Meillä 2,5-vuotias poika, joka ei kertakaikkiaan ole oppinut puhumaan. Omaa höpötystä on vaikka millä mitalla ja ehkä n. 20 sanaa tulee, joista osa ihan omia väännöksiä, niitäkin sanoo harvakseltaan. Tähän asti poika on ollut kotihoidossa. Nyt kun kakkonen syntyi, niin sanoja tullut vähän enemmän. Puheterapiaan pitkät jonot ja ajateltiin koittaa, olisiko puolipäivähoidosta apua. Neuvolaterkkarin mielestä hyvä idea.
Onko kellään kokemuksia vastaavasta tilanteesta ja onko auttanut? Kiinnostaisi myös kokemukset siitä, kuinka nopeasti on kehitystä tapahtunut.
Onko kellään kokemuksia vastaavasta tilanteesta ja onko auttanut? Kiinnostaisi myös kokemukset siitä, kuinka nopeasti on kehitystä tapahtunut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
laittaa poika yksityiseen puheterapiaan?
Ja kannattaa pyytää siitä lausunto, että lapsi tarvitsee sitä kuntoutuksen vuoksi, ja vedota juuri pitkiin puheterapiajonoihin. Nimittäin useissa kunnissa tuo on maksutonta, ja sitten on sekin seikka, että kyllä on vahvemmilla niissä jonoissakin sellainen lapsi, jonka ongelmista on huomiot myöskin "ns. virallisilla tahoilla". Eli tekiskä suositukset vaikkapa neuvolan terkkari, ja nimenomaan puheen viivästykseen, jos on huolissaan.
Mutta, ei ne kaikki lapset ala puhumaan kovin nuorina. Meilläkin poika oli vähän samanlainen, mutta sitten kun alkoi puhumaan, niin puhe tuli "valmiimpana". Ja todella nopeasti kehittyi. Nykyään ei sitten ole hiljaa juurikaan ;) Eikä olla yhtään huolissaan enää, tosin itse en ollut aikaisemminkaan, vaikka neuvolassa oltiin...
Mites teillä muuten se puheenymmärryspuoli?
Jos lapsella on viivästynyt puheenkehitys, ei siinä pelkkä päivähoito auta.
Myös päivähoidossa olevat puheen viivästymisestä "kärsivät" lapset ohjataan puheterapiaan.
Ei siitä osa-aikahoidosta haittaakaan ole varmastikaan. Esimerkiksi meidän kunnassa ei ollut puheterapeuttia, lapseni puheterapia viivästyi kolme vuotta. Mutta samaan aikaan oli olemassa päivähoidon puheterapeutti, johon minun lapseni ei päässyt, koska ei ollut päivähoidossa. Ja siis ihan siksi, että en voinut laittaa kunnalliseen. Kaikki lapset, jotka olivat yksityisessä päivähoidossa kuuluivat tuon avohuollon terapeutin vastuulle (jota ei siis ollut, kun ei saatu virkaa täytettyä). Lopulta kiristämällä näyttää, että terapiat alkavat juosta, Mutta kolme tärkeää vuotta on kulunut, lapsi on pian kuusivuotias.
Ilman virallisia tukijoita ei kaikissa paikoin pääse mihinkään. Siinä ei lähetteetkään auta, meillä niitä oli kyllä ihan erikoissairaanhoidostakin, mutta koska lapsen vaikeudet eivät ole tarpeeksi suuria, ei sitä kautta saa itse terapiaa, eikä kelan kustantamaa.
Meillä tosin ongelma on erityyppinen, eli sanoja kyllä on paljon, mutta puhe on erittäin epäsevää, ja tuossa ymmärryspuolessa häikkää myös.