Lämmönjakohuoneessa -10 pakkasella viisari pumpun perässä olevassa paisunnan haarassa nousee 3 bariin. Tuleeko tuo paine kalvon esijännityksestä. Eikö tuo ole energian tuhlausta pingottaa paisuntaa. Lämmönjakohuone on pakkasilla kuin vanha sukellusvene. Vettä tirsuaa kierteistä.
Paisunnan vaikutus
Pumppun paineeseen
81185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niinkun tiedät, vesi laajenee lämmetessään. Kun ulkona on kylmää, pattereiden menovesi on kuumaa ja paisunta-astia ottaa vastaan veden lämpöliikeen, eli laajentumisen.
Ulkolämpötilan noustessa ja samalla patteriveden viiletessä veden tilavuus pienenee ja paisunta-astia tyhjenee. Eli tarkoitus on pitää patterilinjojen staattinen paine samana ja pumpun dynaaminen paine pitää veden vaan liikkeessä. Jos omakotitalossa paineet on yli 3 bar, niin se on liikaa. Eli paisunta-astian esipaine on liian suuri, tai paisunta-astia on liian pieni.
Sopiva paine voisi olla 0,7-1,5 bar ja paisunta-astian koko valitaan karkeasti tilavuus = 0,1 * verkoston tilavuus
Wilo Stratos pumput, 2kpl. Ovatko invertterillä tai säätyykö virtaama automaattisesti (ei ole moottoriventtiiliä kuin KL puolella).
ko. pumput on ihan asiallisia. Ulkolämpötila ei vaikuta pumppujen toimintaa niin, että paineen nousisivat liikaa pakkasilla. Niissä on automaattinen tehonsäätö.
Kaukolämmössä tosiaan pattereiden menovettä säädetään KL-venttiileillä ainoastaa.
Onko laitteet uusittu lähiaikoina?
Mihin pumppujen nostokorkeus on säädetty?
Seinällä on kytkentäkaavio laitteista, tarkista pitääkö säätö yms. arvot paikkansa.
Eli nostokorkeus, paisunta-astian esipaine ja tilavuus.
Mitoittavat pumpun tehon kokonais-paine x virtaama. Kokonaispaineessa on nostokorkeus eli staattinen paine ja dynaaminen eli virtauksen paine. Nämä yhdessä ovat 2.8 bar ja varoventtiilillä muistaakseni 3 bar nimellispaine.
Pumpun mitoituksessa staattinen nostokorkeus on nolla ja siinä
huomioidaan vain putkiston painehäviöt.
Tosiaan koska putkisto on suljettu, korkeudella ei ole väliä. Vain putkiston oma painehäviö vaikuttaa virtaamaan. Nostokorkuden tulee taas olla vakio, eli paisunta-astian mitoitus on tarkeää. Muuten pakkasillä paineet on tapissaan ja keväällä ylimmät patterit ovat tyhjänä.
Tässä on kaksi kiertopiiriä iv ja radiaattorit. IV säätökäyrä ja toimintaselostus puuttuivat. Radiaattoriverkon menoveden lt 5 C alempi kuin pitäisi. Paineet 2.8 bar ja varoventtiilin arvo 3 bar. Paisunnat 1.5 bar. Venttiileillä 42 kPa ja 0.18 l/s radiaattoreille ja iv venttiili 57 kPa ja 0.21 l/s.
Stratos 50/1-12 sl nostokorkeudet. Radiaattoriverkossa til. 700 l, 25 kPa ja 0.52 l/s ja iv:ssä til. 300 l, 30 kPa ja 0.48 l/s.
Pumpun toimintapiste kiinnostaa.
Virtaama nousi melkein kaksin kertaiseksi. Haitannooko tuo.