Maataloustukiaisia korotetaan kilpaa elintarvikkeiden hintojen kanssa. Maatalousyrittäjien tuotantoa tuetaan lamaa ennen, laman aikana ja laman jälkeen...
Elintarvikkeiden hintoja nostetaan, olipa suomalaisilla maksukykyä tai sitten ei.
Näin yhä useampi suomalainen joutuu syömään vanhentuneita, kauppiaiden poisheittämiä kotimaisia elintarvikkeita, kun tuoreeseen tuotantoon ei ole rahaa. Leipäjonot ovat kasvaneet hurjaa vauhtia.
...
Ruuan hinta nousee yhä Suomessa
Ruuan hinta jatkaa nousuaan (Taloussanomat)
Elintarvikkeet kallistuvat yhä Suomessa, vaikka maailmalla hinnat ovat laskeneet. Eniten ovat kallistuneet maitotuotteet ja kananmunat.
Elintarvikkeiden hinnat nousevat yhä Helsingin Sanomien mukaan vaikka niiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet jo lähelle sitä lähtötasoa, josta ne kimposivat ylös vuoden 2006 lopulla.
Suomessa hinnat nousevat, koska hintaliikkeet ovat meillä olleet aikaisemmin pienempiä kuin muualla Euroopassa, arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän johtaja Perttu Pyykkönen.
Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna PTT:n arvion mukaan yli kahdeksan prosenttia edellisvuoden tasolta. Eniten ovat nousseet maitotuotteet ja kanamunat, noin viidenneksen. Leivät ja lihatuotteet ovat kallistuneet alle kymmenen prosenttia.
...
Suomessa maataloustukiaiset maksetaan kahdesti: suorana maanviljelijätukena verokertymästä sekä korkeina, EU:maiden kalleimpina, elintarvikkeina.
...
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR.
Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.
Elintarvikkeiden hintoja nostetaan, olipa suomalaisilla maksukykyä tai sitten ei.
Näin yhä useampi suomalainen joutuu syömään vanhentuneita, kauppiaiden poisheittämiä kotimaisia elintarvikkeita, kun tuoreeseen tuotantoon ei ole rahaa. Leipäjonot ovat kasvaneet hurjaa vauhtia.
...
Ruuan hinta nousee yhä Suomessa
Ruuan hinta jatkaa nousuaan (Taloussanomat)
Elintarvikkeet kallistuvat yhä Suomessa, vaikka maailmalla hinnat ovat laskeneet. Eniten ovat kallistuneet maitotuotteet ja kananmunat.
Elintarvikkeiden hinnat nousevat yhä Helsingin Sanomien mukaan vaikka niiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet jo lähelle sitä lähtötasoa, josta ne kimposivat ylös vuoden 2006 lopulla.
Suomessa hinnat nousevat, koska hintaliikkeet ovat meillä olleet aikaisemmin pienempiä kuin muualla Euroopassa, arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän johtaja Perttu Pyykkönen.
Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna PTT:n arvion mukaan yli kahdeksan prosenttia edellisvuoden tasolta. Eniten ovat nousseet maitotuotteet ja kanamunat, noin viidenneksen. Leivät ja lihatuotteet ovat kallistuneet alle kymmenen prosenttia.
...
Suomessa maataloustukiaiset maksetaan kahdesti: suorana maanviljelijätukena verokertymästä sekä korkeina, EU:maiden kalleimpina, elintarvikkeina.
...
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR.
Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.
Vastaukset 16
Vanhimmat
...mikä taho hinnoittelee elintarvikkeet kaupan hyllyyn.
Kuluttajahinnat päätetään S-ryhmän ja Keskon eri nimisten ketjujen johdossa, Helsingissä.
Hinnat ovat korkeat siksi, että nämä kaksi omistavat ja hallitsevat 85% elintarvikkeiden vähittäiskaupan myymäläpinta-alasta, eikä niiden siistä syystä kannata kilpailla keskenään hinnalla.
Hinnat ovat korkeat myös siksi, koska kumpikin keskusliike rakentaa koko ajan satoja tuhansia uusia myymäläneliöitä - aivan turhaan, koska väkiluku ei kasva. Nämä rakennuskustannukset ovat sisällä suomalaisen ruoan hinnassa.
S-ryhmä ja Kesko eivät hinnoittele yksinomaan kuluttajahintoja. Ne hinnoittelevat myös teollisuuden myyntihinnat sanelemalla sen hinnan jolla ne ostavat elintarvikketeollisuudelta.
Tästä syystä HK:n Kari Seikku potkittiin maanantaina tehtävistään, koska hän panosti tuotekehitukseen eikä siihen, että makkara tehtäisi niin halvalla, että teollisuudellekin jäisi joku kate siitä hinnasta, johon kauppa teollisuuden myyntihinnan painaa.
Maataloustuilla ei ole kuluttajahinnan kanssa mitään tekemistä.
Jos keskustalaiset haluavat halvempia elintarvikkeita, pankoot puolueensa purkamaan S-ryhmän ja Keskon oligopoli, joka on käytännässä ns. hiljainen kartelli.
..myös suuri kauppakeskus jossa on myös city-market ja hinnat putosivat huomattavasti ja asiakkaita riittää tosi paljon.
Ja kilpailu on kovaa s-ryhmän kanssa kun heilläkin on iso kauppa tässä lähellä on myös Lidl.
Taitaa sinun juttu olla pelkkää huuhaata.
http://www.savonsanomat.fi/mielipidkirjoitukset/myytti-kalliista-suomalaiseta-ruoasta/195302
Kirjoittaja on kuopiolainen pankinjohtaja, ja kunnallispoliitikko (kok)
Perusruokamme on todella edullista:
Otetaan vaikka kilo perunoita, porkkanoita ja sianlihaa. Sitten normaali ruisleipä, rasia Oivariinia, purkit maitoa ja piimää. Pieni kaalinkerä tai ruukkusalaatti vielä lisukkeeksi.
Laskekaapa paljonko satsi maksaa ja montako päivää sillä mies tulee loistavasti toimeen.
Maito on muuten halvinta juotavaa, mitä kaupasta löytyy.
Sinä maksoit ruokalaskussasi kaikki rakennuskulut.
Ei niitä kukaan muukaan ole maksanut.
"Hintakilpailun" taas maksaa elintarviketeollisuus, jolta kauppa kiristää alennukset ja myös mainoskulut, koska elintarviketeollisuuden on pakko toimia niin kuin kauppa käskee tai muuten tuote putoaa hyllystä.
Olisin helevetin tyytyväinen ja iloinen, jos tämä kaikki olisikin vain huuhaata, mutta kun se ei ole.
..kuka maksoi kunhan hinnat ovat pudonneet aika tavalla ja valikoima laajentunut ja saa todella tuoretta tavaraa kun menekki on niin kova sehän on kuluttajan etu ja kunhan päästään syksyyn niin lisää halpuu ALV.n myötä.
Siinä kauppakeskuksessa on yli 50 eri putiikkia alkosta lähtien kaiken saa samalla reissulla ja sijaitsee keskellä kaupunkia.
Jos kauppa maksattaa sinulla ja muilla kuluttajilla satoja miljoonia euroja siitä, että se rakentaa myymälöitä, joita ei tarvita, niin ei kai silläole sinulle mitään väliä, jos et ymmärrä maksavasi turhasta.
Suomen hinnat ovat ilman alvia 10% kalliimmat kuin Euroopassa keskimäärin, vaikka sanotaan, että meillä on Euroopan kustannustehokkain logistiikka ja tehokkaasti toimiva kauppa.
Minneköhän se hyöty kaikesta tehokkuudesta menee?
Ei ainakaan kuluttajalle halpoina hintoina, koska hinnat ovat korkeammat kuin Euroopassa keskimäärin.
on omalaatuisensa ja Pekan juttuja ei aina kannata ottaa absoluutisena totuutena;-))
Tarkastelleen Purasjoen erittäin osuvaa kirjoitusta aiheesta. Lue kerrankin huolella ja jätä kepu/mtk lasit pois;
"Puhdas suomalainen ruoka on varjeltu propagandamyytti"
02.01. - 20:54 (Luotu: 20:39) - Kommentit: 23
Elintarvikkeet: Kilpailuviraston ex-pomo suosisi eurooppalaista
Kilpailuviraston ex-ylijohtaja Matti Purasjoki arvelee, että MTK:lla on näppinsä pelissä keskustelussa suomalaisen ruuan mainostamisesta.
Tuottajajärjestö on Purasjoen mielestä jo pitkään vaatinut toimia ruuan tuontia vastaan. Suomalaisten elintarvikkeiden on sanottu olevan puhtaampaa ja lähiruoan ekologisempaa kuin ulkomaisten tuottajien.
- Propagandaa, propagandaa. Se näkyy kilometrin päähän. Se on ennen kaikkea MTK:n puhetta, miten puhdasta ja lisäaineetonta meidän ruokamme on. Samoja lisäaineita meillä tungetaan peltoon. Puhtaus on varjeltu myytti.
Keskustelu ruuan alkuperästä pääsi valloilleen, kun Suomi päätti EU-komission usuttamana kieltää ruuan kotimaisuuden mainostamisen, jos markkinointiin käytetään valtion rahaa.
EU:n markkinaoikeuteen perehtynyt professori Kai Kalima piti Ylen haastattelussa hätiköitynä direktiivin toimeenpanoa heti vuoden alusta. Hänen mielestään Suomi noudattaa sääntöjä liiankin pilkulleen verrattuna vaikkapa Välimeren maihin. Purasjoki arvelee, että Kalima ei tiedä, mistä puhuu.
Mielikuvasotaa
Purasjoki on komission kireämpään otteeseen tyytyväinen.
- Yhteismarkkinoille sopii hirveän huonosti, että mainostetaan valtion tuella. Jokainen voi tietysti omalla rahalla mainostaa, että minun perunani ovat maailman parhaita.
Matti Purasjokea on närästänyt jo pitkään ruuan ympärillä käytävä mielikuvasota. Takana on pyrkimys suojella omaa tuotantoa.
- Usein vanha Aatami näkyy nurkan takaa. Suomessa muutama vuosi sitten kampanjoitiin, että ulkomaisia kinkkuja ei pidä ostaa, koska ei tiedä, mitä ne sisältävät. Ne olivat ihan samoja kuin kotimaiset, sama sika.
Purasjoki jäi vuonna 2004 Kilpailuvirastosta eläkkeelle, mutta hän toimii yhä konsulttina markkinoiden toimimiseen liittyvissä asioissa.
Toni Viljanmaa
Helsinki
..monilla mittareilla ja tutkimuksilla on vertailtu ruuan hintoja lue tuosta ylempää otsikko "Myytti kallista ruuasta" niin siinä esim. todetaan että Suomalainen ruoka on ilman alvia eurooppalaisella tasolla eikä yhtään kalliimpaa kuten väität.
Mitä tulee noihin rakennettuihin myymälöihin niin siinä ei makseta turhasta vaan ihan oikeasta nykyaikaisesta liikkeestä vai meinaatko,että ei tarvitse koskaan rakentaa mitään eikä korjata vaan voidaan myydä ruokatavaraa vaikka "ressun" alta. Ja aina sen kuluttaja maksaa oli asia mikä tahansa mutta täytyy suorittaa vertailuja hinnoissa ja ennen kaikkea laadussa.
Ruoka ei ole kallista eikä se ole noussut kuten kaikki muu välttämättömyyskin tavara on noussut todella paljon ja ruuan suhteellinen hinta on huomattavasti alempana kun 20 vuotta sitten.
Olen pitänyt talouskirjanpitoa jo yli 30 vuotta ja tiedän mistä puhun.
Ole uskossasi onnellinen, mutta älä matkustele Euroopassa.
Seikku sai kepulaisilta siankasvattajilta kenkää, koska investoi kuluttajalähtöiseen tuotekehittelyyn eikä halpamakkaran tekoon kaupan tarjouksia varten.
Hinnat putosivat, kun muutama pikkumyymälä saatiin taas kiinni ja asiakkaille pidemmät kauppamatkat.
Ottaen huomioon, että suomalaiset maksaa eniten maataloustukia maailmassa, niin laatua ei ole kyvetty nostamaan. Puolassa tehdään loistavia makkaroita, Espanjassa samoin, Italialaiset on suorastaan laadun mestareita, Ranskalaisista puhumattakaan. Outoa on se, että siellä laatu-ja hintasuhde on kohdallaan. Kerran eräs kokki totesi osuvasti, että suomalaisen ruuantuotannon high-tech on mämmi;-)) Luonnosta saatavat raaka-aineet meillä on kohdallaan esim. sienet, marjat, kalat ja riista.
Suomalainen elintarviketeollisuus on täysin kusessa, jos se joutuisi tuotteittensa laadulla kilpailemaan, koska sille on aina riittänyt pelkkä tarjousmakkaran alihankinta kaupan ketjuille.
..muutkin matkustelee kuin vain sinä jäbä älä yritä.
Surkimukselle jäi konstiksi enää henkilökohtaisuuksiin meno, kun luulee Jäbän kirjoittavan kaikki viestit.
..lueppa uudestaan nuo viestit jos on päässyt jo unohtumaan.