Niin moni, kuten myös minä, koen yksinäisyyttä sillä kannalla, ettei minulla ole samaa sukupuolta olevaa ystävää. Ystävää jolle voi puhua asioista, ilman että tulee tuomituksi, ystävää jolle itkeä ja nauraa.
Perhe on ympärilläni, mutta se ei ole sama.
Aikuisena vielä on niin vaikeaa sitoa uusia ystävyys suhteita.
Perhe on ympärilläni, mutta se ei ole sama.
Aikuisena vielä on niin vaikeaa sitoa uusia ystävyys suhteita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vai oletko nuori aikuinen, jolla lapsuuden perhe ympärillä?
Mies vaiko nainen?
Työelämässä, opiskeletko..?
Jos jotain vinkkiä yksinäisyyden lievitykseen voisin yrittää 'antaa' ja keskustella, niin em. asiat pitäisi ensin tietää... :)
reilut kolmekympinen ja lapsia tehty jo liuta :)
nainen, kotona, avioliitossa onnellisesti
Olen itse jo kasvattanut lapset 'pois helmoistani', nuorena kun ne olen jo synnyttänyt.
Keskustelupalstalta (keskustelin 'lapseni' sairaudesta)löysin yhden ystävän nyt aikuisena, jonka kanssa ensin kirjoittelimme vuoden ajan s-postilla, sitten tekstiviestillä ja nyt olemme ystäviä reaalimaailmassakin :)
Työelämän kautta tutustuu...
Huomaan, että kun itse on nykyisin iloisemmalla mielin, niin ystävystyykin rohkeammin.
Eikö sinulla ole nuoruusvuosien ystäviin enää yhteyttä?
Itselläni pisin ystävyys kestänyt jo 31 vuotta :)
Ainut lapsuuden ajan ystävä, joka on säilynyt, asuu 70km päässä.
Kouluaikaisia kavereita ei ole kuin yksi ja kummallakaan meistä ei ole ajokorttia että tapaisimme.
mulla on sama tilanne kun sulla perhe on muttei sellaista oikeaa kaveria jolle puhua ilot ja surut...kirjoittele mulle [email protected]