Kyynelten sija
on syvällä silmissäni
ne ovat kuivuneet
jo kipeimmille muistoilleni
erojen unettomille öille.
Joita ennen
asui huulilla helmeilevä nauru
ja läsnä
oli lohduttavien käsien lämpö.
Murtumisen
kaiken katoamisen pelko olikin turha
yhtä varmasti ne palasivat
niin kuin saapuu uusien aamujen kajo
ja katoaa vanhojen öiden hämäryys.
Kuiskaukset korvalehdille
ohimoille unohtuvat huulet
sylien
ja ihojen väreilevä polte.
Näin oli tarkoitettu
16
549
Vastaukset
- padme_amidala
..mykistyneen hetken vietin runosi ääressä Linda : )
Tekstiäsi jäin mykistyneenä tuijottamaan.
Kiitos aamun upeasta lukuhetkestä : )- lindalinda1
sanoistasi, eilinen ja tämä runo nostatti paljon
mieleeni taakse jääneestä. Mutta elämä jatkuu,
sittenkin.
Kiitos Sinulle.
- runo64-1
...palasi takaisin
vaikka et sitä uskonut
kun tuska sydämessäsi meinasi
ylivallan saada kipeine muistoineen
rakkaudettomuuden ajasta.
huono yrittää aina peitota hyvän.
näin oli tarkoitettu
että sain taas aamussani nauttia hyvästä runostasi.
huippuhyvä hyvä upea linda!!!- lindalinda1
sidottava tähän runoon, ettei se joutuisi toisel-
le palstalle. Ajatukset, runon sielu on kaikkea
muuta kuin rakkautta. Mutta se jääköön tässä jul-
kaisematta.
Mutta uskon siihen, että näin oli tarkoitettu.
Kiitos Jouni, ainainen rinnalla kulkija ja ym-
märtäjäni.
- Flaika
että ilone olla pittää, muuten maito happanee.
NO tuo nyt loi kaukana karjalasta, mutta sulla on tuo iho niin lähellä, niin uskomattoman lähellä että ihan käy väreet.
huu... soot joskus pelottava vaikka et tarkoita :)- lindalinda1
sanotaanhan siellä, kun vaan muistais sen aina
tässä taapertaessa. Ja varsinkin sillon, kun
kuuppa on kukkuroillaan niitä ketutusaineksia.
Helkkarin hiano ja ravisuttava palaute mamman li-
kalta. Emmoo pelottava, soot nähny vääri =)
Kiitos !
Aikas kiva lähtee veke, hommiin ny.
- mies-v57
Vaikka se kaikki on jo kuin ohitse
kulkeneen karavaani nostattaman
hiekkapölyn laskeumaa. Keltaista
usvaa, kuuman auringon keilassa.
Kuin koko kesän luona viipyneet
valkoiset linnut, jotka muuttavat ja
ovat enään tummia pisteitä taivaan
sinisellä kannella. Muistoja eletystä.
Tuokiokuvia jostain, mitä piti
ystävyytenä, jonka kutsui kotiinsa.
Asetti kaiken valmiiksi ja sydämen
avoimeksi. Ja linnut muuttuivat tummiksi.
Tuttuna pitämänsä vieraiksi. Läheisinä
hellimänsä kaukaisiksi. Ja se on muisto.
Siinä on elämisen maku. Ja totuuden.
Kappale kirpeää hedelmän lihaa. Elävää.
Kuitenkin astuu uusia askelia ja uudet
linnut palaavat keväällä. On valmiimpi
niiden valkoiseen todellisuuteen. kypsempi
tapaamaan laulusta sen oikean ystävyyden.
On hyvä että on muistoja.
Opettamassa.
http://www.youtube.com/watch?v=pyx2n_p9OZ8
Kiitos runostasi.
Niin traagista kuin se
onkin, ihmisen kasvaminen
uusiin mittoihin on toisinaan
kivuliasta.
Pettymyksistä ulos kasvamista,
mutta samalla terapeuttinen
tapahtuma.
Puhdistautumista kuonasta.
Loistavasti sait tekstiisi
ilmaisua, ajatusta ja
tunnetta.
Huimaavan upeaa tekstiä, jossa
ei pohdita mahdollisia lukijamääriä,
vaan runon aitoa ydintä.
Viihdyin ja pidin.
Hieno runosi.
Voimia Loppiaiseesi.- lindalinda1
mikä oli kirjoitettu rivien väliin, on Sinulla
kummallinen katse ja ymmärrys.
Miten kaunista vertausta
' kuin koko kesän
luona viipyneet valkoiset linnut
jotka muuttavat
ja ovat enää tummia pisteitä
taivaan sinisellä kannella
muistoja eletystä '
Nimenomaan, onnellisia ja kipeitä muistoja ele-
tystä ja siitä, kuinka ne linnut muuttuivat tum-
miksi.
Olet löytänyt runoosi kaiken oleellisen siitä,
mitä minä en osannut kirjoittaa. Ja etenkin pää-
tös ' on hyvä että on muistoja - opettamassa '
Opinko mitään - en tiedä, mutta toivon niin.
Kiitän niin läheisestä runostasi, samoin kuin
siitä mitä omastani jälleen ylistävästi sanoit.
Leppoisaa loppiaisen jatkoa Sinulle.
Vielä silloin , kun aurinko paistoi
ja linnut lauloi, kukki kummut.
Rakkaus kauloi, sylissä piti ja
hehkussa lemmenliekin
hunajaa huulilta joimme.
Emmehän silloin
uskoneet et pilviset päivät tulevat.
jos ne tulee taidamme neki ohitella?
Vääjäämätön on elämäntie
niin se vaan vie,
elää pitää kipeätki hetket,
joista pisaroina virraks mereks,
sydän sielä suurin meri.
"Näin oli tarkoitettu"
"Murtumisen"
tiellä sielä ote heltiää,
rakkaudenkukka syvimmin itkee,
on teitä joita,
vierailee luona, on tunne
vahva side,ojentaa lohtua.
lindalindl1
Sydämen tuntevan tien se vie,
kuulemaan tuntemaan,
soi kuin silloin,
"saapuu uusien aamujen kajo"
Elämän vakkasessa kannamme niin paljon,
joista runoiks kiitos olet sommitellu.
Hyvää Loppiaista...Liisa toivottaa- lindalinda1
miten kauniin koskettavasti kirjoitatkaan, itse
en olisi edes taitanut tuota.
Mutta niinhän me aina uskomme, ettei niitä pilvi-
siä päiviä tule - että aurinko jaksaa paistaa
meille tänään, huomenna ja ylihuomennakin. Joskus
vaan käy toisin kuin toivotaan, halusimmepa tai
emme.
Tämä runoni on ihan suoraa elämästä muilta osin,
paitsi tuo rakkauden osuus. Sen kirjoitin kuin
sideaineeksi, että voin sen tälle sivustolle
laittaa. Runoon sisältyy kipeä asia, josta kyllä
jo nyt alan jotenkin selviämään. Siltikin, tämä
osa palautteestasi
' Murtumisen
tiellä sielä ote heltiää,
rakkaudenkukka syvimmin itkee,
on teitä joita,
vierailee luona, on tunne
vahva side,ojentaa lohtua '
sopii oikein hyvin asiaan. Kyllä ystävyydessäkin
tunnetaan rakkautta, jos ei muuta niin lähimmäi-
sen rakkautta. Yhtä lailla sen katkeaminen
koskee, kuin parisuhteenkin.
Uusien aamujen kajossa on aina toivo, toivo pa-
remmasta huomisesta.
Lämmin kiitos Liisa, kun kuljit rinnallani ja
jaoit tuntemuksiani.
Hyvää loppiaisillan jatkoa myös Sinulle ystäväni.
- AmandaK
Ei voi olla linda että just tänään tällasen runon kirjotit. Oon selvinny koko päivän itkemättä mut nyt meinas kyllä pato murtua.
Sanoit jollekin että elämä jatkuu sittenkin, onhan se niin, onhan?
Kiitos lindasein tästä.- lindalinda1
kun olisit lähempänä, ottaisin Sun syliin ja si-
littäisin uneen.
Jatkuu se elämä, toivottavasti myös siellä. Olet
niin lähellä sydäntäni, tietäisitpä vain.
Kiitos pikkuinen !
jäi historiaan päivä eilisen
huomisen tietää vain sen eläen
.......................
kevääseen tässä mennään
valo pitenee
pimeä lyhenee
..............
tuun sitten taas ensiyönä
että nukkuisit paremmin- lindalinda1
kiitos aivan ihanasta palautteestasi, Sinä rii-
mittelyjen mestarismies.
Niin, päivä pitenee pienin askelin kevättä kohti.
Mitä eilisistä, katse valoisaan huomiseen päin.
Kiitos !
PS
Mukava tietää, ettet ole unohtanut
' velvollisuuksiasi '
- pups
Ihminen unohtaa joskus (usein!) muistaa, että useimmat pelot ovat turhia ja kipeä on ajatus siitä, että ne muistot eivät palaa tai että ei koskaan enää saa kokea mitään niin tärkeää, että sen muisto avaa tiet kyynelten tulla.
Tällaisia ajatuksia runostasi, joka on hieno!- lindalinda1
on kummallinen kapistus, unohtaa jotain minkä it-
se haluaisi säilyvän ja toisaalta, pitää mielessä
sellaiset jutut, mitkä taas niemnomaan
haluaisikin jättää taakseen.
Niin kuin olen aina sanonut, Sinun palautteesi
on omalla tavallaan mielenkiintoista ja mieleistä
luettavaa.
Kiittää uninen linda pehmiää
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.315226- 363651
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833243- 112435
- 282006
- 121937
- 1631836
- 1051332
- 141238
- 1371134