Nätin tytön naiminen

sitähän ei voi kuin ihmetellä.Kun on kysymyksessä sama kusinen suolenpätkä

Vanha kansa väittää että "Rumassakin repussa voi olla hyvät evähät."

.."ja hyvä ajomies ajaa huonollakin kelillä!"

nätti tyttö välttämättä ole parempi missään suhteessa, mutta sanotaan että kauneus on katsojan silmissä. Eli jos on vain rumuutta näkevä pessimistinen/onttouttaan koliseva nuorimies, kaunis tyttö vähän tasapainottaa tätä kokonaisuutta. Eli sisäisesti ruma/epävarma mies voi tuntea olonsa täyteläisemmäksi kauniin naisen seurassa. Kauniita kasvoja katsellessa syntyy helposti niin ihania illuusioita ja hekumallisia ajatuksia.

Pillu se on siallaki, hah

ei se parempi ole vaan mukavampi kattella naidessa.

Siis on se nyt paljon mukavampaa jos nainen/tyttö on hyvän näköinen, kuin kauhee harppuuna. Eihän silloin edes ala seistä...

Mutta kaukki miehethän on sitä mieltä:

Että reikä se on rotallakin!

no ei sitä itekkään tekis mieli lähtee jonkun ällötyksen kanssa panemaan!!mut eihän sen tarvi tietty olla mikään kansikuvapojankaa..(taisi tulla nyt ääripäät...)
pitää siinä ihmisessä se jokin olla..seisoskohan miehelläkään jos ois joku matamimimmi???

Siinä vaiheessa kun jo ollaan sängyssä, en usko ulkonäöllä olevan kovin ratkaisevaa merkitystä. Sitä ennen se kuitenkin on tärkeää. Niin julman pinnalliselta kuin se kuulostaakin, ulkonäön ajatellaan kertovan jotain siitä, millainen nainen tai mies on äitinä tai isänä, vaimona tai miehenä, rakastajana... On niin kaunista sanoa että ihmisen sisin on tärkein. Ongelma on vain siinä, että me emme näe, emme kuule emmekä tunne toisen sisintä mitenkään muuten kuin hänen tekojensa, puheittensa ja ulkonäkönsä perusteella. Syvällinen tunteminen tietenkin kertoo, että mikä ns. pinnallinen seikka on lähellä kumppanin yksityistä minää eli sisintä, mikä taas lähellä julkista persoonaa eli sitä mitä halutaan sanoa pinnaksi tai kuoreksi.

Niinpä ulkonäön arvioiminen on yksi keino pyrkiä arvioimaan toista ihmistä pintaa syvemmältä. Eikä se aina pieleen mene. 'Pinnallinen' ihminen, joka pukeutuu muodin mukaan ja huolehtii muutenkin pikkutarkasti ulkonäöstään on ilmeisen kiinnostunut siitä, millaisen kuvan antaa itsestään ja haluaa vaikuttaa siihen mitä hänestä ajatellaan. Jos tällainen halu perustuu johonkin syvään tarpeeseen, voiko sitä sanoa pinnalliseksi - ainakaan moralisoivassa mielessä? Saman pinnallisuuden havaitseminen saattaa siis antaa vihjeen siitä, että nainen vartioi tiukasti julkista minäänsä ainakin seksisuhteen alkuvaiheessa. Tällä ajattelumallilla muuten voisi väittää, että vähän vähemmän pyntätyt naiset saattavat ainakin aluksi olla mukavampia sänkykavereita, heillä kun ei näytä olevan tarvetta minkäänlaisiin ylilyönteihin sängyssäkään - ainakaan julkikuvansa suojelemiseksi. Uskoo ken tahtoo - minä en kuitenkaan kokonaan.