Cites hyvä homma?

Onhan se hienoo et "valvotaan" salakuljetusta..
Mutta, en oo niin vakuuttunu tästä tavasta!!
Sanotaan että mun kilpparit saa poikasia.. ei mul
oo niin hyvä palkka että voisin ihan tosta noin
vaan hankkia kaikille citespaperit!
tai jos oon ostamas konnaa... vaihtoehtona on
maksaa 500 tai 2500... kummankohan valitsen?!
pelkästä paperista pitäs muka maksaa pari tonnii.
mä ymmärtäisin jos ero ois pari sataa.. mutta toi
on jo vähän kohtuutonta! musta toi oikeen
yllyttää porukkaa ostaa kilppareita ilman
papereita!!!
ei se että ei ole citesiä tarkota välttämättä
että eläin on otettu luonnosta!!
Se saattaa johtua ihan vaan siitä että Cites on
niin kallis..

Ottakaapa kantaa.
13454
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Useat Suomessa syntyvät Cites-lajien poikueet
ovat kooltaan jopa 20 (kun lasketaan esim. yhden
liskonaaraan koko vuoden munat
samaan "poikueeseen") ja haetaan lupa kerralla
kaikille, eikä jokaiselle erikseen. On vain
harvoja lajeja, joille kannattaa hakea yhdelle
tai kahdelle yksilölle kerrallaan. Sama on mm.
maakonnien kohdalla, voit hakea luvan esim. 10
poikaselle, vaikka niitä tulisikin kerralla vain
vaikka 3, kyllä niitä myöhemmin siunaantuu lisää
(tai ainakin niin toivoo).

CITES on ainut järkevä tapa sivistyneessä
maailmassa valvoa näiden lajien laillista kauppaa
(tiedän hyvin omakohtaisesta kokemuksesta, ettei
tämä toimi yhtä hyvin kaikkialla maailmasta).

Toiminta on kuitenkin aina ihmisestä kiinni. Moni
ihminen nykyään kysyy "paperit" CITES-lajeilta,
ja se on mielestäni oikeanlaista toimintaa. Jos
haluaa ostaa/myydä laittoman/luvattoman eläimen,
sekin on ihan jokaisen omassa harkinnassa.

Tällä CITESillä ei niinkään pyritä
hankaloittamaan eläinten lisäännyttämistä
vankeudessa, päin vastoin. Tämä on suunnattu
nimenomaan luonnostapyydettyjä eläimiä tuovia ja
vieviä vastaan, koska ei milloinkaan ole paras
mahdollinen vaihtoehto, että eläin riistetään
luonnossa omasta elinympäristöstään terraariion.
Eri asia on terraariossa aina eläneelle,
ne "eivät tiedä paremmasta" ja ovat varmasti ihan
tyytyväisiä, kun niille suodaan tietyt
peruselementit (esim. tilaa tarpeeksi ja
oikeanlaista ruokaa).

Äänestä
  • mitä se cites sitten kerralla maksaa esim
    oletetulle 10 poikaselle ?
    Konnaa ostaessani törmäsin useisiin tapauksiin
    joissa konnan myyjä kertoi että konnalla ei ole
    cites papereita koska se on niin kallista!

    Yhdestä eläinkaupasta saisi nyt kreikankonnan suht
    (?) halvalla.. ne on noin vuoden vanhoja.. onko
    ne "liian nuoria" (siis on ne luovutus ikäsiä)
    mutta onko niin nuoret kriittisemmässä iässä
    hoitoa ajatellen?
    Nämä poikaset tulee saksasta..onko mahdollista
    että ne vilustuu tai stressaantuu matkalla tänne.

    Äänestä

  • juku kirjoitti:

    mitä se cites sitten kerralla maksaa esim
    oletetulle 10 poikaselle ?
    Konnaa ostaessani törmäsin useisiin tapauksiin
    joissa konnan myyjä kertoi että konnalla ei ole
    cites papereita koska se on niin kallista!

    Yhdestä eläinkaupasta saisi nyt kreikankonnan suht
    (?) halvalla.. ne on noin vuoden vanhoja.. onko
    ne "liian nuoria" (siis on ne luovutus ikäsiä)
    mutta onko niin nuoret kriittisemmässä iässä
    hoitoa ajatellen?
    Nämä poikaset tulee saksasta..onko mahdollista
    että ne vilustuu tai stressaantuu matkalla tänne.

    http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/CITES/cites.htm

    tuolta löytyy suomenkieliset CITES-sivut Suomen
    ympäristökeskuksen sivujen alta.

    Sieltä löytyi mm. tieto, että "CITES-todistus
    maksaa 200 mk ja on voimassa toistaiseksi." En
    tosin tiedä, tarkoittaako se juuri tätä tapausta
    (poikuetta), mutta selvittelen asiaa edelleen.

    Vuoden vanha on edelleen siinä iässä, että jos
    nyt sattuu sairastumaan, se on usein vakavampaa
    ja hankalampaa hoitaa kuin aikuisilla
    (erityisesti ilm. kreikankonnilla, joiden RNS
    tuntuu olevan sitkeää lajia)... Poikaset varmasti
    stressaantuvat ja jopa todennäköisesti vilustuvat
    matkalla Saksasta tänne. Se tosin riippuu
    käsittelijöistä siellä ja täällä päässä ja hiukan
    myös sääoloista ja muista sattumista.

    Äänestä

  • juku kirjoitti:

    mitä se cites sitten kerralla maksaa esim
    oletetulle 10 poikaselle ?
    Konnaa ostaessani törmäsin useisiin tapauksiin
    joissa konnan myyjä kertoi että konnalla ei ole
    cites papereita koska se on niin kallista!

    Yhdestä eläinkaupasta saisi nyt kreikankonnan suht
    (?) halvalla.. ne on noin vuoden vanhoja.. onko
    ne "liian nuoria" (siis on ne luovutus ikäsiä)
    mutta onko niin nuoret kriittisemmässä iässä
    hoitoa ajatellen?
    Nämä poikaset tulee saksasta..onko mahdollista
    että ne vilustuu tai stressaantuu matkalla tänne.

    Virpi tuossa jo kirjoittikin linkin CITES-
    todistusta koskeville nettisivuille ym.
    tarpeellista. :-)

    Vielä selvennykseksi: CITES-todistus maksaa n.200
    mk (viimeksi kun ostin pari vuotta sitten
    päivägekkopoikasille, maksoi muistaakseni n.150
    mk pk). Todistuksen voi hakea koko poikueelle,
    esimerkkisi mukaan 10 kilpparinpoikaselle
    todistus maksaa siis YHTEENSÄ sen pari sataa, ei
    10x200 mk. Useita kertoja vuodessa muniville
    lajeille voi todistuksen hakea vaikkapa kerran
    vuodessa; itse olen hakenut saman pariskunnan
    poikasille kerran vuodessa yhden todistuksen. Eli
    kun gekot munivat kerralla 1-2 munaa, ei jokaisen
    muninnan jälkeen kannata hakea todistusta vaan
    vaikkapa 20 poikaselle kerralla.

    Ensimmäisen kysyjän viestistä vielä kommenttia:
    jos ja kun laittomasti maahantuodut maakonnat
    maksavat usein n.500 mk ja lailliset n.2500 mk,
    ei erotus muodostu CITES-todistuksen hinnasta
    vaan kasvattamiseen menneestä ajasta, energiasta
    ja rahasta...

    Äänestä

  • marika rökman kirjoitti:

    Virpi tuossa jo kirjoittikin linkin CITES-
    todistusta koskeville nettisivuille ym.
    tarpeellista. :-)

    Vielä selvennykseksi: CITES-todistus maksaa n.200
    mk (viimeksi kun ostin pari vuotta sitten
    päivägekkopoikasille, maksoi muistaakseni n.150
    mk pk). Todistuksen voi hakea koko poikueelle,
    esimerkkisi mukaan 10 kilpparinpoikaselle
    todistus maksaa siis YHTEENSÄ sen pari sataa, ei
    10x200 mk. Useita kertoja vuodessa muniville
    lajeille voi todistuksen hakea vaikkapa kerran
    vuodessa; itse olen hakenut saman pariskunnan
    poikasille kerran vuodessa yhden todistuksen. Eli
    kun gekot munivat kerralla 1-2 munaa, ei jokaisen
    muninnan jälkeen kannata hakea todistusta vaan
    vaikkapa 20 poikaselle kerralla.

    Ensimmäisen kysyjän viestistä vielä kommenttia:
    jos ja kun laittomasti maahantuodut maakonnat
    maksavat usein n.500 mk ja lailliset n.2500 mk,
    ei erotus muodostu CITES-todistuksen hinnasta
    vaan kasvattamiseen menneestä ajasta, energiasta
    ja rahasta...

    Pitääkö se hakea heti poikasten synnyttyä vai
    kuinka vanhaksi se saa kasvaa ennen kuin sen
    hakee?

    Äänestä

  • Wille kirjoitti:

    Pitääkö se hakea heti poikasten synnyttyä vai
    kuinka vanhaksi se saa kasvaa ennen kuin sen
    hakee?

    Mun käsittääkseni (ja en ole nyt se ekspertti) se
    lupa pitää vain hakea ennen kuin eläimen myy. Eli
    joko etukäteen, heti synnyttyä tai miten vaan,
    mutta ennen poismyyntiä.

    Käsittelyaika on noin 2 vk.

    Äänestä

Eli kun omistaja sanoo että konnalla ei ole
Citesiä koska se on niin kallis.. niin se puhuu
suomeksi sanottuna p...kaa!! =(
Mutta.. miten ois tällänen vaihtoehto että tää
myytävän konnan vanhemmilla ei oo cites
todistusta.. saako citesin konnalle jonka
vanhemmilla ei papereita ole?!
tää on kyl tosi ihme juttu!
Ja toi juttu et ne tuo noin nuoria konnia tänne
kylmään suomeen silläkin uhalla et ne sairastuu
=((( mikä se RHN, vai mikä se ny oli.. Joku
tauti?!

Äänestä
  • eli runny nose syndrom eli suomeksi nuha.
    Konnilla yleinen kuljetusten yhteydessä tuleva
    vaiva.

    Citesin voi saada myös vanhemmille joilla ei ole
    CITEStä muutamin edellytyksin. Se vaatii jo
    enemmän selittämistä.

    Jos maakonnat on tuotu maahan esim. ennen kuin
    CITEStä olikaan, se on hyvä selitys. Se vaan
    pitää tosiaan hakemukseen laittaa.

    Muista keinoista en ole aivan varma.

    Ja KYLLÄ, jos omistaja sanoo, että konnalla ei
    ole CITEStä vain koska se on kallis (ja vielä
    puhuu useista sadoista tai tuhannesta markoista),
    hän puhuu ihan täyttä p****aa.

    Äänestä

  • Virpi Louhi kirjoitti:

    eli runny nose syndrom eli suomeksi nuha.
    Konnilla yleinen kuljetusten yhteydessä tuleva
    vaiva.

    Citesin voi saada myös vanhemmille joilla ei ole
    CITEStä muutamin edellytyksin. Se vaatii jo
    enemmän selittämistä.

    Jos maakonnat on tuotu maahan esim. ennen kuin
    CITEStä olikaan, se on hyvä selitys. Se vaan
    pitää tosiaan hakemukseen laittaa.

    Muista keinoista en ole aivan varma.

    Ja KYLLÄ, jos omistaja sanoo, että konnalla ei
    ole CITEStä vain koska se on kallis (ja vielä
    puhuu useista sadoista tai tuhannesta markoista),
    hän puhuu ihan täyttä p****aa.

    nyt taitaa tunteitten kuohahtaessa mennä vellit
    ja jauhot sekaisin, you know. kun joku myy konnaa
    ilman citesiä, hän todennäköisesti tarkoittaa
    citeskonnan olevan paljon kalliimpi. näin minulle
    on usein sanottu kun olen "tietämättömänä" asiaa
    kysellyt.

    ps. kuinkahan monella kokeneen tosiharrastajan
    konnalla on cites ? olen hankkinut kaikki konnani
    luopuvilta perheiltä, eikä citesin puute ole
    vaivannut minua. olenko moraaliton ? muuten
    konnat saattaisivat päätyä roskikseen tai metsään.
    minä tarjoan asialliset olot ja oikean hoidon
    parinkymmenen vuoden kokemuksella.

    Äänestä

  • cites kunniaan kirjoitti:

    nyt taitaa tunteitten kuohahtaessa mennä vellit
    ja jauhot sekaisin, you know. kun joku myy konnaa
    ilman citesiä, hän todennäköisesti tarkoittaa
    citeskonnan olevan paljon kalliimpi. näin minulle
    on usein sanottu kun olen "tietämättömänä" asiaa
    kysellyt.

    ps. kuinkahan monella kokeneen tosiharrastajan
    konnalla on cites ? olen hankkinut kaikki konnani
    luopuvilta perheiltä, eikä citesin puute ole
    vaivannut minua. olenko moraaliton ? muuten
    konnat saattaisivat päätyä roskikseen tai metsään.
    minä tarjoan asialliset olot ja oikean hoidon
    parinkymmenen vuoden kokemuksella.

    Niillä konnilla, jotka on hankittu ennen
    maahantuontikieltoa (joskus 70-luvun alussa tai
    aikaisemmin), ei luonnollisestikaan ole
    todistusta, eikä tälläisten konnien hankkiminen
    ole mitenkään moraalisesti väärin. Tämmöisillekin
    konnille kuitenkin halutessaan pystyy hakemaan
    CITES-todistuksen.

    Suurin osa ilman CITES-todistusta myytävistä
    konnista on kuitenkin paljon nuorempia, ja tuotu
    maahan laittomasti etenkin Välimeren maista
    lomamatkalta. Useissa turistikohteissa maakonnia
    kaupataan torilla pahvilaatikossa hinnan ollessa
    muutamaa kymppiä kappale. Nämä konnat on
    luonnollisesti pyydystetty lähipusikoista.
    Eläinten keruu luonnosta heikentää niiden kantaa,
    ja tekee lajeista monin paikoin uhanalaisia.
    Juuri tämän vuoksi Testudo-lajit kuuluvatkin
    CITES-sopimuksen piiriin! Näiden konnien
    ostaminen ON mielestäni moraalisesti
    arveluttavaa, ja etenkin niiden maahantuonti on
    aivan P*****stä!

    Äänestä

  • Marika Rökman kirjoitti:

    Niillä konnilla, jotka on hankittu ennen
    maahantuontikieltoa (joskus 70-luvun alussa tai
    aikaisemmin), ei luonnollisestikaan ole
    todistusta, eikä tälläisten konnien hankkiminen
    ole mitenkään moraalisesti väärin. Tämmöisillekin
    konnille kuitenkin halutessaan pystyy hakemaan
    CITES-todistuksen.

    Suurin osa ilman CITES-todistusta myytävistä
    konnista on kuitenkin paljon nuorempia, ja tuotu
    maahan laittomasti etenkin Välimeren maista
    lomamatkalta. Useissa turistikohteissa maakonnia
    kaupataan torilla pahvilaatikossa hinnan ollessa
    muutamaa kymppiä kappale. Nämä konnat on
    luonnollisesti pyydystetty lähipusikoista.
    Eläinten keruu luonnosta heikentää niiden kantaa,
    ja tekee lajeista monin paikoin uhanalaisia.
    Juuri tämän vuoksi Testudo-lajit kuuluvatkin
    CITES-sopimuksen piiriin! Näiden konnien
    ostaminen ON mielestäni moraalisesti
    arveluttavaa, ja etenkin niiden maahantuonti on
    aivan P*****stä!

    totta!! Viime keväänä kyllä kertyi adrenaalia
    tosi rutkasti Tunisiassa, kun konnia oli joka
    kadunkulmassa laatikoissa pinoittain ja
    poikittain! Kokoa oli viitsen senttiä ja hintaa
    viitisen kymppiä! Ja kilpikonna ihmisenä minä
    tyhmä yritin viikon aikana selittää noille
    tunteettomille ihmisille, miksei konnia saisi
    kerätä aavikolta ja myydä pohjoismaalaisille tai
    kelleen. Tuloksena oli että minulle naurettiin ja
    yksi "ystävällinen" herra olisi alkanut
    pyörittäää kanssani oikein kauppaa! Hän olisi
    lähettänyt minulle postipakettina parikymmentä
    konnaa ja minä hänelle "suuret rahat"! Vihaksi
    pisti!Cites kunniaan!!!

    Äänestä

  • Lillin-täti kirjoitti:

    totta!! Viime keväänä kyllä kertyi adrenaalia
    tosi rutkasti Tunisiassa, kun konnia oli joka
    kadunkulmassa laatikoissa pinoittain ja
    poikittain! Kokoa oli viitsen senttiä ja hintaa
    viitisen kymppiä! Ja kilpikonna ihmisenä minä
    tyhmä yritin viikon aikana selittää noille
    tunteettomille ihmisille, miksei konnia saisi
    kerätä aavikolta ja myydä pohjoismaalaisille tai
    kelleen. Tuloksena oli että minulle naurettiin ja
    yksi "ystävällinen" herra olisi alkanut
    pyörittäää kanssani oikein kauppaa! Hän olisi
    lähettänyt minulle postipakettina parikymmentä
    konnaa ja minä hänelle "suuret rahat"! Vihaksi
    pisti!Cites kunniaan!!!

    Heitänpä minäkin lusikkani soppaan tässä Cites-
    keskustelussa..Olen surffaillut ympäri nettiä,
    käynyt myös useaan kertaan Ympäristökeskuksen
    sivuilla ja etsinyt lajilistoja Citestä
    vaativista matelijoista. Listoja kyllä olen
    löytänyt, mutten etsimääni..Nimittäin: Kenian
    hiekkaboa ( tai Itä-Afrikan hiekkaboa, tunnetaan
    molemmilla nimillä, yleisemmin kuitenkin Kenian
    hiekkaboa )Eryx colubrinus loveridgei kuuluu
    käsitykseni mukaan näihin Cites-lajeihin. Tai on
    ainakin kuulunut, miksi sitä ei siis löydy
    listoilta? Listoilta löytyy kyllä "Javelin
    sandboa" eli Eryx javelus, eikö Eryx colubrinus
    loveridgei sitten kuulukaan enää Citeksen pariin?
    Onko kenelläkään tietoa asiasta?

    Äänestä

  • M kirjoitti:

    Heitänpä minäkin lusikkani soppaan tässä Cites-
    keskustelussa..Olen surffaillut ympäri nettiä,
    käynyt myös useaan kertaan Ympäristökeskuksen
    sivuilla ja etsinyt lajilistoja Citestä
    vaativista matelijoista. Listoja kyllä olen
    löytänyt, mutten etsimääni..Nimittäin: Kenian
    hiekkaboa ( tai Itä-Afrikan hiekkaboa, tunnetaan
    molemmilla nimillä, yleisemmin kuitenkin Kenian
    hiekkaboa )Eryx colubrinus loveridgei kuuluu
    käsitykseni mukaan näihin Cites-lajeihin. Tai on
    ainakin kuulunut, miksi sitä ei siis löydy
    listoilta? Listoilta löytyy kyllä "Javelin
    sandboa" eli Eryx javelus, eikö Eryx colubrinus
    loveridgei sitten kuulukaan enää Citeksen pariin?
    Onko kenelläkään tietoa asiasta?

    ...löytyy ainakin koko boidae spp. eli jos se on
    laskettu sen alle? (En sano varmaksi, kun en ole
    käärmetaksonomiaekspertti.)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kenen hyöty kirjoitti:

Onhan se hienoo et "valvotaan" salakuljetusta..
Mutta, en oo niin vakuuttunu tästä tavasta!!
Sanotaan että mun kilpparit saa poikasia.. ei mul
oo niin hyvä palkka että voisin ihan tosta noin
vaan hankkia kaikille citespaperit!
tai jos oon ostamas konnaa... vaihtoehtona on
maksaa 500 tai 2500... kummankohan valitsen?!
pelkästä paperista pitäs muka maksaa pari tonnii.
mä ymmärtäisin jos ero ois pari sataa.. mutta toi
on jo vähän kohtuutonta! musta toi oikeen
yllyttää porukkaa ostaa kilppareita ilman
papereita!!!
ei se että ei ole citesiä tarkota välttämättä
että eläin on otettu luonnosta!!
Se saattaa johtua ihan vaan siitä että Cites on
niin kallis..

Ottakaapa kantaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu