyvyllä saattaa olla kätkytkuolemia ennaltaehkäisevä vaikutus, yksin nukkuvilla vauvoilla hengityksen "tahdistaja" puuttuu. Yksin nukkuvat vauvat vaipuvat syvempään uneen ja heidän yhtäjaksoiset unijaksonsa ovat pidempiä kuin yhdessä vanhempien kanssa nukkuvilla vauvoilla.

Jos äidin ja lapsen unirytmi on sama, äiti ei väsy kohtuuttomasti, koska hän havahtuu yöllä ruokkimaan vauvaansa molempien unen ollessa keveimmillään. Yösyöttöihin ei kulu paljon aikaa, ja äiti saa nukuttua pidempiä yhtäjaksoisia unijaksoja.

Terveiden pienten lasten uniongelmat ovat länsimainen ilmiö. Vauva itkee ja on levoton öisin, jos hän joutuu nukkumaan kaukana vanhemmistaan. Vauvan maailma on tässä ja nyt, hän ei osaa odottaa. Vauva ei voi lohduttautua ajatuksella "äiti tulee pian takaisin", koska elää vain hetkeä, jolloin on täydellisen yksin ja vailla suojaa.

Aikakäsitys kehittyy hitaasti. 5-vuotias osaa odottaa seuraavaan päivään, 10-vuotias pystyy odottamaan "seuraavaan synttäriin", ja vasta aikuisena ihminen pystyy suhteuttamaan pidempiä ajanjaksoja koko elämäänsä nähden.

Perheen nukkuminen yhdessä on tavallista suuressa osassa maailmaa ja useissa erilaisissa kulttuureissa. Vain teollistuneissa länsimaissa perheenjäsenet nukkuvat erillään.

Valkoihoisten amerikkalaisvanhempien ja guatemalalaisten maya-intiaanien jälkeläisten vauvojen nukkumistavat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Maya-vauvat nukahtavat silloin kun heitä alkaa nukuttaa ja nukkuvat yhdessä äitinsä kanssa. Isä ja perheen muut sisarukset nukkuvat lähellä tai samassa vuoteessa. Äidit eivät pidä lukua yöimetyksistä, koska eivät häiriinny niistä.

Amerikkalaisista äideistä melkein kaikki joutuvat valvomaan öisin vauvoja hoitaessaan. Suurin osa vauvoista nukkuu omassa sängyssä alusta saakka ja 6 kk ikään mennessä melkein kaikki vauvat on yleensä siirretty nukkumaan omaan huoneeseen. Vauvojen nukuttamiseen käytetään runsaasti aikaa sekä erilaisia apuvälineitä ja kikkoja: kehtoja, iltasatuja, yövaatteita, peseytymisrituaaleja ja leluja.

Maya-vanhemmat järkyttyvät kuullessaan, että amerikkalaisvauvat jätetään yksin nukkumaan, kun taas amerikkalaisvanhemmat uskovat, että yhdessä nukkuminen saattaa olla vahingollista lapsen henkisen kehityksen kannalta, ja vieressä nukutetusta lapsesta ei tule riittävän itsenäistä.

Lue lisää

On nyt reilu 6 kk ja heräilee toisinaan myös parin tunnin välein, ekat kaks kuukautta nukku tosi hyvin heräten vain kerran yössä, mutta sen jälkeen vaivasi vatsa öisin ja viimeaikoina korvatulehdukset, mutta nyt ei ole vatsavaivoja eikä korvakipua, en tiedä vaivaako hampaat...Eli et ole ainakaan ainut,jonka lapsiheräilee jos yhtään helpottaa. Tosin itse en ole kovin väsynyt, tämä on toinen poikamme ja ensimmäinen nukku jo kolmikuisena yönsä...Kai tarvitsen öisin niin vähän unta...Jaksamisia sinne.

poikanen kirjoitti:

On nyt reilu 6 kk ja heräilee toisinaan myös parin tunnin välein, ekat kaks kuukautta nukku tosi hyvin heräten vain kerran yössä, mutta sen jälkeen vaivasi vatsa öisin ja viimeaikoina korvatulehdukset, mutta nyt ei ole vatsavaivoja eikä korvakipua, en tiedä vaivaako hampaat...Eli et ole ainakaan ainut,jonka lapsiheräilee jos yhtään helpottaa. Tosin itse en ole kovin väsynyt, tämä on toinen poikamme ja ensimmäinen nukku jo kolmikuisena yönsä...Kai tarvitsen öisin niin vähän unta...Jaksamisia sinne.

Lue lisää

Kuuden elinkuukauden jälkeen uni sisältää, varsinkin aamuyön vaiheessa, vilkeunijaksoja ennen hetken kestävää valverajalla viivähtämistä, jonka jälkeen alkaa uusi unisykli. Pienet vauvat aloittavat unensa aktiivisella unella ja painuvat sen jälkeen syvälle, palatakseen jälleen kevyempään uneen.

Heidän unisyklinsä on pituudeltaan n. 50 min., kun se on aikuisella. n. puolitoista tuntia. Tämän vuoksi vauvan herääminen ajoittuu useimmiten aikuisen syvimmän unen vaiheeseen, jossa aivot eivät ole virittäytyneet valvetilaan, vaan aikuinen herää hämmentyneenä ja sekavana ja usein vihaisena.

Unilaboratorioissa on seurattu unihäiriöisten ja ei-unihäiriöisten imeväisten nukkumista. On todettu molempien heräävän säännöllisesti n. joka toisen – joka kolmannen unikierroksen aikana. Herääminen on toisella ryhmällä täydellistä, toisella vain havahtumista valvetilaan, jonka jälkeen alkaa uusi painuminen kohti unen syviä kerroksia. Tämä ero jakaa lapset hyviin ja huonoihin nukkujiin.

Jos lapsi herää ympäristössä, joka on selkeästi erilainen kuin se, missä hän nukahti, hän havahtuu kiinnittämään tähän asiaan täyden huomionsa. Evolutiivisesti on ymmärrettävää, että pienen lapsen on tärkeätä aika ajoin tarkistaa ympäristö: Mikäli emo olisi siirtynyt leiriltä eteenpäin ja hänet olisi unohdettu, hänellä olisi vielä mahdollisuus huutamalla tulla huomatuksi ja otetuksi mukaan.

Unitutkimukset siis osoittavat, että terve vauva usein herää unisyklinsä kevyimmissä kohdissa nukahtaakseen joko itse tai autettuna uuteen sykliin.

Koska vauva herää oman unisyklinsä mukaan, hän saa tarvitsemansa unen ja on päivisin virkeä - päinvastoin kuin häntä hoitaneet aikuiset. Unihäiriöiset vauvat eivät pysty itse auttamaan itseään uneen herättyään, kun taas hyvin nukkuvat pystyvät.

Huonojen nukkujien hoidon kulmakivi on tukea lapsessa olevaa säätelyjärjestelmää, jonka varassa hän myös pystyy herättyään painumaan takaisin uneen. Tämä edellyttää vauvan aktivoimisen välttämistä ja tiettyjen biologisesti rauhoittavien menetelmien toistuvaa harjoittamista.

Pimeä lisää lapsen hätää, joten huone on hyvä pitää hämäränä. Tämä myös auttaa vanhempaa tarvittaessa hoitamaan lasta ilman lisävalaistusta, joka toimisi lasta havahduttavana aistiärsykkeenä. Myös yksinäisyys laukaisee vauvan hätäännystä (vrt. heräämisen biologinen tehtävä), joten pienen vauvan luo on tärkeätä mennä ennen kuin hänen itkunsa voimistuu tapailevasta itkusta paniikkihuudoksi.

Paniikkitilassa olevaa vauvaa on huomattavan vaikea rauhoittaa, kun taas luonnollisessa heräämisvaiheessa epämukavuuttaan itkeskelevä vauva vaipua yleensä takaisin uneen hyvin lievällä tuella tai ilmankin tukea, ellei häntä häiritä. Eri lapset ovat myötäsyntyisesti varsin erilaisia herkkyydessään hätääntyä ja kyvyssään palautua siitä. Tämä voi olla vanhempien vaikea hyväksyä, ja lapsi leimataan ”kiltiksi” tai ”vaikeaksi” sen unikäyttäytymisen perusteella.



hus unikoulu: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649

tähän....... kirjoitti:

Kuuden elinkuukauden jälkeen uni sisältää, varsinkin aamuyön vaiheessa, vilkeunijaksoja ennen hetken kestävää valverajalla viivähtämistä, jonka jälkeen alkaa uusi unisykli. Pienet vauvat aloittavat unensa aktiivisella unella ja painuvat sen jälkeen syvälle, palatakseen jälleen kevyempään uneen.

Heidän unisyklinsä on pituudeltaan n. 50 min., kun se on aikuisella. n. puolitoista tuntia. Tämän vuoksi vauvan herääminen ajoittuu useimmiten aikuisen syvimmän unen vaiheeseen, jossa aivot eivät ole virittäytyneet valvetilaan, vaan aikuinen herää hämmentyneenä ja sekavana ja usein vihaisena.

Unilaboratorioissa on seurattu unihäiriöisten ja ei-unihäiriöisten imeväisten nukkumista. On todettu molempien heräävän säännöllisesti n. joka toisen – joka kolmannen unikierroksen aikana. Herääminen on toisella ryhmällä täydellistä, toisella vain havahtumista valvetilaan, jonka jälkeen alkaa uusi painuminen kohti unen syviä kerroksia. Tämä ero jakaa lapset hyviin ja huonoihin nukkujiin.

Jos lapsi herää ympäristössä, joka on selkeästi erilainen kuin se, missä hän nukahti, hän havahtuu kiinnittämään tähän asiaan täyden huomionsa. Evolutiivisesti on ymmärrettävää, että pienen lapsen on tärkeätä aika ajoin tarkistaa ympäristö: Mikäli emo olisi siirtynyt leiriltä eteenpäin ja hänet olisi unohdettu, hänellä olisi vielä mahdollisuus huutamalla tulla huomatuksi ja otetuksi mukaan.

Unitutkimukset siis osoittavat, että terve vauva usein herää unisyklinsä kevyimmissä kohdissa nukahtaakseen joko itse tai autettuna uuteen sykliin.

Koska vauva herää oman unisyklinsä mukaan, hän saa tarvitsemansa unen ja on päivisin virkeä - päinvastoin kuin häntä hoitaneet aikuiset. Unihäiriöiset vauvat eivät pysty itse auttamaan itseään uneen herättyään, kun taas hyvin nukkuvat pystyvät.

Huonojen nukkujien hoidon kulmakivi on tukea lapsessa olevaa säätelyjärjestelmää, jonka varassa hän myös pystyy herättyään painumaan takaisin uneen. Tämä edellyttää vauvan aktivoimisen välttämistä ja tiettyjen biologisesti rauhoittavien menetelmien toistuvaa harjoittamista.

Pimeä lisää lapsen hätää, joten huone on hyvä pitää hämäränä. Tämä myös auttaa vanhempaa tarvittaessa hoitamaan lasta ilman lisävalaistusta, joka toimisi lasta havahduttavana aistiärsykkeenä. Myös yksinäisyys laukaisee vauvan hätäännystä (vrt. heräämisen biologinen tehtävä), joten pienen vauvan luo on tärkeätä mennä ennen kuin hänen itkunsa voimistuu tapailevasta itkusta paniikkihuudoksi.

Paniikkitilassa olevaa vauvaa on huomattavan vaikea rauhoittaa, kun taas luonnollisessa heräämisvaiheessa epämukavuuttaan itkeskelevä vauva vaipua yleensä takaisin uneen hyvin lievällä tuella tai ilmankin tukea, ellei häntä häiritä. Eri lapset ovat myötäsyntyisesti varsin erilaisia herkkyydessään hätääntyä ja kyvyssään palautua siitä. Tämä voi olla vanhempien vaikea hyväksyä, ja lapsi leimataan ”kiltiksi” tai ”vaikeaksi” sen unikäyttäytymisen perusteella.



hus unikoulu: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649

Lue lisää

Vauvan nukkuminen
Löysinpä tällaisen jutun Kaksplus lehdestä 03/2007:

Mikä avuksi unipulmiin?

Vieressä tuntuu turvalliselta

Länsimaissa on totuttu ajattelemaan, että vauvan nukuttaminen vanhempien vuoteessa on huono asia. Muualla maailmassa on kuitenkin yleistä nukuttaa pientä vauvaa äidin lähellä. Nyt myös länsimaissa on alettu huomata, että vieressä nukkuva vauva nukkuu hyvin, sillä äidin lähellä on turvallista.

Kun koulupsykologina toimiva Marja Kivijärvi lähti tutkimaan äitien sensitiivisyyttä, hän totesi, että sensitiivisten äitien vauvat nukkuvat hyvin. Usein he nukkuivat äitien lähellä. Vähemmän sensitiiviset äidit sen sijaan eivät nukuttaneet lapsiaan vieressä. Näillä lapsilla oli enemmän univaikeuksia kuin muilla.
Kivijärven psykologian väitöstutkimus vuodelta 2005 toteaa, että mitä sensitiivisempi äiti on, sitä tyytyväisempi on vauva. Sensitiivisyydellä tarkoitetaan äidin herkkyyttä tunnistaa vauvan viestit ja vastata niihin tarkoituksenmukaisesti.

Yksin oleminen pelottaa vauvaa

Kivijärven mukaan yksin oleminen on vauvalle pelottava kokemus, samoin pimeys pelottaa pienokaista. Vasta kohdun maailmasta tullut vauva tarvitsee alussa läsnäoloa ja lähellä olemista. Minäkuva ja psyyke kehittyvät hoivan kautta. On tärkeää, että vauvan alkuelämä on hyvää ja turvallista.

Kivijärvi on itse neljän lapsen äiti ja on nukuttanut kaikkia lapsiaan vauva-aikoina vieressä. Esikoinen söi alussa tiheästi, joten häntä alettiin nukuttaa vanhempien vuoteessa. Vauva alkoi syödä harvemmin ja rauhoittui vanhempien lähellä hyvin.
Koliikista kärsinyt poika puolestaan nukkui öisin hyvin, vaikka iltaisin itkikin paljon ja oli selvästi koliikkivauva. Vauvoja ei tarvinnut koskaan kanniskella yöllä, koska he olivat äidin ja isän lähellä ja tyyntyivät helposti.

-Vauva ei tunnista olevansa olemassa. Kun hänellä on yhteys äitiin, hän oppii ymmärtämään tämän. Kun vauvan tarpeisiin vastataan, hän selviytyy paremmin myöhemminkin kiintymyssuhteissaan. Kun taas tarpeisiin ei vastata, vauva pettyy.

Nukahtamistilanne on tärkeä. Siihen voi liittyä onnea, helpotusta tai yhtä hyvin jännitystä ja epäonnistumista. Vauvalle turvallisuutta tuo pääsy uneen äidin kautta. Uni merkitsee eroa äidistä, Kivijärvi selvittää.

Hän toteaa, että kun vauva on saanut turvaa ja läheisyyttä ja on oppinut tunnistamaan kodin, hän osaa herätä yksinkin. Omaan sänkyyn pienokaisen voi hänen mielestään siirtää siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa pyöriä ja liikkua enemmän. - Meillä lapset nukkuivat vanhempiensa kanssa pitkään ja se tapa sopi meille. Lapset tottuivat omiin sänkyihinsä aikanaan hyvin.

Nukahtamisongelmat heikon viestinnän merkki

Vastasyntyneen uni-valve-rytmi ei ole kehittynyt. Kivijärven mukaan nukahtamisongelmat johtuvat usein heikosta hoivakäyttäytymisestä. Vauva viestittää itkulla äidille asioita, joita muuten ei tunnisteta. Itkuun pitää aina vastata, muuten se ei laannu.
- Äidin ja vauvan vuorovaikutus on vaikea, mutta tärkeä asia. Meillä Suomessa asiaa ajatellaan kovin aikuislähtöisesti. Toivoisin, että äidit jaksaisivat pysähtyä kiireettömästi olemaan vauvojensa kanssa ja miettimään, mitä vauva tarvitsee ja mitä hän viestittää.

Kun vauva nukkuu äidin vieressä ja herää keskellä yötä, hän nukahtaa heti. Äidin tutut sydämen äänet ja hengityksen rytmi rauhoittavat. Äidin kannattaa yrittää asettua vauvan näkökulmaan ja miettiä, mitä tämä viestittää. Vuorovaikutusta voisi tutkijan mukaan opettaa esim. kursseilla.
Hän onkin puhunut heimoäitiyden puolesta. Ei-länsimaisissa kulttuureissa vauvat ovat usein päivisin kantoliinassa äidin lähellä ja nukkuvat yöt vanhempiensa kanssa. Näissä kulttuureissa on uniongelmia ja koliikkia vain vähän.

- Suomessa itsenäisyyttä pidetään tärkeänä arvona ja ajatellaan, että jokin on vialla, jos vauva nukkuu vanhempiensa kanssa. Kun kävin äitipiireissä kertomassa tutkimuksestani, moni äiti oli helpottunut. Moni oli kokenut toimineensa vastoin suosituksia, kun he olivat nukkuneet vauvojensa kanssa. Olisi hyvä asia, että äidit voisivat olla äitejä omilla tavoillaan.

Ei pehmeää sänkyä!

Jos perhe päättää nukuttaa vauvaa vieressä, kannattaa tarkistaa vuoteen sopivuus. Vauvaa ei saa nukuttaa vesisängyssä eikä patjalla, joka on pehmeä tai hyvin joustava. Tukehtumisvaaran vuoksi vuoteesta kannattaa poistaa ylimääräiset peitot ja tyynyt ja pehmolelut. Vauva tarvitsee omaa tilaa vuoteessa noin puoli metriä. Usein perhepeti rakennetaan niin, että parivuoteen lisäksi laitetaan yksi normaali sänky. Vauvan vieressä ei pidä nukkua, jos on nauttinut reilusti alkoholia tai käyttää unilääkettä.

aika rajulta kirjoitti:

jättää sekä tissi että tutti noin lyhyen ajan sisällä pois.Ja kyllä mun mielestä 5 kk ikäinen vauva voi tarvita yösyöttöjä jopa paljon vanhempi.On kyllä todella yksilöllistä.

Meillä sälli heräili yli vuoden ikäiseksi parin tunnin välein mut ei liiemmin rasittanu kun vieressä nukkui.Pelkkä ajatus että täytyisi nousta ja roikkua pinnasängyn vieressä väsyttää,ei jaksaisi..

Lue lisää

Miksi noin pieni ei saisi yöllä syödä vielä tissiä/tuttia? Sehän on aivan normaalia lapselle että syö vielä yöllä!
Ja miksi antaa tutti illalla kun vauva menee nukkumaan, muttei yöllä kun herää? Itse olen antanut kaikille lapsille tutin öisin jos herännyt, tyytyväisenä jatkanut uniaan.. Reilun vuoden ikäisenä vierotettu tutista kokonaan.. Ymmärtääkö tuon ikäinen vauva vielä niin hyvin että vain illalla saa tutin? Taitaa ennemmin ihmetellä, miksi joskus saa ja joskus ei!

Yleensä vauvoilla on ajan jaksoja että heräilee enemmän ja rytmit menevät sekaisin! Ja se on täysin luonnollista lapselle..

aika rajulta kirjoitti:

jättää sekä tissi että tutti noin lyhyen ajan sisällä pois.Ja kyllä mun mielestä 5 kk ikäinen vauva voi tarvita yösyöttöjä jopa paljon vanhempi.On kyllä todella yksilöllistä.

Meillä sälli heräili yli vuoden ikäiseksi parin tunnin välein mut ei liiemmin rasittanu kun vieressä nukkui.Pelkkä ajatus että täytyisi nousta ja roikkua pinnasängyn vieressä väsyttää,ei jaksaisi..

Lue lisää

meille ainakin sanottiin että jo 5 kk lähtien pärjää vauva ilman yösyöttöä ja mielestäni sen puolesta puhuu se, että aamulla herätessään hymyilee ja juttelee eikä itke nälkäänsä..

Meillä ainakin on toiminut tämä tissin ja tutin pois jättö mainiosti ja nukutaan 10-11 tuntia per yö!

neuvolasta kirjoitti:

meille ainakin sanottiin että jo 5 kk lähtien pärjää vauva ilman yösyöttöä ja mielestäni sen puolesta puhuu se, että aamulla herätessään hymyilee ja juttelee eikä itke nälkäänsä..

Meillä ainakin on toiminut tämä tissin ja tutin pois jättö mainiosti ja nukutaan 10-11 tuntia per yö!

Lue lisää

syö niin tuhdisti jo että koko yön pärjää ilman maitoa.Siis ei ainakaan kuuluisi syödä niin tuhdisti vielä jos siinä iässä vasta maistelut aloitetaan..

"Hän herää piittaamattomassa hiljaisuuden kauhussa täysin liikkumattomana. Hän huutaa. Hän on päästä varpaisiin täynnä sietämätöntä kärsimättömyyden halua, kaipuuta. Hän haukkoo henkeään, ja hän huutaa kunnes päässä alkaa jyskyttää. Hän huutaa niin kauan, että rintaan sattuu ja kurkku on kipeä. Hän ei kestä enää kipua. Hänen nyyhkytyksensä heikkenee ja tyyntyy. Hän kuuntelee. Hän avaa ja sulkee nyrkkinsä. Hän kääntää päätänsä puolelta toiselle. Mikään ei auta. Kestämätöntä. Hän alkaa itkeä uudestaan ja kovempaa, mutta se on jo liikaa hänen rasittuneelle kurkullen. Pian hän luovuttaa. Kädet hamuavat ilmaa ja jalat potkivat tyhjää. Hän lopettaa sietäen kärsimystä, pystymättä ajattelemaan. Hän kuuntelee ja vaipuu uudestaan uneen." (Jean Liedloff kuvaa vauvan heräämistä keskellä yötä kirjassaan The Continuum concept)

Raivotar kirjoitti:

"Hän herää piittaamattomassa hiljaisuuden kauhussa täysin liikkumattomana. Hän huutaa. Hän on päästä varpaisiin täynnä sietämätöntä kärsimättömyyden halua, kaipuuta. Hän haukkoo henkeään, ja hän huutaa kunnes päässä alkaa jyskyttää. Hän huutaa niin kauan, että rintaan sattuu ja kurkku on kipeä. Hän ei kestä enää kipua. Hänen nyyhkytyksensä heikkenee ja tyyntyy. Hän kuuntelee. Hän avaa ja sulkee nyrkkinsä. Hän kääntää päätänsä puolelta toiselle. Mikään ei auta. Kestämätöntä. Hän alkaa itkeä uudestaan ja kovempaa, mutta se on jo liikaa hänen rasittuneelle kurkullen. Pian hän luovuttaa. Kädet hamuavat ilmaa ja jalat potkivat tyhjää. Hän lopettaa sietäen kärsimystä, pystymättä ajattelemaan. Hän kuuntelee ja vaipuu uudestaan uneen." (Jean Liedloff kuvaa vauvan heräämistä keskellä yötä kirjassaan The Continuum concept)

Lue lisää

kyllä noin yöllä herätä.. Muuten en kyllä kestäisi antaa toisen olla.. Nimittäin olen pienenkin ininän perään ja sydäntä särkee kuunnella pientä itkevää lasta.

Meillä nukutaan nyt todella hyvin, viimekin yönä 13 tuntia putkeen ilman hiiskahdustakaan. Neiti osaa laittaa tutin itse suuhun, eikä ala itkemään kun "herää" siihen että tutti on tipahtanut. Aamulla heräsi iloisena hymyillen ja hetken aikaa vielä maattiin siinä vierekkäin kunnes oli aamuruoan aika.

Meille tämä järjestely sopii mainiosti ja vanhemmatkin saavat hieman omaa aikaa illalla kun tietävät että neiti nukkuu hienosti ja yöt nukutaan paremmin kuin koko loppuraskauden tai alkuvauva-aikaan..

Meilläkään ei osata nukahtaa itsekseen sänkyyn vaan joka ilta nukutetaan syliin, samoin päikkärit. Nukkuu about 20.30-8.30/9

Siinä 4kk ikäisenä vauva heräili tunnin välein varmaan parisen viikkoa. Tämä oli ihan tuskaa äidin kestävyydelle, mutta jotenkin sitä vaan selvisi.
Ei auttanut silittelyt, taputtelut, vieressä nukuttamiset, ei niin mikään.

Kunnes!!! Laitoimme lapsen nukkumaan omaan huoneeseen. Nyt tyttö nukkuu jopa 7,5h putkeen!!! Nukkuva vauva ei olekkaan urbaanilegenda =)
Meillä ei toimi perhepeti, vaan se että tyttö saa nukkua rauhassa omassa sängyssä ja omassa huoneessa. Vauvat on niin yksilöitä, joihinkin toimii perhepeti ja toisiin oma huone. Kannattaa kokeilla. Ja kyllähän sieltä toisestakin huoneesta ehtii vauvan luokse ihan heti, ettei ehdi itseään paniikkiin huutaa =)

Voimia kaikille! Tiedän mitä se on, herätä tunnin välein nostamaan toinen syliin että nukahtaa. Toivon että se vaihe ois meillä pysyvästi takana, mutta joka ilta asennoidun heräämään jopa tunnin välein...

Niin ja joo tyttö 7kk ja kerran yössä vielä syö maitoa...Enkä aio tätä häneltä kieltää, sitten kun hän on valmis, hän ei enää herää syömään. Samoin teki tissin kanssa 6kk ikäisenä, vieroitti itse itsensä ja halus vaan pulloa...