Ensin täytyy pitää esipuhe, ettei tule väärinkäsityksiä. Arvostan suuresti Ismon taidetta kautta linjan ja miehen muuntautumiskyky on aivan käsittämätön. Teholla-konsertit ovat huikeita. Blanco Spiritualsin biisit ovat hyvin tehtyjä ja esitettyjä.
Mutta kyllä minä kaipaan Säätiötä ja sen reimaa kitarabändirokkia. Ruuhkainen taivas sekä Minä ja pojat olivat minulle henkilökohtaisesti L'Amourhan (tai ehkä pienin varauksin Taiteilijaelämää-albumin) ilmestymisen jälkeen suurimpia tapauksia musiikin alalla.
Olenko poikkeus Alanko-fanien joukossa? Vai jakaako joku kaipuuni?
Mutta kyllä minä kaipaan Säätiötä ja sen reimaa kitarabändirokkia. Ruuhkainen taivas sekä Minä ja pojat olivat minulle henkilökohtaisesti L'Amourhan (tai ehkä pienin varauksin Taiteilijaelämää-albumin) ilmestymisen jälkeen suurimpia tapauksia musiikin alalla.
Olenko poikkeus Alanko-fanien joukossa? Vai jakaako joku kaipuuni?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä ja pojat todellakin loistava levy! Mutta Ruuhkainen taivas ehkä jossain vähän puolenvälin yläpuolella Ismon tuotannosta, siinä jotenkin jo pysty aavistamaan et säätiö kuopataan. Hyvä levy sekin on, mutta on Ismo parempiakin tehny mielestäni ja aika montakin.
Ismo Alanko Teholla-konserttisalikiertueen keikalla ollessa ei kaivannut mitään muuta.
kuvia tuolta kirtueelta
http://www.sami.fi/photo/ismo_alanko_teholla_14032008/index.html
Totta, suuri on kunnioitus ja arvostus ja myös luottamus Ismon tekemisiin, mutta olen itsekin jo kotvasen kaivannut Säätiön elämänenergiaa, iloista taiturointia ja loistavia muusikoita... se oli kyllä bändi...
Onneksi oli juhannusiltamat mikä sekin osoitti soittajien monipuolisuuden ja tekemisen meiningin.Käsittääkseni Ismo ei juurikaan pakittele, olkoon niin, mutta.. paatoskaan ei ole hyväksi.. liian pitkään.
menee bändeistä kirkkaasti mulla yli muun, mutta nyt Teholla-duo on virkistänyt olotilaani lähes yhtä hyvin. Säätiön vallatonta meininkiä oli hieno seurata ja se menee listallani kolmanneksi. Ismon muuntautumispiirre on todella kunnioitettava. Se pitää mielenkiinnon yllä, sillä koskaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tulee. Toivon Ismolle monia luovia vuosikymmeniä tästä eteenpäinkin.
on niin ,että hassisen kone on kovin.
Myöhaisherännäisenä löysin Ismon musiikin vasta viimeisimmän Säätiön aikana ja se tärähti tajuntaan sellaisella voimalla, että kaipaan sitä kokemusta edelleenkin. Onneksi edes Juhannusiltamissa nähtiin Säätiön Pojat! Nautin suunnattomasti kaikesta Ismon musiikista, mutta kaipailen jälleen rock-keikkoja.