Onko poliisilla vastuuta rikosilmoitusten kirjaamisessa?

Erään rouvan mielestä ajoin autolla liian läheltä häntä ja hän päätti tehdä rikosilmoituksen.
Todistajia tai näkijöitä ei ole.

Hän kertoo kuulustelupöytäkirjassaan, että hän pimeällä käveli tien oikeaa reunaa ja hänen tarkoitus oli mennä tien yli kun ajoin hänen ohitseen "todella läheltä". Hän kertoo, että jos hän olisi ottanut askeleenkin tielle niin hän olisi varmasti jäänyt auton alle. Kapealla kadulla ei ole suojatietä eikä jalkakäytäviä.

Neljä kuukatta tapahtuman jälkeen jouduin kuulusteltavaksi ja rikosnimike-epäily oli törkeän pahoinpitelyn yritys!

Ongelmaksi muodostui se, että ajelen kyseisen rouvan ohi päivittäin enkä voi muistaa miten ja olenko ylipäätääm ajanut neljä kuukautta aiemmin hänen ohitseen.

En osannut kertoa poliisille muuta kuin yleisellä tasolla, että en ole koskaan yrittänyt ajaa kenenkään päälle tai edes vaarantanut jalankulkijan turvallisuutta.

Syyttäjälle poliisilta paperit menivät edelleen törkeän pahoinpitelyn yrityksenä.
Syyttäjä nosti syytteen liikenteen vaarantamisesta ja se menee jossakin vaiheessa oikeuteen. Todistajana on nyt sitten tuo asianomistaja.

Ihmetyttää vain tuo rankka rikosnimike.
Maalaisjärjellä ajateltuna tuollainen rikoisnimike toteutuu vain, jos ihan oikeasti yrittää ajaa jonkun päälle eikä osu - tästähän edes asianomistaja ei syytä vaan kertoo, että "olisi jäänyt autoni alle mikäli olisi ylittänyt tien".


Kuulustelun tehnyt nuorempi konstaapeli oli aika koppava ja ylimielinen.
Vaatimuksiini käydä paikalla katsomassa tilannetta hän vain vastasi, ettei tarvitse.

Jouduin puutteellisen kuulustelun vuoksi toimittamaan syyttäjälle valokuvia ja karttoja paikasta, jossa vaaratilanteen väitettiin tapahtuneen.

Onko poliisilla vastuuta tuosta rikosnimikkeestä ja sen käytöstä?
13631
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

kannata välittää. Tosiasiat ratkaisevat ja niistäkin vain ne, mitkä voidaan näyttää toteen. Jos mummelilla ei ole näyttöä sinua vastaan niin voit olla melko huoleti. Pelkkä mummelin lausunto ei ole riittävä todiste oikeudessa. Voi olla, että mummeli on itkenyt poliiseille ja poliisit hölmöyttään ja asiasta eroon päästäkseen ovat kirjanneet rikoksen. Syyttäjälle poliisit veivät asian koska halusivat pakoilla vastuuta ja olla itse lopettamatta tutkinta aiheettomana. Poliisi ei halua ottaa mitään vastuuta mistään ja siksi vei asian syyttäjälle. Poliisille tuskin saat vastuuta mistään sälytettyä.

Koska asia on mennyt syyttäjälle niin sinäkin olet saanut esitutkintapöytäkirjan itsellesi. Sen perusteella syyttäjä tekee päätöksensä. Poliisin mielipiteitä fiksu syyttäjä ei noteeraa, vaan ainoastaan faktat. Jos todistajia/todisteita ei ole ja sinä kiistät, niin syyttäjällä tuskin on mitään järkeä viedä asiaa oikeuteen. Tietenkin voit myös yrittää ottaa itse yhteyttä syyttäjään ja kysellä asiasta. Voit myös vaatia lisätutkintaa jos siihen näet syytä. Vaatimalla lisätutkintaa voit "painostaa" syyttäjää.

Jos kuitenkin oikeuteen joudut hanki hyvä lakimies, ilman sitä olet aina heikoilla. Suomi ei ole oikeusvaltio ja oikeudessa ei totuus ratkaise vaan sille esitetyt todistelut.

Jos sinua tosiaan kuulusteli nuorempi konstaapeli, niin eipä poliiskaan juuri halua asiaan panostaa kun on pistänyt "koulupojan" asialle.

"Kuulustelun tehnyt nuorempi konstaapeli oli aika koppava ja ylimielinen." -Tyypillistä poliisiainesta siis.

Äänestä
  • Tuollaistakaan tapausta ei jätettäisi tutkimatta. Siihen panostettaisiin kuukausien työpanos ainakin yhdeltä tutkivalta poliisilta ja kuulusteluja pidettäisiin puolin ja toisin.
    Täällä päin kun poliisi ei ymmärrä milloinka pitää lopettaa ajoissa!

    Äänestä

  • Vai voit painostaa syyttäjää!
    Sehän on rikoksentekijöitten keino nykyään, painostetaan poliisia, painostetaan syyttäjää jne.
    Liian monet syyttäjät ovatkin tämän vuoksi jättäneet tehtävänsä ja siirtyneet muualle, kun eivät ole kestäneet näitten epäiltyjen painostamista.

    Äänestä

  • kertoi komisario kirjoitti:

    Tuollaistakaan tapausta ei jätettäisi tutkimatta. Siihen panostettaisiin kuukausien työpanos ainakin yhdeltä tutkivalta poliisilta ja kuulusteluja pidettäisiin puolin ja toisin.
    Täällä päin kun poliisi ei ymmärrä milloinka pitää lopettaa ajoissa!

    "No MEIDÄN pikkukylässä tehtäisiin niin ja näin.."

    Eikö tässä nyt ole oikeus toteutunut, kerran tutkinta on suoritettu ja asia siirretty eteenpäin syyttäjälle? Eikö nimenomaan tätä olla tälläkin palstalla peräänkuulutettu, että oikeasti lakioppineet tekevät päätökset, eikä se toppahousukonstaapeli? Ai niin, jos itse on liipaisimella niin tietenkin olisi pitänyt nähdä asia samoilla silmillä ja tehdä välittömästi päätös ettei juttua tutkita sen enempää..

    Edelliseen vastaukseen kysyttäväksi kirjoittajalta, että mitä lisätutkintaa ajattelit pyytää, kerran esitutkinta on suoritettu ja se on siirretty syyttäjälle? Jos asia menee käräjille ja asiasta tulee epäillylle epämiellyttävä tuomio, voi tämä sitten valittaa asiasta hovioikeuteen ja sitten katsellaan taas uudestaan asiaa.

    Nuorempi konstaapeli on ihan yhtä kovaa kamaa kuin kuka tahansa muukin kuulustelija. Asia todennäköisesti on kuultu ja kirjattu kansiin, allekirjoitusten kera, vai? Jos jonkun kanssa ei löydy yhteistä kemiaa, niin mitä sitten? Tuskin missään työntekijän täytyy yrittää miellyttää "asiakasta", vai?

    Kuulostaa taas siltä, että kaikentietävät inisijät kilpaa neuvovat toisiaan ja tietävät kyllä miten asiat olisi pitänyt tehdä ja mitä tehtiin väärin.

    Jos vielä avaukseen, niin tuskin tulee mitään. Sana vastaan sana tilanteessa tuskin menee minnekään eteenpäin. Ellei sitten epäilty ole kuulusteluissa know-it-all:na vouhottanut jotain ja antaa ymmärtää, ettei lain henki tavoita kyseistä kansalaista. Silloinkin ehkä sakkoja tulossa korkeintaan.

    Äänestä

  • syyttäjää kirjoitti:

    Vai voit painostaa syyttäjää!
    Sehän on rikoksentekijöitten keino nykyään, painostetaan poliisia, painostetaan syyttäjää jne.
    Liian monet syyttäjät ovatkin tämän vuoksi jättäneet tehtävänsä ja siirtyneet muualle, kun eivät ole kestäneet näitten epäiltyjen painostamista.

    Yleensä esitutkinassa poliisi painostaa epäiltyä, asianomistajaa, todistajaa, kuultavaa.
    Sitä on siis liikkeellä.

    Vai olenko väärässä?

    Äänestä

  • molemmin puolin kirjoitti:

    Yleensä esitutkinassa poliisi painostaa epäiltyä, asianomistajaa, todistajaa, kuultavaa.
    Sitä on siis liikkeellä.

    Vai olenko väärässä?

    Joo, täysin väärässä. Tuo, että poliisi painostaa on vain sinun mielipiteesi, mutta katsotaanpa asiaa hieman muualtakin, kuin epäillyn kantilta.
    Poliisin tehtävänä on epäillä, kun lain mukaan on syytä.
    Syyttäjän tehtävänä on syyttää, kun siihen on todennäköiset syyt.
    Molemmille maksetaan verovaroin siitä palkkaa.
    Epäillyn oikeus on puolustautua, mutta painostaminen hipoo jo rikosta, olenko väärässä??

    Äänestä

  • syyttäjää kirjoitti:

    Vai voit painostaa syyttäjää!
    Sehän on rikoksentekijöitten keino nykyään, painostetaan poliisia, painostetaan syyttäjää jne.
    Liian monet syyttäjät ovatkin tämän vuoksi jättäneet tehtävänsä ja siirtyneet muualle, kun eivät ole kestäneet näitten epäiltyjen painostamista.

    on hieman rankka sana, mutta kyllä syyttäjäkin ymmärtää, että ihan kaikenlaisten juttujen tutkintaa ei kannata loputtomuuksiin harrastaa. Kyllä syyttäjälle voi tehdä lisätutkintapyynnön jos laiskat poliisit vie asian syyttäjälle kysymättä epäillyltä loppulausuntoa. Miten ihmeessä epäilty muuten voisi saada itselleen edullisia juttuja tutkitettua. Poliisihan tutkii/hutkii vain sellaisia asioita mitkä ovat oleellisia epällyn päänmenoksi. Eli tasapuolisuudesta ei ole tietoakaan. Jos epäilty tekee lisätutkintapyynnön on kenenkään kovin vaikea asiasta kieltäytyä jos se on edes suhteellisen asiallinen. Tietenkin voi sopia syyttäjän kanssa, että jos syytteitä ei tule niin ei tarvitse tutkiakaan. Kyllä syyttäjän kanssa voi asioista keskustella. Tosin en ole niin joutunut tekemään kuin kerran. Itse asiassa syyttäjät on huomattavasti asiallisempia keskustelukumpaneita kuin poliisit, jotka ovat tottuneet vain käskyttämään. Poliiseissakin korkeampi asema ilmeisesti johtaa myös parempaan keskustelutaitoon. Ylikonstaapeleilta ja siitä alaspäin ei kannata liikaa toivoa, pikkunilkkeja kun ovat.

    Äänestä

  • painostaminen kirjoitti:

    on hieman rankka sana, mutta kyllä syyttäjäkin ymmärtää, että ihan kaikenlaisten juttujen tutkintaa ei kannata loputtomuuksiin harrastaa. Kyllä syyttäjälle voi tehdä lisätutkintapyynnön jos laiskat poliisit vie asian syyttäjälle kysymättä epäillyltä loppulausuntoa. Miten ihmeessä epäilty muuten voisi saada itselleen edullisia juttuja tutkitettua. Poliisihan tutkii/hutkii vain sellaisia asioita mitkä ovat oleellisia epällyn päänmenoksi. Eli tasapuolisuudesta ei ole tietoakaan. Jos epäilty tekee lisätutkintapyynnön on kenenkään kovin vaikea asiasta kieltäytyä jos se on edes suhteellisen asiallinen. Tietenkin voi sopia syyttäjän kanssa, että jos syytteitä ei tule niin ei tarvitse tutkiakaan. Kyllä syyttäjän kanssa voi asioista keskustella. Tosin en ole niin joutunut tekemään kuin kerran. Itse asiassa syyttäjät on huomattavasti asiallisempia keskustelukumpaneita kuin poliisit, jotka ovat tottuneet vain käskyttämään. Poliiseissakin korkeampi asema ilmeisesti johtaa myös parempaan keskustelutaitoon. Ylikonstaapeleilta ja siitä alaspäin ei kannata liikaa toivoa, pikkunilkkeja kun ovat.

    Täytyy myöntää, että olet melkoisesti hajuilla, mutta katsot asioita vain omalta kantiltasi.

    Otetaan esimerkkinä vaikka Helsinki. Siellä poliisille tehdään vuosittain n. 60.000 rikosilmoitusta rikoslakirikoksista. Tutkijoita on muutama sata niitä hoitamassa. Eli jokaiselle tulee vuosittain satoja juttuja. Jos jokaiseen juttuun liittyy vaikka 5-6 kuuluselua, niin niitä pitää tehdä vuodessa tuhansia. Juttujen joukossa on tietysti runsaasti ufojuttuja, joitten tutkinta onkin kaikkein työläin, sillä niiden tekijät ovat juuri niitä, jotka ovat kanteluherkinpiä. Näin kuulustelujan lisäksi kuulustelijat vastailevat näitten tekemiin kanteluihin, mikä entisestään vähentää työhön käytettävää aikaa. Jos taas kuulustelijalla on jossain jutussa vanki tai useampi, niin eipä etene muitten juttujen tutkinta ainakaan viikkoon. Niin moninutkaiseksi on Eduskunta tämänkin säätänyt.

    Entäs syyttäjä. Syyttäjähän saa eteensä ns. valmiin pöytäkirjan, jossa saattaa olla poliisin kuukausien, ehkä vuosien työ. Paljon helpompi sitä on tutkia pöydän ääressä, kuin haalia kuulusteltavia kuulusteluun ympäri maailmaa.
    Myönnettäköön, että poliisi laittaa syyttäjälle pöytäkirjoja melko herkästi tekemättä itse ratkaisua, mutta se johtuu osittain työpaineista ja osittain siitä, että syyttäjä on poliisin esimies ja hänellä on ratkaisupakko.

    Äänestä

  • melkoisesti kirjoitti:

    Täytyy myöntää, että olet melkoisesti hajuilla, mutta katsot asioita vain omalta kantiltasi.

    Otetaan esimerkkinä vaikka Helsinki. Siellä poliisille tehdään vuosittain n. 60.000 rikosilmoitusta rikoslakirikoksista. Tutkijoita on muutama sata niitä hoitamassa. Eli jokaiselle tulee vuosittain satoja juttuja. Jos jokaiseen juttuun liittyy vaikka 5-6 kuuluselua, niin niitä pitää tehdä vuodessa tuhansia. Juttujen joukossa on tietysti runsaasti ufojuttuja, joitten tutkinta onkin kaikkein työläin, sillä niiden tekijät ovat juuri niitä, jotka ovat kanteluherkinpiä. Näin kuulustelujan lisäksi kuulustelijat vastailevat näitten tekemiin kanteluihin, mikä entisestään vähentää työhön käytettävää aikaa. Jos taas kuulustelijalla on jossain jutussa vanki tai useampi, niin eipä etene muitten juttujen tutkinta ainakaan viikkoon. Niin moninutkaiseksi on Eduskunta tämänkin säätänyt.

    Entäs syyttäjä. Syyttäjähän saa eteensä ns. valmiin pöytäkirjan, jossa saattaa olla poliisin kuukausien, ehkä vuosien työ. Paljon helpompi sitä on tutkia pöydän ääressä, kuin haalia kuulusteltavia kuulusteluun ympäri maailmaa.
    Myönnettäköön, että poliisi laittaa syyttäjälle pöytäkirjoja melko herkästi tekemättä itse ratkaisua, mutta se johtuu osittain työpaineista ja osittain siitä, että syyttäjä on poliisin esimies ja hänellä on ratkaisupakko.

    se mitä itselle käy. Eikä kukaan muukaan oikeasti aja kuin omia etujaan.

    Ja hesan jutuista en mitään tiedä, ainut kokemus on pienen "persreijän" poliisin toiminnasta. Pikkupaikkakunnalla missä ihmiset tuntee toisensa paremmin asiat saavat aivan uutta väriä.

    Äänestä

Jos syyte on rankka ja kuulustelu "heppoinen" nosta syyte virkavirheestä.

Äänestä
  • Taidat olla enemmänkin lakia lukenut kun noin hyviä neuvoja osaat jakaa.

    Äänestä

Patu oli kuulemma meinannut jäädä alle 300:n metrin päässä menneestä autosta ja välissä 50:n metrin metsäkaistale ja syvä oja.
No poliisihan ottaa tietysti melkein yliajaneelta kortin pois kateellisen naapurin lausunnon perusteella.
Kyllä näin voidaan toimia jos on samaa metsästysseuran porukkaa ja kunnon selkään puukottajia ja veljeiluíjöitä.

Äänestä
  • Joo, kerrotko vielä mistä syytettiin ja paljonko kakkua SYYTÖN sai?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kovasti hämmästelen kirjoitti:

Erään rouvan mielestä ajoin autolla liian läheltä häntä ja hän päätti tehdä rikosilmoituksen.
Todistajia tai näkijöitä ei ole.

Hän kertoo kuulustelupöytäkirjassaan, että hän pimeällä käveli tien oikeaa reunaa ja hänen tarkoitus oli mennä tien yli kun ajoin hänen ohitseen "todella läheltä". Hän kertoo, että jos hän olisi ottanut askeleenkin tielle niin hän olisi varmasti jäänyt auton alle. Kapealla kadulla ei ole suojatietä eikä jalkakäytäviä.

Neljä kuukatta tapahtuman jälkeen jouduin kuulusteltavaksi ja rikosnimike-epäily oli törkeän pahoinpitelyn yritys!

Ongelmaksi muodostui se, että ajelen kyseisen rouvan ohi päivittäin enkä voi muistaa miten ja olenko ylipäätääm ajanut neljä kuukautta aiemmin hänen ohitseen.

En osannut kertoa poliisille muuta kuin yleisellä tasolla, että en ole koskaan yrittänyt ajaa kenenkään päälle tai edes vaarantanut jalankulkijan turvallisuutta.

Syyttäjälle poliisilta paperit menivät edelleen törkeän pahoinpitelyn yrityksenä.
Syyttäjä nosti syytteen liikenteen vaarantamisesta ja se menee jossakin vaiheessa oikeuteen. Todistajana on nyt sitten tuo asianomistaja.

Ihmetyttää vain tuo rankka rikosnimike.
Maalaisjärjellä ajateltuna tuollainen rikoisnimike toteutuu vain, jos ihan oikeasti yrittää ajaa jonkun päälle eikä osu - tästähän edes asianomistaja ei syytä vaan kertoo, että "olisi jäänyt autoni alle mikäli olisi ylittänyt tien".


Kuulustelun tehnyt nuorempi konstaapeli oli aika koppava ja ylimielinen.
Vaatimuksiini käydä paikalla katsomassa tilannetta hän vain vastasi, ettei tarvitse.

Jouduin puutteellisen kuulustelun vuoksi toimittamaan syyttäjälle valokuvia ja karttoja paikasta, jossa vaaratilanteen väitettiin tapahtuneen.

Onko poliisilla vastuuta tuosta rikosnimikkeestä ja sen käytöstä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu